Vanhoja valokuvia Ylikartanon kokoelmasta

    Ylikartano-sivujen päivittäminen Tyrväntö-verkossa on päättynyt 3.12.2009, siksi niiden sisältö voi olla osittain tai kokonaan vanhentunut. Sivut kuitenkin jäävät toistaiseksi Tyrväntö-verkkoon dokumentteina noin 10 vuoden jaksosta Ylikartanon historiaa, jolloin paikka oli Suomen Kulttuuriperinnön Säätiön omistuksessa, ja jolloin siitä pyrittiin rakentamaan elävä kulttuuriperintökeskus.

    Ylikartanon kulttuuripaikka esittelee joitakin vanhoja valokuvia Ylikartanon ja Vaulon suvun kokoelmasta. Valokuvat on digitoinut Evtek ammattikorkeakoulu. Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö haluaa inventoinnin ja digitoinnin avulla jakaa Ylikartanon arkistot ja irtaimiston tiedot laajasti tutkijoiden ja kiinnostuneiden saataville. Osa kokoelmasta on kopioina liitetty myös Tyrväntö-Seuran digitoituun kotiseutuarkistoon. Kuvien ottajista ei ole olemassa tietoja.

    Ylikartanossa olevissa vanhimmissa kuvissa esiintyvät tunnetuin Ylikartanon isäntä, valtiopäivämies Matti Matinpoika, joka käytti myös nimiä Retula tai Kartano (1816-1869), sekä hänen vaimonsa Kaisa (1822-1868). Heidän ainoa lapsensa Mathilda (1848-1915) meni naimisiin Kaarlo Laurellin kanssa (1846-1930). Myöhemmin nimen Rantanen ottanut Kaarlo oli pitkäaikaisin Ylikartanon isännistä. Pariskunta sai seitsemän lasta, joista pisimpään elivät tyttäret Linda (k. 1939), Aliina eli Maija (1872-1971) ja Alma (k. 1942). Aliina avioitui 1898 Kaarle Erikssonin (s. 1871) kanssa. Myöhemmin pariskunta otti nimekseen Vaulo. Kaarle Vaulo surmattiin sisällissodan loppuvaiheessa 1918, mutta Maija eli talossa lähes satavuotiaaksi. Vaulojen kolmen lapsen Talvikin (1907-1999), Valvatin (1909-2003) ja talvisodassa kaatuneen Kaarlen (Kalle) (1911-1939) koko elinkaari eri vaiheineen mahtuukin jo valokuvan aikakauteen.

    Ensimmäisten valokuvaajien saapuessa Retulansaareen Ylikartanon päärakennuksen 1880 valmistunut uusin osakin oli jo olemassa, samoin Alitupa ja Matti Kartanon aikana rakennetut talli ja navetta. Päärakennuksen takana oli useita nyt hävitettyjä pieniä talousrakennuksia, vanhin kuvissa näkyvä rakennus on 1812 valmistunut makasiini. Navetan alapuolella oli kaksi muonamiesten mökkiä. Silta saareen valmistui 1893.


    Matti Matinpoika, myös Matti Retula tai Kartano
    		  

    Ylikartano kuvattuna Kiettarankalliolta n. 1900
    Ylikartanon päärakennus n. 1900

    Uusi silta kuvattuna saaren puolelta
    Ylikartanon piha n. 1900


    Ylikartano kuvattuna Kiettarankalliolta


    Rantasen sukua joulun tai uudenvuoden vietossa n. 1900


    Kaarlo Rantanen hevosineen n. 1900

    Mathilda Kartano (joskus Reinström), myöh. Rantanen

    Mathilda ja Kaarlo tyttärineen
    Ylikartano Kiattarankalliolta 1915

    Koiran kärryt 1915
    Alitupa n. 1910

    Aliina ja Kaarle Vaulo
    Kaarle Vaulo 1915

    Vaulon lapset isovanhempineen 1925
    Retulansaaren laituri ja Kaarle Vaulon purjevene

    Maija, Talvikki, Valvatti ja Kalle
    Vaulot perhekuvassa

    Mathilda ja lapsenlapset
    Vaulon lapset ja Nukkela

    Navetta
    Ylikartano 1920-luvulla

    Pellavan käsittelyä
    Kaalisatoa 1915

    Palvelusväkeä kuistin portailla
    Ylikartanon keittiö

    Ylikartanon karjaa
    Heinäväkeä

    Kaarlo Rantasen 80-vuotispäivät 1926
    Kalle Vaulo sotaväessä

    Karjaa Myllymäen alalaidassa
    Ns. "Otavakivi" Myllymäessä

    Päärakennuksen sali
    Päärakennuksen väentupa

    Ylikartanon kulttuuripaikka
    Kuvia Ylikartanosta
    Retulansaari

    Evtek ammattikorkeakoulu
    Tyrväntö-Seura

    Tyrväntö-verkko