Ylikartanon uutisia 2007
2.11.2007
Seppo Myllyniemi kertoo Kaarle Vaulon ampujan uudessa kirjassaan
Retulan Ylikartanon isäntä Kaarle Vihtori Vaulo (synt. Eriksson) sai surmansa sisällissodan loppuvaiheessa 1918. Hänet ampui Suontaan torpan poika Kustaa Kilian Hägg. Surman syy on ollut Tyrvännössä pieni arvoitus, koska Vaulon tiedettiin olleen sosialisti. Professori Seppo Myllyniemi kertoo murhasta uudessa kirjassaan ”Sodan monet kasvot – Sisällissota Hämeessä 1918”. Samalla Myllyniemi tekee yhteenvedon muistakin punaisen terrorin uhreista Tyrvännössä.
Kirjaansa Seppo Myllyniemi on tutkinut kahdentoista sisällissodan uhrin tai uhriksi joutuneen ryhmän taustat ja tarinat, molemmin puolin rintamaa. Mukana on neljän sodassa olleen kansallisuuden edustajia; suomalaisia, venäläisiä, saksalaisia ja ruotsalaisia. Yksi luvuista kertoo Ylikartanon isännästä ja hänen kohtalostaan otsikolla ”K. V. Vaulo, vallankumoukseen pettynyt sosialisti”.
K.V. Vaulon kohtalo Seppo Myllyniemen kirjassa "Sodan monet kasvot"
21.10.2007
Ylikartanon ystävien syyskokous 21.10.2007
Ylikartanon ystävät ottaa osaa kulttuuripaikan tulevaisuudesta käytävään keskusteluun ja järjestää opaskurssin.
Ylikartanon kulttuuripaikan tukiyhdistys Ylikartanon ystävät ry järjesti syyskokouksensa epäselvässä ja epävarmassa tilanteessa. Tiedossa on, että paikka jää toistaiseksi Suomen Kulttuuriperinnön Säätiön omistukseen, mutta tulevasta toimijasta ja toiminnasta ei ole varmuutta. Rakenteilla on malli, jossa perusteilla oleva uusi yhdistys vuokraisi Ylikartanon omistajalta ja vastaisi toiminnasta sekä kiinteistönhoidosta. Ylikartanon ystävät sai kutsun olla mukana suunnittelemassa tulevaa toimintaa, ja tukiyhdistys saattaa saada edustajan uuden toimijan hallintoon.
Syyskokous sai tilannekatsauksen Ylikartanon omistusjärjestelyistä ja ennustettavasta tulevasta toimintamallista, mutta sekä omistaja että mahdollisesti perustettava uusi vastuun kantava yhdistys tiedottavat itse aikanaan tehdyistä sopimuksista ja päätöksistä.
Ylikartanon ystävien yhdistys järjestää keväällä vapaaehtoisten Ylikartanon oppaiden kurssin. Etenkin kesäajan viikonloppuisin oppaista on ollut pulaa, ja tulevat koulutettavat helpottavat nykyisten vähien vapaaehtoisoppaiden taakkaa. Yhdistys tiedottaa myöhemmin tarkemmin kurssista. Opetuspaketin suunnittelevat toiminnanjohtaja Marjukka Kulmanen Suomen Kulttuuriperinnön Säätiöstä sekä Ylikartanon historian, rakennusten ja irtaimiston tuntijat Sirkka ja Eero Ojanen.
Tukiyhdistyksen puheenjohtajan Tuulia Tuomen kausi jatkuu vuoden 2008. Vuoden 2007 loppuun Ylikartanon ystävien hallituksessa ovat Jouko Astor, Matti Erkamo, Anna-Maija Honkonen, Heikki Kilpeläinen, Erkki Leinonen, Hilja Mörsäri, Maarit Piri-Lahti ja Liisa Vartiainen. Lähes sama hallitus jatkaa vuonna 2008. Vuoden vaihtuessa tapahtuu yksi muutos, Hilja Mörsärin tilalle hallitukseen tulee Marja Hakanpää.
20.10.2007
Laidunkausi päättyi Ylikartanossa
 | Ylikartanon mailla kesän laiduntanut Lopen Pappilanpuiston karja palasi 20.10. talveksi kotitilalleen ja -navettaansa. Kauden mittaan saaressa syntyi sen verran vasikoita, että paluukyydissä oli vajaat 30 eläintä. Keväällä 2007 saari sai maisemanhoitajikseen edellisvuoden kyyttöjen lisäksi länsisuomalaista karjaa. Laitumet vuokrannut Lopen Pappilanpuisto pitää yllä Suomen alkuperäisrotujen kantoja. Kahden laidunnuskauden perusteella karja on verraton maisemanhoitaja, kedot ja muinaismaisemat ovat olleet hienossa kunnossa. Lampaiden ulkokausi jatkuu vielä jonkin aikaa. Ympärivuotisen karjanpidon mahdollistava Ylikartanon navetan sisäkunnostus odottaa mahdollisen hankkeen käynnistämistä. |
23.9.2007
Kellojen katselmus Ylikartanossa, asiantuntijat saivat päivän mittaan arvioitavakseen kymmeniä kelloja.
Kellojen katselmus 23.9.2007 tarjosi tilaisuuden käydä näyttämässä asiantuntijoille askarruttavia kelloja. Samalla kellojen ystävät saivat kuulla Ylikartanon kaappikellojen tarinoita. Kellokysymyksiin vastasivat Suomen Kellomuseon kellohistorian asiantuntija Veikko Ahoniemi sekä kellosepät Ville Pietilä ja Juha Jyrkänkoski. Asiantuntijat pitivät katselmusta kiinnostavana; vastaan tuli muutama heillekin haasteellinen harvinainen kello, ja vastaaviin taajamissa pidettyihin tapahtumiin verrattuna Ylikartanoon tuli enemmän kuvina esitettyjä kysymyksiä suurikokoisista lattiakelloista. Ylikartanon kolmesta kaappikellosta väentuvan Mora-kello on kustavilaista tyyliä, Könnin kellona pidetty salin kello ei ole aito, vaan tanskalaisen Bornholmin koulukunnan kello hienossa kuortanelaisessa kaapissa, ja salin toinen kello on harvinaisuus Hämeessä; barokista periytyvän vanhan englantilaisen tyylin kello.
Ylikartanon kellojen tarinoita ja kuvia kellojen katselmuksesta
8.9.2007
Tuoksumuistoja ja muita elämyksiä Ylikartanon rakennusperintöpäiviltä
Ylikartanon parkkipaikka täyttyi taas 8.9. Euroopan rakennusperintöpäivänä. Päivän teemana olivat julkiset sisätilat. Päärakennuksen ja kotimuseon sisätiloihin tutustui puolensataa uteliasta.
Joukossa oli talon vanhojakin tuttuja; evakkona Ylikartanolla asuneista Vaulojen sisarusten perhetuttuihin. On kuin Valvatti ja Talvikki voisivat tulla tuosta tuvan ovesta, tuttavat totesivat. Pari-kolmevuotiaana kartanossa käyneelle mieleen tuli tuoksumuistoja. Kävijöille selostettiin myös Alituvan, tallin ja navetanvintin sekä Nukkelan kunnostustöitä, jotka nyt navettaa lukuun ottamatta on saatu päätökseen. Uutta parkkipaikkaa kävijät kehuivat Suomen kauneimmaksi.
Kanta-Hämeessä Euroopan rakennusperintöpäivän tapahtumia järjestivät mm. Hämeen linna, Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo ja vankilamuseo, Metsähallitus Kortejärven perinnetilalla Liesjärvellä sekä Ylikartano Retulansaaressa.
Euroopan rakennusperintöpäivä 2007
6.9.2007
Kannustusstipendi opinnnäytetyöstä
Marja Hakanpää Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikön maisemasuunnittelun koulutusohjelmasta sai "Retulansaaren Ylikartanon pihapiirin historia ja uudistamissuunnitelma" -opinnäytteensä perusteella Federleyn Säätiön kulttuurihistoriallisesti kiinnostaville opinnäytetöille myönnetyn stipendin. Ylikartanolle on jo toteutettu Marja Hakanpään suunnitelman mukaan maisemaan kauniisti sopeutuva pysäköintialue.
Lähde: Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö
5.8.2007
Ylikartano ja Retulansaari kiinnostivat Häme-päivien aikana
Kolmen päivän aikana perjantaista sunnuntaihin maakunnallisiin Häme-päiviin ja samassa yhteydessä järjestettyihin Ylikartanon rakennusperinnepäiviin kävi tutustumassa lähes 500 vierailijaa. Määrä oli kaiken aikaa niin suuri kuin paikka pystyi ottamaan vastaan. Tarjolla oli opastuksia, työnäytöksiä, luentoja, retkiä ja näyttelyitä. Päivien järjestäjät olivat Ylikartanon kulttuuripaikka ja Hämeen liitto.
Häme-päivä 3.8.2007
Häme-päivä 4.8.2007
Häme-päivä 5.8.2007
3.8.2007
Matkapuhelin opastaa Retulansaaressa
Matkapuhelimeen tilattava multimediaopastus Retulansaaren Myllymäen muinaismaisemaan ja kylämäelle on valmistunut. Palvelu toimii WAP- ja 3G-puhelimissa. Puhelimen selaimessa osoite on hame.mobi.
Mobiiliopastus palvelee etenkin omatoimisia kulttuurimatkailijoita. Kohteina ovat Aulanko tai Myllymäen muinaismuistoalue ja kylämäki. Vieras voi hakea matkapuhelimeensa kartan opastusreitteineen ja kunkin rastin kohdalla saada tietoa kuvina, videoina, tekstinä ja selostusäänenä. Vastaava palvelu on tarjolla myös internetissä. Sovellus pyrkii olemaan helppokäyttöinen, vuorovaikutteinen ja monimedialinen. Käyttäjä voi eläytyä kolmiulotteisiin mallinnuksiin ja animaatioihin rautakauden Retulansaaresta ja tarkastella muinaista maisemaa liikuttamalla laajaa panoraamakuvaa. Rasteilla voi kokeilla tietojaan vastaamalla kysymyssarjoihin, ja verkon kautta käyttäjät pystyvät itsekin täydentämään tietokantaa omin kuvin, kokemuksin ja kertomuksin.
Opastuksen ovat suunnitelleet ja toteuttaneet Hämeen ammattikorkeakoulu ja Bonware Oy hanketta varten luodun Retu - hämäläinen maisema, kulttuuri ja luovuus -hankkeen puitteissa. Ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat kehittäneet kännykkä- ja selainsovelluksia työharjoittelunaan. Muinaismaiseman asiantuntijana hankkeessa oli arkeologi Jouni Taivainen. Matkapuhelinopastus hyödyntää Retu-hankkeen eläviä ja liikkuvia kolmiulotteisia viikinkiajan rautakautisia maisemia. Projektin johtaja on Juhani Grönhagen Hämeen ammattikorkeakoulusta, ja Ylikartano yksi yhteistyökumppaneista.
Tulevaisuudessa mobiiliopastukseen on liitettävissä mm. gps-tuki, jolloin matkapuhelin tuo liikkuessa lisää tietoa reitillä tai sen läheisyydessä olevista kohteista. Käyttäjän itsensä ottamat kuvat ja muistiinpanot tallentuvat verkossa oikeisiin reitin kohtiin, ja jokainen voi itse liittää virtuaalireitin varrelle omia kuviaan ja kommenttejaan.
Retulansaaren mobiiliopastus on nyt jokaisen sopivan puhelimen omistavan kävijän käytettävissä osoitteessa hame.mobi.
31.7.2007
Matkapuhelin opastaa Retulansaaressa
Kutsu tiedotustilaisuuteen, "Olet rautakautisella Myllymäen muinaisjäännösalueella..."
Retulansaaren Ylikartanoon ja muinaisjäännösalueisiin voi tästedes tutustua kännykän opastamana. Mobiiliopastus toimii WAP ja 3G kännyköissä.
Mobiiliopastus Hattulan Retulansaaren Myllymäellä esitellään tiedotusvälineille perjantaina 3.8. klo 11.00 Ylikartanon auditoriossa. Opastuksessa hyödynnetään maisemamallinnusta, panoraamakuvaa ja ääntä.
Opastuksen ovat suunnitelleet ja toteuttaneet Hämeen ammattikorkeakoulu ja Bonware Oy hanketta varten luodun Hämäläinen maisema, kulttuuri ja luovuus -hankkeen puitteissa. Opastusta esittelevät hankkeen projektipäällikkö Juhani Grönhagen sekä Bonware Oy ja partner Hannu Niemistö. Maastokierros starttaa klo 12, kesto n. puoli tuntia.
Ylikartanolla vietetään Rakennusperinnepäiviä ja Häme-päiviä 3.-5.8. Olet tervetullut osallistumaan myös päivien muihin näytöksiin ja kierroksiin.
Talkoilla tuotettu Häme -päivien ja Rakennusperinnepäivien ohjelma on tarkoitettu sekä kutsuvieraille että yleisölle. Mobiiliopastus on yksi päivien aiheista. Mobiiliopastusta voi luonnollisesti kokeilla kuka tahansa saareen viikonloppuna tulija.
Lisätiedot mobiiliopastuksesta
Irmeli Hietamäki
Suunnittelija
Bonware Oy
045 1355219
Lisätiedot Häme-päivien ohjelmasta
Marjukka Kulmanen
Toiminnanjohtaja
Suomen Kulttuuriperinnön säätiö
Ylikartanon kulttuuripaikka
044 0940048
Häme-päivien tarkentunut ohjelma 3.-5.8.2007
17.7.2007
Häme-päivien tiedotustilaisuus Ylikartanossa 19.7.2007
4.7.2007
Ylikartano on avoinna viikonloppuisin
Ylikartanoon pääsee nyt tutustumaan kesäviikonloppuina. Lauantaina 7.7. museo ja Alituvan kahvila ovat avoinna 12-13 ja tunti kesäkonsertin jälkeen. Kotimuseo ja kahvila ovat auki 14.7. lähtien lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12-16. Opastus maksaa 5 euroa/hlö.
29.6.2007
Häme-päivät ja Ylikartanon rakennusperinnepäivät 3.-5. elokuuta
Ylikartanon rakennusperinnepäivien ohjelma on valmis, ja kutsut maakunnallisille Häme-päiville ovat lähteneet. Poikkeuksellisesti Häme-päivän vietto ajoittuu kolmen päivän mittaiseksi viikonlopuksi. Tarjolla on ainutlaatuinen tilaisuus tutustua Ylikartanon kulttuuripaikkaan ja Retulansaaren vuosituhantiseen maisemaan. Ylikartanon väki opastaa vieraat kartanoon, kotimuseoon, kuppikiville, katajakedoilla, kynäjalavien katveeseen ja perinteisten kädentaitojen pariin. Päivät ovat avoimet yleisölle.
Häme- ja rakennusperinnepäivät tarjoavat Ylikartanon ja Retulansaaren ystäville sekä vapaaehtoisille tilaisuuden viettää muistettava päivä tai viikonloppu Ylikartanossa. Satojen vieraiden tapahtuma vaatii paljon voimavaroja, ja kaikki halukkaat ovat tervetulleita talkoisiin hienon kokonaisuuden toteuttamiseksi. Vapaaehtoiset voivat jo ilmoittautua Ylikartanon toiminnanjohtajalle, ja heidät perehdytetään etukäteen Ylikartanoon ja päivien tehtäviin. Tervetuloa mukaan kulttuurin toimijoiden ja perinteen ylläpitäjien joukkoon!
Häme-päivien 3.-5.8. kutsu ja ohjelma
29.6.2007
Ylikartanon uusi parkkipaikka käyttövalmis
Ylikartanon Pomo-hankkeena rakennettu parkkipaikka on valmiina käyttöön, siitä puuttuvat enää pintasora ja maisemoivat istutukset. Pysäköintialue kestää jo liikenteen ja linja-autojenkin painon. Ylikartanon kulttuuripaikka pyytää vieraita käyttämään uutta aluetta pihan sijaan. Tie parkkipaikalle kääntyy ennen kyläkeskuksen rakennuksia vasemmalle Karkeensaarentielle.
28.6.2007
Tyrvännön maa- ja kotitalousseura lahjoitti Ylikartanolle tuoleja
Perinteikäs vuonna 1909 perustettu Tyrvännön maa- ja kotitalousseura päätti yhdistyksen toiminnan. Lopettamispäätökseen johtivat jäsenten ikääntyminen, jäsenmäärän pieneneminen ja toiminnan vähittäinen hiipuminen. Yhdistys käytti jäljellä olevat varansa lahjoittamalla kaksi seuran hopeakilvin varustettua tuolia Ylikartanon kulttuuripaikalle ja luovuttamalla loput stipendivaroiksi Lepaan koululle. Viimeiseksi puheenjohtajaksi jäi retulalainen Matti Erkamo. Seuran pitkästä historiasta on tekeillä artikkeli syksyllä 2007 ilmestyvään Tyrvännön joululehteen.
19.5.2007
Myllymäen laitumelle parikymmentä kyyttöä ja länsisuomalaista lehmää
Kesän laidunkausi alkoi Retulansaaressa, kun Lopen Pappilapuisto toi viime vuoden tapaan karjan hoitamaan Retulansaaren muinais- ja perinnemaisemia. Tällä kertaa laitumella on itäsuomalaisten kyyttöjen lisäksi saaren maisemaan vanhastaan kuuluneita länsisuomalaisen rodun lehmiä. Yhdeksäntoista naudan laumasta noin puolet on kumpaakin rotua. Pappilanpuisto tuo Ylikartanoon myöhemmin myös suomenlampaita. Laitumelle laskua oli kauniina päivänä saapunut seuramaan noin 200 ihmistä, ja mukana oli runsaasti myös eläimistä kiinnostuneita lapsiperheitä.
MTT:n erikoistutkija, FT Juha Kantanen on huolissaan kyyttöjen säilymisestä. Niitä on elävänä geenipankkina jäljellä noin 400 yksilöä, ja tärkeimmän karjan kohtalo Sukevalla on edelleen avoinna. Työryhmä miettii parhaillaan, miten kyyttökanta voidaan turvata, kun vankeinhoitolaitos aikoo luopua Sukevan karjastaan. Länsisuomalaisen rodun kanta on noin 3000 eläintä, joten se ei ole samalla tavalla uhanalainen.
Ylikartanon laitumilla, etenkin Myllymäen ja Pelto-Idun muinaismuistoalueilla, lehmät ja lampaat ovat ennen kaikkea maiseman ja biotoopin hoitajia. Muulla tavoin perinnemaisemia ei voisi säilyttää nykyisessä kunnossaan. Ylikartanon navetan kunnostuksen loppuun saattaminen on suunnitteilla, mutta rahoitus on edelleen avoin. Navetan sisätyöt ovat vielä tekemättä. Navetan palauttaminen karjakäyttöön mahdollistaisi lehmien ympärivuotisen pidon Retulansaaressa, ja osaltaan mahdollistaisi kyyttöjen lukumäärän lisäämisen.
Karjan laitumellelaskupäivä Ylikartanossa 19.5.2007
FT Juha Kantanen: Kyyttö on edelleen uhanalainen
30.3.2007
Marjukka Kulmanen Ylikartanon kulttuuripaikan toiminnanjohtajaksi
Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö on valinnut Retulan Ylikartanon kulttuuripaikan määräaikaiseksi toiminnanjohtajaksi yhteiskuntatieteiden maisteri Marjukka Kulmasen. Hän on aiemmin työskennellyt mm. Elävä Kaupunkikeskusta ry:n toiminnanjohtajana, kehittämiskonsulttina, ympäristöministeriön ylitarkastajana, tv- ja lehtitoimittajana, dokumenttielokuvien käsikirjoittajana, Suomen luonnonsuojeluliiton kansainvälisten asioiden sihteerinä, eri hankkeiden ja oppilaitosten kouluttajana, sekä tehnyt selvityksiä mm. kauppa- ja teollisuusministeriölle ja VTT:lle. Viimeksi Marjukka Kulmanen on toiminut Taidekaupunki Mäntän kaupunkikeskustan kehittämishankkeen projektipäällikkönä ja Pirkanmaan maakuntakorkeakouluhankkeen konsulttina. Koko työuransa ajan hän on aktiivisesti hankkinut lisäkoulutusta Suomessa ja ulkomailla.
Työsuhde jatkuu elokuun loppuun asti. Syksyyn mennessä selviää, syntyykö Ylikartanon taakse uusi perusteilla oleva hämäläinen säätiö, jolle siirtyy kulttuuripaikan toiminnallinen vastuu. Valinnan valmistellut Ylikartanon hoitokunta uskoo, että arkisen toiminnanjohtajan työn lisäksi Marjukka Kulmasella on erinomaiset edellytykset kulttuuripaikan toiminnan kehittämiseen ja verkostojen luomiseen.
Määräaikaisen toiminnanjohtajan tehtävään haki runsaat 60 hakijaa.
Lisätiedot:
Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö
Unioninkatu 22
00130 Helsinki
puh. 09 685 6082
toimisto(at)kulttuuriperinto.fi
www.kulttuuriperinne.com
27.2.2007
Ylikartanon kulttuuripaikka jatkaa ilman palkattua toiminnanjohtajaa
Hoitokunta pyrkii turvaamaan toiminnan
Säätiöneuvottelut jatkuvat
Retulan Ylikartanon kulttuuripaikan toiminnanjohtaja FM Jouni Taivainen sanoutui irti tehtävästään 23.2. ja lopettaa työnsä Ylikartanossa maaliskuun 2007 aikana. Työsuhde alkoi marraskuussa 2006. Ylikartanon omistaja Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö ryhtyy välittömästi valmistelemaan uuden toiminnanjohtajan palkkaamista. Kulttuuripaikan muu palkattu henkilökunta jatkaa normaalisti kiinteistönhoito-, valvonta- ja korjaustehtävissään. Toiminnanjohtajan tehtäviä hoitaa toistaiseksi Ylikartanon hoitokunta.
Uusi tilanne vaikuttaa jossakin määrin julkistettuun vuoden 2007 toimintaan, mutta hoitokunta pyrkii järjestämään lähes kaikki tapahtumat, mukaan lukien rakennusperinteen ympärille kootun Häme-päivän. Tapahtumapäiviä lukuun ottamatta Ylikartano on yleisölle avoinna vain rajoitetusti. Muuttuneita tapahtumatietoja voi seurata Ylikartanon sivuilla www.ylikartano.fi. Tilojen vuokrauksista ja vierailuista voi ottaa yhteyttä hoitokuntaan.
Ylikartano laajensi vuoden alussa toiminta-ajatustaan ja -piiriään, tavoitteena on kehittää paikasta hämäläisen maaseutukulttuurin elävä keskus. Tärkeimmän palkatun työntekijän menetys hidastaa kehitystä, ja Ylikartano keskittyy toistaiseksi perustamistehtäväänsä; paikan oman arvokkaan perinnön vaalimiseen ja turvaamiseen. Hanketoiminta jatkuu taloudellisten edellytysten rajoissa. Kulttuuripaikan tukiyhdistys Ylikartanon ystävät perustettiin 11.2.2007, ja sille tarjotaan monipuoliset toimintamahdollisuudet Ylikartanossa.
Neuvottelut uuden hämäläissäätiön kokoamiseksi Ylikartanon taakse jatkuvat, ja niiden tuloksista tiedotetaan erikseen. Tavoite on edelleen sama; siirtää yhteistyössä Suomen Kulttuuriperinnön Säätiön kanssa Ylikartanon hallinta uusiin paikallisiin käsiin.
Ylikartanon rahaston hoitokunta, Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö
Lisätiedot:
Ylikartanon hoitokunnan puheenjohtaja Juhani Lokki, 0400 307 847, juhani.lokki@helsinki.fi
Ylikartanon hoitokunnan jäsen Erkki Ulamo, (03) 671 7107, 040 846 1771
Suomen Kulttuuriperinnön Säätiön asiamies Immo Aakkula, (09) 685 6082, 050 435 8634
11.2.2007
Ylikartanon kulttuuripaikka sai tukiyhdistyksen
Kaikkiaan 36 ihmistä oli kokoontunut sunnuntaina 11. helmikuuta perustamaan uutta hämäläistä kulttuuriperintöyhdistystä. Ylikartanon ystävät -niminen yhdistys toimii nimensä mukaisesti Retulansaaressa Hattulassa olevan kulttuuripaikan ja -perintökohteen yhteistyökumppanina ja tukiyhdistyksenä, mutta halunsa mukaan myös laajemmin oman alueensa aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä vaalivana yhteenliittymänä. Perustavan kokouksen koolle kutsunut Retulan Ylikartanon hoitokunta toivoi avaussanoissaan, että yhdistys toisi paikan toimintaan vireitä ajatuksia, elävyyttä ja uusia yhteyksiä.
Perustava kokous valitsi yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi Hämeenlinnan historiallisen museon johtajana työskentelevän Tuulia Tuomen. Ensimmäisessä toiminnan käynnistävässä hallituksessa ovat mukana Jouko Astor, Matti Erkamo, Anna-Maija Honkonen, Heikki Kilpeläinen, Erkki Leinonen, Hilja Mörsäri, Maarit Piri-Lahti ja Liisa Vartiainen. Osana tukitoimintaa yhdistys voi mm. järjestää omia tapahtumiaan, rakentaa kulttuuriyhteistyössä tarvittavia verkostoja, harjoittaa tiedotustoimintaa, tehdä aloitteita ja kerätä varoja.
Lisätietoja antavat uuden yhdistyksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet.
Ylikartano julkisti uuden hämäläisen säätiön perustamishankkeen
Retulan Ylikartanon rahaston hoitokunta on kokoamassa kulttuuripaikan taakse uutta hämäläistä säätiötä. Nykyinen omistaja Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö on valmis luopumaan paikasta ja siirtämään vastuun perustettavalle säätiölle. Hoitokunta on saanut valtuutuksen käydä neuvotteluja halukkaiden sijoittajien kanssa omistuspohjan laajentamiseksi. Tavoitteena on hämäläistä omistusta ja edustusta lisäämällä koota voimavaroja Ylikartanon ja Retulansaaren arvokkaan laajan kulttuuriperinnön säilyttämiseksi alkuperäisen lahjoituksen, testamentin ja kulttuuripaikan perustamisajatuksen mukaisesti.
Syyt omistusjärjestelylle ovat Ylikartanon siirto mahdollisimman paikallisiin käsiin ja Ylikartanon nykyinen kasvava toiminnallinen luonne; uusi omistuspohja sopii sen taustalle paremmin kuin kohteita pelastava ja säilyttävä Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö. Ylikartanon toiminnanjohtaja Jouni Taivainen ja muut työntekijät jatkavat edelleen tehtävissään, samoin nykyinen Ylikartanon rahaston hoitokunta ainakin siirtymävaiheen ajan. Hoitokunnan puheenjohtajana toimii Juhani Lokki, Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö on valinnut vuodelle 2007 muiksi hoitokunnan jäseniksi edelleen Antti Haapasen, Markku Karvosen, Lauri Putkosen ja Erkki Ulamon, sekä uutena Minna Seppäsen.
Uuden säätiön merkittävimmät rahoituspäätökset ratkeavat lähiaikoina, ja säätiön olisi aika aloittaa toimintansa jo kevään 2007 aikana.
Säätiöhankkeesta antavat lisätietoja:
Ylikartanon hoitokunnan puheenjohtaja Juhani Lokki, 0400 307 847, juhani.lokki@helsinki.fi
Ylikartanon hoitokunnan jäsen Erkki Ulamo, (03) 671 7107, 040 846 1771
Suomen Kulttuuriperinnön Säätiön asiamies Immo Aakkula, (09) 685 6082, 050 435 8634
28.1.2007
Myllymäeltä löytyi uusi kuppikivi
Epätavallisen lämmin ja lumeton tammikuu avitti uuden kuppikiven löytymistä Retulansaaren Myllymäen muinaisjäännösalueelta. Uusi kuppikivi löytyi sattumalta tammikuun viidentenä päivänä Ylikartanon puoleisen lohkon lakialueen tuntumasta, josta jo ennestään tunnetaan useita kuppikiviä. Nyt löytynyt kivi on kooltaan pieni ja lienee joskus siirretty alkuperäiseltä sijaltaan esim. pellonraivauksen yhteydessä. Se nimittäin löytyi pienen kumpareen laelta. Kesäaikaan kuppikivi on suurimmaksi osaksi kasvillisuuden peitossa, mutta nyt se oli lokakuun talven ja sitä seuranneen sadekauden jäljiltä täysin paljaana. Kivessä on vain yksi kuppi, mutta sitäkin isompi. Myllymäen alueelta tunnetaan nyt 14 kuppikiveä ja lisäksi Kiettarankalliolta kaksi kuppikiveä. Retulansaaressa lienee suurin suomalainen kuppikivien keskittymä. Kuppikivet yhdistetään rautakautisen ihmisen uskomusmaailmaan ja ne sijaitsevat usein kalmistojen tai asuinpaikkojen yhteydessä.
27.1.2007
Ylikartanon ystävien perustavan kokouksen aineisto 11.2.2007
20.1.2007
Juhani Lokki on Ylikartanon hoitokunnan uusi puheenjohtaja
Retulan Ylikartanon hoitokunta valitsi vuodeksi 2007 puheenjohtajakseen professori Juhani Lokin. Hoitokunta on vapaaehtoispohjalta toimiva Ylikartanon ylläpidosta ja toiminnasta vastaava paikallinen säätiön edustaja. Hoitokunta valvoo, ohjaa ja kehittää kulttuuripaikan toimintaa yhdessä säätiön hallituksen ja Ylikartanon toiminnanjohtajan kanssa. Edellinen puheenjohtaja kotiseutuneuvos Erkki Ulamo johti hoitokunnan työtä kahdeksan vuoden ajan. Juhani Lokin ja Erkki Ulamon lisäksi Suomen Kulttuuriperinnön Säätiön Retulan Ylikartanon rahaston hoitokunnassa jatkavat fil.tri Antti Haapanen, tutkija Lauri Putkonen ja toimittaja Markku Karvonen.
10.1.2007
Uusi hämäläinen kulttuuriyhdistys - Ylikartanon ystävien perustava kokous 11.2.07
Hämäläisen kulttuuriperinnön, Retulansaaren ja Ylikartanon ystävät saavat oman yhdistyksensä. Ylikartanon ystävät -yhdistyksen perustava kokous on Retulansaaren Ylikartanossa sunnuntaina 11. helmikuuta 2007 klo 13.
Ystävien tärkein tehtävä on toimia Ylikartanon kulttuuripaikan tukiyhdistyksenä. Mutta se voi halunsa mukaan toimia laajemminkin hämäläistä kulttuuriperintöä arvostavien yleisenä kulttuuriyhdistyksenä. Ylikartanon ystävät kokoaa yhteen Retulansaaren ja vanhan hämäläisen ydinalueen henkisistä ja aineellisista arvoista kiinnostuneet ihmiset ja toimii näiden yhdyssiteenä. Osana tukitoimintaa yhdistys voi mm. järjestää omia tapahtumiaan, rakentaa kulttuuriyhteistyössä tarvittavia verkostoja, harjoittaa tiedotustoimintaa, tehdä aloitteita ja kerätä varoja.
Ylikartanon kulttuuripaikan tiedote
Ylikartanon kulttuuripaikka
Ylikartanon uutisia
Uutisia 2006
Uutisia 2005
Esite
Tapahtumat
Hinnasto
Toimintatavat
Historiaa
Esihistoriaa
Sivuarkisto
Retulansaari
Kuvia Ylikartanosta
Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö