Ylikartanon uutisia 2006
18.12.2006
Ylikartano järjestää Häme-päivän 2007
Hämeen maakuntahallitus myönsi vuoden 2007 Häme-päivän järjestämisvastuun Retulansaaren Ylikartanon kulttuuripaikalle. Teemana on Saaressa tapahtuu – Vanajavesilaakson hämäläinen maisema, luonto ja kulttuuri. Päätapahtuma on laivamatka Vanajavesilaakson historiaan ja kulttuurimaisemaan. Lisäksi Ylikartano järjestää mm. jo totutut linturetken Yölaulajien konsertin ja luonnonkukkapäivän kasviretken sekä perinne- ja korjausrakentamiseen liittyvän talkootapahtuman. Hämeen liitto tukee Häme-päivän järjestelyjä 10.000 eurolla. Ylikartano kehittää vuonna 2007 toimintaansa elävänä hämäläisenä kulttuuriperintökohteena ja Vanajavesilaakson maaseutukulttuurin keskuksena.
21.11.2006
Tyrväntö-Seura luovuttaa museossaan olleet valtiopäivämies Matti Retulan huoneen esineet Ylikartanolle
Tyrväntö-Seuran syyskokous päätti luovuttaa entisessä Tyrvännön kotiseutumuseossa olleen valtiopäivämies Matti Retulan huoneen esineet takaisin sinne, mistä ne olivat lähtöisin, eli Retulansaaren Ylikartanoon. Esineet ovat olleet kunnostettavina Hämeenlinnan historiallisessa museossa, eikä niitä museon mukaan voi palauttaa lämmittämättömään ja kosteaan entiseen Tyrvännön viljamakasiiniin. Päätöksen mukaan on tarkoituksenmukaista luovuttaa ne Ylikartanolle, jossa ne tulevat esiin sopivissa oloissa ja oikeassa ympäristössä. Kokoelmassa on mm. Matti Retulan sänky patjoineen ja vuodevaatteineen, muita tekstiilejä, piironki, peili, matkalaukku, erilaisia paino- ja valokuvia sekä mattoja.
2.11.2006
Retulansaaressa uusi toiminnanjohtaja ja uutta toimintaa
Ylikartanon toiminta laajenee eläväksi hämäläiseksi maaseutukulttuurin keskukseksi, Jouni Taivainen aloitti toiminnanjohtajana, uudet näyttelyt ovat työn alla, ja internetiin valmistuu rautakauden Retulansaari. Ylikartano ennakoi vuoden 2007 uutisia ja tapahtumia tiedotustilaisuudessaan Retulansaaressa.
30.10.2006
Mielen ja maiseman jäljillä -seminaari Hämeenlinnassa 28.10.2006
Yhteenvedon seminaarista voi löytää Rakennusperinto.fi -sivujen uutisista osoitteesta http://www.rakennusperinto.fi/news/fi_FI/mielijamaisemahameessa/.
26.10.2006
Kutsu Retulansaaren Ylikartanon kulttuuripaikan tiedotustilaisuuteen
Torstai 2.11.2006 klo 11.00, Ylikartanon päärakennus.
FM Jouni Taivainen aloittaa työnsä Ylikartanon vakinaisena toiminnanjohtajana 1.11.2006. Hän esittäytyy tiedotusvälineille ja kertoo ajatuksiaan Ylikartanon tulevasta toiminnasta ja kulttuuripaikan kehittämisestä.
Tähän asti Ylikartanon päätavoite on ollut vaalia paikan omaa arvokasta perintöä ja järjestää siitä kumpuavaa kulttuuritoimintaa. Nyt Ylikartano on laajentamassa toimintapiiriään ikivanhan hämäläisen ydinalueen Vanajaveden laakson maaseutukulttuurin, historian, maiseman ja luonnon esittelyyn. Retulansaaressa tiivistyy vuosituhantinen ihmisen ja luonnon vuorovaikutus. Ylikartano ylläpitää maaseutuperinnettä, tarjoaa tilaisuuksia kokemiseen ja kokeiluun sekä luo edellytyksiä kulttuuritoiminnalle. Ylikartano haluaa olla elävä maaseutukulttuurin ja hämäläisyyden keskus.
Ylikartano tarjoaa myös palveluja matkailijoille sekä vuokraa tiloja erilaisiin tilaisuuksiin.
Keväällä Ylikartanon tallirakennuksessa avautuu näyttely "1000 vuotta Suomessa" (7.2.-24.4.2007). Kesänäyttelynä on Hämeenlinnan historiallisen museon ja Hämeen liiton yhteistyönä tekemä näyttely "Maisemia Hämeestä" (7.5.-30.8. 2007). Näyttelyt ovat avoinna yleisölle tapahtumapäivinä ja tilauksesta ryhmille.
Lopen Pappilanpuiston kyyttökarja ja suomenlampaat hoitivat Ylikartanon Myllymäen ja Peltoidun muinaismaisemia kesän 2007. Suomalaiset alkuperäisrodut pysyvät jatkossakin Retulansaaressa. Luonnon- ja maisemanhoidollisesti yhteistyö Ylikartanon ja Pappilanpuiston välillä onnistui - maisema on hyvässä kunnossa. Kyyttöjen ja lampaiden lisäksi saaren kesän 2007 asukkaiksi saapuu myös länsisuomenkarjaa, hämäläiseen vanhaan maisemaan kuulunut rotu. Ylikartanon 1800-luvun kivinavetan kunnostuksen myötä karja jää Ylikartanoon ympärivuotisesti. Navetan korjaus valmistuu ensi vuonna.
Hämeen Ammattikorkeakoulun Retu-hankkeen kanssa yhteistyössä luodaan mm. kolmiulotteisia mallinnoksia, joiden avulla internetissä voi liikkua rautakautisessa Retulansaaren ja Tenholan linnavuoren maisemissa. Tavoitteena on lisäksi kehittää Retulansaareen soveltuvia näyttely-, opetus-,opastus- ja kädentaitopaketteja.
Paikalla ovat ja lisätietoja antavat:
Ylikartanon toiminnanjohtaja Jouni Taivainen 045-1363611
Retu-hankkeen johtaja Juhani Grönhagen, HAMK, 040 5659 570
Ylikartanon hoitokunnan puheenjohtaja Erkki Ulamo, (03) 6717 107
3.10.2006
Jouni Taivainen on Ylikartanon uusi toiminnanjohtaja 1.11.2006 alkaen
Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö on valinnut omistamansa Ylikartanon kulttuuripaikan uudeksi toiminnanjohtajaksi FM Jouni Taivaisen. Hän aloittaa tehtävässään marraskuun 2006 alussa. Jouni Taivainen on samalla kulttuuripaikan ensimmäinen vakinainen toiminnanjohtaja. Ylikartano järjestää myöhemmin tiedotustilaisuuden, jossa uuden johtajan esittäytymisen lisäksi kulttuuripaikka kertoo seuraavan vuoden suunnitelmista ja painopisteistä.
Tuleva toiminnanjohtaja on syntynyt Hattulassa ja asuu Hämeenlinnassa. Hän on koulutukseltaan filosofian maisteri ja metsätalousinsinööri. Jouni Taivaisen pääaineet Turun yliopistossa olivat suomalainen ja vertaileva arkeologia. Retulansaari on jo ennen tehtävää varsin tuttu; pro gradun aiheena oli Tyrvännön rautakauden-keskiajan asutushistoria, ja tällä hetkellä hän tekee tohtorinväitökseen tähtäävää tutkimusta Retulansaaren rautakauden-keskiajan asustus- ja elinkeinohistoriasta. Jouni Taivainen on tehnyt kenttätutkimuksia Retulansaaressa vuodesta 2001 ja on toiminut valvojana ja kaivausjohtaja saaressa eri rakennusvaiheissa sekä tutkimuskohteissa.
Säätiö ja toiminnanjohtajan valintaa valmistellut Ylikartanon hoitokunta arvostivat myös hänen kokemustaan liikealalla ja työtä Matka muinaisuuteen –projektin projektipäällikkönä Vakka-Suomessa, esihistoriamatkailun ja –tuotteiden kehittämishankkeen projektipäällikkönä sekä muinaistekniikka-artesaanikoulutuksen suunnittelijana ja opettajana.
Määräaikaisena toiminnanjohtajana työskentelevä FM Eero Ojanen keskittyy loppuvuoden ajan Ylikartanon historian kokoamis- ja kirjoitustyöhön.
27.8.2006
Arkeologinen tutkimusleiri Retulansaaren Myllymäessä elokuussa 2006
Elokuun 2006 arkeologinen leiri 26.-27.8. oli jatkoa edellisen kesän harrastajaleireille. Erilaisten rautakauden irtolöytöjen lisäksi tuolloin saatiin eri syvyyksistä runsaasti maanäytteitä, joista voitiin seuloa viljelyhistoriasta kertovia kasvijäänteitä.
Kesällä 2006 jatkuivat kaivausten lisäksi röykkiöiden, viljelyjäännösten ja kuppikivien sijainnin tarkat mittaukset ja tietojen siirto kartoille. Erityisen mielenkiintoinen kohde oli Myllymäen korkeimmalla kohdalla olevan ja saaren suurimman röykkiön koekuopitus. Tätä ei oltu aiemmin kaivauksin tutkittu. Kummulla tiedetään aikanaan olleen Ylikartanon myllyn, ja 1900-luvulla sen päällä oli tapana polttaa juhannuskokkoja. Nytkin röykkiöistä ja valleista toivottiin löytyvän makrofossiilinäytteitä, erityisesti hiiltyneitä viljanjyviä. Kartoituksen ja näytteiden oton tarkoituksena on saada tutkimusaineistoa Retulansaaren rautakauden-keskiajan maanviljelyshistoriasta.
Kymmenestä koekuopasta kolme oli Myllymäen suurimman kumpareen reunoilla; yksi sen eteläreunassa, yksi pohjoiskärjessä ja yksi tien puoleisessa luoteisreunassa. Röykkiöstä pohjoiseen lähtee suoralinjainen kiviröykkiöiden rivi, josta otettiin poikkileikkaus. Koska kuppikivien vierustoja on kaivettu varsin vähän, yksi kuopista oli aivan Myllymäen laajimman ja tunnetuimman uhrikiven, ns. Otavakiven kupeessa. Muinaisena kalmistona joskus mainitusta neliömäisestä röykkiöstä ei ole kaivaustietoja, vaikka se on merkitty muinaismuiston kyltillä. Tähän tehtiin pari koekuoppaa. Loput kuopat olivat edellisenä kesänä tutkittujen luode-kaakko suuntaisten röykkiöjonojen pohjoisissa päissä.
Suuren röykkiön kuopista löytyi palanutta ja palamatonta luuta, kovassa kuumuudessa ollutta kiveä, savitiivisteen paloja, kuonaa, pieniä luita, kalan nikama ja keramiikan paloja. Löydöt viittaavat talon paikkaan kumpareella. Kuppikiven vierestä löytyi keramiikan kappaleita, mutta eri tyyppiä kuin aiemmat Myllymäen saviastioiden palat. Nämä olivat aiempaa karkeampaa ja punaisempaa savea. Röykkiörivien päistä löytyi saviastian paloja, osa varsin ohutseinäisestä ja suuresta esineestä, palanutta ja palamatonta luuta, todennäköisiä jauhinkiven aluskiven kappaleita, kuonaa sekä jyviä. Sunnuntaina 27.8. löytyi päivän kiinnostavin yksittäinen esine; mahdollisesti kaulakoruun kuulunut savihelmi.
Leirin johtajan Jouni Taivaisen mielestä löydöt olivat odotettuja, samaa tyyppiä kuin edellisenä vuonna. Ilahduttavaa oli, että joka kuopasta löytyi jotakin. Kalan merkitys rautakauden saarelaisille oli selvästi suuri. Kiinnostavin kohde oli saaren suurin kumpu, mutta vielä on varhaista tulkita, onko se esim. kalmisto, asuinpaikka, vai kerrostuneina vähän kaikkea. Sekä 2005 että 2006 kertyi paljon uutta tietoa, ja leirien mittaustietojen pohjalta voidaan laatia hyvä kartta tutkitusta Myllymäen sillan puoleisesta osasta. Seuraava leiri voisi Jouni Taivaisen mukaan tutkia kylämäen puoleista muinaisalueen osaa. Koska nyt oli osoittautunut, että joka röykkiöstä löytyy jotakin, röykkiöitä ei enää kannata avata löytöjen takia, vaan ehkä tasokaivauksen avulla tutkia todennäköistä muinaispeltoa.
Arkeologinen leiri Retulansaaren Myllymäessä 27.8.2006
Arkeologinen leiri Retulansaaren Myllymäessä 26.8.2006
21.8.2006
Ylikartanon kulttuuripaikkaan Hattulassa haetaan toiminnanjohtajaa
Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö on perustanut Retulansaaren Ylikartanoon kulttuuriperintökeskuksen, jossa vaalitaan hämäläistä maaseutukulttuuria mm. järjestämällä kulttuuritilaisuuksia ja osallistumalla alan yhteistyöhankkeisiin. Rakennusperinteen ja kulttuurimaiseman säilyttäminen sekä kokous- ja juhlatilojen vuokraus ovat kulttuuripaikan toimintaa.
Toiminnanjohtajalta edellytetään kulttuuritoiminnan ja -perinnön tuntemusta, omatoimisuutta, kykyä verkottua, esiintymis- ja markkinointitaitoja sekä kokemusta talousasioiden hoidosta. Toiminta kulttuuri- ja matkailuhankkeitten johtajana katsotaan eduksi. Toiminnanjohtajan työpaikka on Retulansaaren Ylikartanossa.
Tehtävä täytetään 1.11.2006 alkaen tai sopimuksen mukaan. Lisätietoja antaa asiamies Immo Aakkula, puh. 09 685 6082, toimisto@kulttuuriperinto.fi, ks. www.ylikartano.fi
Hakemus, josta ilmenee palkkatoivomus, tulee jättää viimeistään 8.9.2006 (postileima) osoitteella Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö, Unioninkatu 22, 00130 Helsinki.
21.8.2006
Katariina Kartanon käyttämä 1800-luvun silkkipuku on konservoituna esillä Ylikartanon kulttuuripaikassa Retulansaaressa. Katariina oli valtiopäivämies Matti Retulan puoliso ja Ylikartanon emäntä sen jälkeen kun Retulan kartano oli siirtynyt talonpoikaisomistajille 1810-luvulla. Konservoinnin on tehnyt osittain talkootyönä Heidi Wirilander osana Ylikartanon arvokkaan tekstiilikokoelman luettelointia ja tallennusta. Ylikartanon viimeisten yksityisomistajien Talvikki ja Valvatti Vaulon muistitiedon mukaan juhlapukua kantoi juuri Katariina, mutta missä tilaisuuksissa, tätä he eivät osanneet kertoa.
30.7.2006
Ylikartanon kulttuuripaikka juhlisti J.V. Snellmania ja suomen kieltä 30.7.2006
Ylikartanon "Snellman, suomen kieli ja kansa" tapahtuma liittyi valtakunnalliseen J.V. Snellmanin 200-vuotisjuhlavuoteen. Päivään kuuluivat seppeleen lasku Parolan leijona -muistomerkille, alustukset Snellmanista suomalaisuuden filosofina ja snellmanilaisten aatteiden leviämisestä kansan keskuuteen, sekä kuvaelma "Ylikartanon isäntä, keisari ja Snellman". Yleisöä Ylikartanossa oli noin 120 henkeä.
Ajatuksia ja kuvia iltapäivästä
22.7.2006
Ylikartano on tekstiilien aarreaitta
Talkoopäivät inventoivat ja varastoivat Ylikartanon naisten kätten töitä
Ylikartanossa on säilynyt poikkeuksellisen arvokas, monipuolinen ja laaja tekstiilikokoelma, niin ajallisesti kuin tyyleiltään ja käyttötarkoitukseltaan. Kokoelman arvoa lisää sen aitous; kaikki tekstiilit ovat olleet saman talon käytössä, ja suuri osa on myös talon naisten itse tekemiä. Näin sanovat tekstiilikonservaattori Heidi Wirilander sekä tekstiiliartenomit Sirkka Ojanen ja Eila Anttila. He käsittelivät talkoilla Ylikartanon tekstiilejä viikonlopun 22.-23.7.2006.
Työn alla olivat erityisesti päärakennuksen tuvan kaappien ja lipastojen tekstiilit, etupäässä erilaiset pöytäliinat. Niitä saattoi yhdestä laatikosta tulla kerrallaan puolenkin sataa. Talkoolaiset arvelivat, että kaikkiaan Vaulon sisaruksilta Suomen Kulttuuriperinnön Säätiölle siirtyneessä tekstiilikokoelmassa voi olla jopa 10.000 esinettä. Niistä on numeroitu tähän mennessä noin 8.000, ja osa vintin säilytystiloista on vielä inventoimatta. Eri vaiheissa on numeroitu 80-90% tekstiileistä, ja noin 70% on jo käsitelty ja dokumentoitu.
Viikonlopun talkoissa työryhmä otti tekstiilit esiin, varovasti puhdisti ne imuroimalla esineitä tuhoavasta pölystä, valokuvasi ja vei mitta-, tunniste- ja muut tiedot tietokantaan. Tietokanta kuvineen voi palvella mm. alan oppilaitoksia ja tutkimusta. Tekstiilejä voi käydä läpi ilman tarvetta käsitellä itse esineitä. Samalla valmisteilla on pienimuotoinen pukunäyttely sopiviin Ylikartanon tilaisuuksiin.
Ajallisesti kokoelma käsittää tekstiilejä noin 200 vuoden ajalta, arkisista käyttötavaroista koristetekstiileihin ja juhlapukuihin. Koska Ylikartanossa oli tapana säilyttää lähes kaikki, myös tekstiilejä on kattavasti kaikilta aikakausilta. Sirkka Ojasen mukaan kokoelma heijastaa hyvin eri aikojen tyylejä. Ylikartanon naiset olivat taitavia ja ahkeria käsitöiden tekijöitä, he seurasivat ajan trendejä, sovelsivat näkemäänsä ja olivat myös kokeilunhaluisia. Vaatteiden lisäksi upeita töitä on mm. kudotuissa ja kirjotuissa kankaissa. Tekstiileistä näkyy itse tekemisen ilo, halu tehdä jotakin kaunista ja ilahduttavaa. Sirkka Ojanen uskoo, että Vaulon sisarukset säilyttivät tekstiilejä myös kulttuuritietoisena tarkoituksenaan tallentaa eri aikakausien tyylit ja kädentaidot.
Kuvia Ylikartanon tekstiilitalkoista
17.7.2006
VdK-kvartetti avasi Ylikartanon konserttitoiminnan
Ensimmäinen kyyttö syntyi Ylikartanossa
Yhteistyö Hauhon musiikkijuhlien kanssa aloitti konserttitoiminnan Ylikartanossa. Samalla Hauhon musiikkijuhlat ylitti kokeeksi oman kuntarajansa. VdK-kvartetin konsertti 7.7.2006 Ylikartanossa oli loppuunmyyty, tallin vintille mahtui 80 kuulijaa nauttimaan kamarikonsertin intiimistä tunnelmasta ja soittajien taituruudesta. Kvartetissa soittavat Emma Vähälä (1. viulu), Reeta Maalismaa (2. viulu), Olli Kilpiö (alttoviulu) ja Mikko Ivars (sello) ovat kaikki Radion sinfoniaorkesterin jäseniä ja esiintyvät ahkerasti Virtuosi di Kuhmo -kamariorkesterin riveissä. VdK-kvartetti on soittanut yhdessä vuodesta 2005. Ohjelmassa olivat Dimitri Shostakovitshin Jousikvartetto no.10 ja Ludwig van Beethovenin Jousikvartetto e-molli op.59/2. Tallin vintti oli varsin toimiva ja akustisesti miellyttävä kamarimusiikin esitystila. Noin 30 asteen helle tosin lämmitti tuntuvasti myös vinttiä. Konserttivieraat saivat tutustua väliajalla kulttuuripaikan historiaan ja ympäristöön. Ylikartanon ja Hauhon musiikkijuhlien yhteistyö toivottavasti jatkuu, niin että konserttitoiminta Hattulan puolella voisi laajentua Ylikartanon lisäksi myös Tyrvännön kirkkoon.
Ylikartanon laitumille keväällä tuotujen kyyttöjen ensimmäinen vasikka Retulansaaressa syntyi heinäkuun alussa. Kyyttö on edelleen uhanalainen suomalainen alkuperäisrotu. Karjan omistaa Lopen Pappilanpuisto. Loppukesän mittaan Ylikartanossa syntyy vielä toistakymmentä pikkuvasikkaa. Laidunnus ulottuu nyt myös Peltoidun muinaisalueelle. Sen aidat valmistuivat heinäkuun alkupuolella, ja kuun puolivälissä kyytöt jo hoitivat Peltoidun laidunten korkeaksi venähtänyttä kasvillisuutta. Karjan hoitajien talveksi seipäille perinteiseen tapaan tekemä heinä loi Retulansaareen idyllisen näkymän.
18.6.2006
Pohjoismaisen luonnonkukkapäivän kasviretki Retulansaaressa
Luonnonkukkien päivä on Pohjoismaiden suurin kasvitapahtuma. Sen tavoitteena on kasviharrastuksen ja luonnontuntemuksen lisääminen sekä yhteisten luontoelämysten tarjoaminen. Päivän tavoite onnistui Ylikartanon kulttuuripaikan retkellä; kaiken ikäisiä ihmisiä oli saapunut Retulansaareen pitkälti toistasataa, oppaat olivat hyviä asiantuntijoita, ja saari tarjosi monipuolisia luonnonympäristöjä sekä kasvimaailman harvinaisuuksia. Retkeläisiä houkuttelivat loistava sää, kukat ja kiinnostus Retulansaareen.
14.6.2006
 | Ylikartanon navetan katon korjaus on alkanut Tallin ja vanhan väentuvan eli Alituvan valmistuttua Ylikartanon suurin työ on navetan kunnostus alkuperäiseen käyttöönsä. Kiireellisin ja tärkein työ on katon kunnostus. Osa kattotuoleista täytyy vaihtaa uusiin. Samalla välipohja vahvistetaan niin lujaksi, että se kantaa traktorin. Ajosilta on jo uusittu. Navetan on tarkoitus olla karjan käytössä syksyllä 2007. Ylikartano sai monitoimitilaansa 70 Lepaan opiston vanhaa tuolia. Tallin vintillä olleet Retulan työväentalon hyvin palvelleet penkit jäävät esim. ulkokäyttöön, kunhan nyt saadut tuolit on puhdistettu ja kunnostettu käyttökelpoisiksi. |
11.6.2006
Impi Kauppila, salaperäinen modernismin airut
Kesän 206 viimeinen Kirjoilla linnassa kirjallisuustapahtuma esitteli hyvin vähän tunnetun runoilija Impi Kauppilan. Hänestä nuorena opiskelijana opinnäytetyön tehnyt lehtori Hilja Mörsäri tuntee Kauppilan ehkä parhaiten. Kuitenkin runoilija on jäänyt luennoitsijallekin salaperäiseksi ja pakenevaksi hahmoksi, sekä ihmisenä että kirjoittajana. Kauppilan ainoa julkaistu teos, runokokoelma Paratiisin valloitus (1947) on kooste kiihkeää tunnetta, nopeita kuvia, aikakausien sekoituksia, uhmaa ja piiloutumista, tarinan pätkiä, tietoista ja unenomaista, uudenlaista kielen käyttöä sekä hurjaa purkautumisen pakkoa.
Kirjoilla linnassa 11.6.2006: Impi Kauppila
6.6.2006
Karjan paluu pelastaisi Hämeen perinnebiotoopit
Luonto-Liiton Ahomansikka yrittää pelastaa kiireellisimmin hoitoa tarvitsevat kohteet. Hanke kunnostaa Retulansaaressa laidunten aitoja, raivaa pensaikkoja, niittää tarvittaessa ketoja ja tarjoaa työtä pitkäaikaistyöttömille.
6.6.2006
Auringonkierron matkassa
5.-7.6. Mummo muisti - juttu luisti, muinaistaidepaja koko perheelle Retulansaaren Ylikartanossa. Hämeenlinnan lasten kuvataidekoulu hakee jatkoa Lusin 9000 auringonkiertoa leireille, yksi toimintapaikka saattaa olla Ylikartano Retulansaaressa.
Ylikartanon kotimuseo avautuu yleisölle 10.6.2006
21.5.2006
Unohtunut Hilja Haahti on vaikuttanut suomalaisten yhteiseen muistiin
Kirjoilla linnassa -kirjallisuustapahtumien sarja esittelee Hämeenlinnan seudulla vaikuttaneita naiskirjailijoita. Teologian tohtori Irja Aro-Heinilä kertoi Ylikartanossa aikanaan kesiään viettäneestä kirjailija Hilja Haahdesta.
Hilja Haahtia kutsuttiin aikanaan nimillä "kotien kirjailija", "kirjailijoiden kuningatar" ja "painosten herratar". Nykypolvi ei tunne 1900-luvun alkupuolen suosittua ja luettua kirjailijaa enää lainkaan. Aika jätti taakseen hänen tyylinsä ja sanomansa kesken 70 vuotta jatkuneen uskonnollisen kirjailijan uran.
Kirjoilla linnassa 21.5.2006: Unohdettu Hilja Haahti
18.5.2006
Alkuperäiskarja hoitaa Retulansaaren muinaismaisemia
Retulansaaren arvokkaat muinais- ja perinnemaisemat uhkasivat jäädä hoidotta, kun karjanpito päättyi vanhoilla laitumilla. Etenkin hienoimpien muinaismuistoalueiden, Myllynmäen ja Idun alueen, maisemanhoito olisi ollut ilman eläimiä työlästä, ellei toivotonta. Ylikartanon kulttuuripaikan ja Lopen Pappilanpuiston keväällä 2006 alkanut yhteistyö palauttaa saareen sen luontaiset maisemanhoitajat. Pappilanpuisto toi Ylikartanon laitumille 18.5. viisitoista itäsuomalaisen alkuperäisrodun kyyttöä ja joukon suomenlampaita. Samalla kulttuuripaikka kunnostaa EU-avun turvin Ylikartanon 1860-luvun navetan uudelleen karjasuojaksi. Maisemanhoito ja laidunpankit saattavat olla tulevaisuudessa yksi maaseudun lisäelinkeino.
Tiedote ja kutsu tapahtumaan
Laitumelle laskeminen 18.5.2006
31.4.2006
Retulansaaren arkeologiset tutkimukset 2001-2005
Tutkija Jouni Taivaisen johtamat tutkimukset ovat tuoneet esiin sekä uusia tietoja että kysymyksiä Retulansaaren rautakaudesta ja keskiajasta. Kaivuutyöt kylänmäellä paljastivat mm. joitakin tulisijojen pohjia ja asumusjäänteitä. Maanalaisesta kulttuurikerroksesta löytyi myös erilaista historiallisen ajan esineistöä. Saaren pohjoisosan röykkiökartoitus oli lajissaan Suomen suurin, röykkiöitä oli kaikkiaan noin 1500. Keskiajan raivausjäänteiden lisäksi löytyi rautakauden keramiikka ja merkkejä asumuksista. Alue saattoi olla kiertävän kaskiviljelyn käytössä. Myllymäelle kaivetuista koekuopista löytyi rautakautista asuinpaikka- ja kalmistomateriaalia. Peltoidusta löydettyjen viljanjyvien ajoitukset viittaavat merovingi-viikinkiajan viljelyyn, Myllymäen jyvien ajoitukset ovat vielä kesken. Jouni Taivainen on koonnut Tyrväntö-verkkoon koosteen Retulansaaren arkeologisista tutkimuksista 2001-2005.
19.4.2006
Hauhon musiikkijuhlat ovat 6.-9.7.2006. Tänä kesänä musiikkia on kuultavissa myös Retulansaaressa, sillä Virtuosi di Kuhmon soittajista muodostettu jousikvartetti pitää konsertin perjantaina 7.7. klo 19.00 Ylikartanon juuri kunnostetun tallin yläsalissa.
Ohjelmassa on Dimitri Shostakovitshin jousikvartetto no.10 sekä Ludwig van Beethovenin jousikvartetto op.59/2 "Razumovski". Esiintyjinä ovat Emma Vähälä 1.viulu, Reeta Maalismaa 2.viulu, Olli Kilpiö, alttoviulu ja Mikko Ivars, sello.
Liput 15 €, lapset ja opiskelijat 10 €. Lippujen ennakkomyynti alkaa 24.4.2006 (Hauhon kirjakauppa p. 03-675 1192). Lisää Hauhon musiikkijuhlien ohjelmistosta: www.hauho.fi/juhlat.
19.4.2006
Ylikartanon pihatyöt alkavat toukokuun alussa
 |  |
Ylikartanon Kulttuuripaikka on käynnistänyt hankkeen, jonka aikana kaksi HAMK Lepaan opiskelijaa suunnittelee ja toteuttaa piha-alueen ja puutarhan kunnostuksen sekä laajentaa talon kasvimaata. Vuosien 2006-2007 hankkeeseen kuuluu myös pienrakennusten kunnostuksia, viljakuivurin muuttaminen irtaimiston varastotiloiksi ja pitkään kaivatun parkkipaikan rakentaminen. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 77.000 euroa, rahoitus tulee Linnaseudun Pomo+ ohjelman kautta. Piha ja puutarha ovat olennainen osa kulttuuripaikan toimintaympäristöä.
Palkattujen harjoittelijoiden työpanoksen lisäksi tarvitaan runsaasti talkootyötä. Kuivurin kunnostus toteutuu täysin talkoilla, myös opiskelijoiden ohjaajina toimivat asiantuntijat ovat mukana palkatta. Retula-seuran työpanos tulee olemaan merkittävä. Piha-alue kunnostus on erityisen tärkeä, koska pitkän rakennustyövaiheen jälkeen Ylikartanon ympäristön yleisilme ei enää vastannut kulttuuripaikan arvoa. Puutarhaa ja kasvimaita tulleen hoitamaan talon perinteitä kunnioittaen. Ryytimaan satoa on tarkoitus hyödyntää talon keittiössä. Kunnollisen varastotilan valmistuminen vapauttaa muita tiloja tavaroiden säilytykseltä aktiivisempaan käyttöön. Kahden vuoden hankkeeseen sisältyy myös Tyrväntö-verkon kehittäminen ja ajanmukaistaminen.
18.4.2006
Ylikartanon kotimuseo on tulevana kesänä säännöllisesti auki myös yleisölle, ensimmäistä kertaa museon historian aikana. Esineistön kokosivat Ylikartanon viimeiset yksityiset omistajat, maisterit Valvatti ja Talvikki Vaulo. Heidän aikanaan vieraat sai tutustua kotimuseoon erikseen sovittaessa. Nyt kulttuuripaikka esittelee vanhaa maaseudun perinnettä osana toimintaansa. Nimensä mukaisesti kotimuseo on koottu Ylikartanossa käytössä olleista esineistä. Museo on kesäaikaan 11.6.-27.8. auki lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12-16, pääsymaksu on 2 tai 1 euroa. Mikäli kulttuuripaikka pystyy järjestämään viikonlopuiksi riittävästi henkilökuntaa, samalla pyritään tarjomaan tilaisuus tutustua myös päärakennukseen.
1.4.2006
Retulansaaren Ylikartanon kulttuuripaikka julkaisi vuoden tapahtumakalenterinsa. Uusi Kirjoilla linnassa -sarja esittelee touko-kesäkuussa seudun naiskirjailijoita. Kesän aikana Hämeen Kesäyliopiston järjestää kurssin, jossa Jouni Taivaisen johdolla tutustutaan Hämeen muinaisjäännöksiin ja kulttuurimaisemiin. Kesäkuiset yölaulajien linturetki ja luonnokukkapäivä ovat jo perinne. Hauhon musiikkijuhlat tuo yhden konserteistaan Ylikartanoon. Heinäkuussa Snellmanin juhlavuoden seminaari esittelee valtiopäivämies Matti Retulan elämäntyötä. Elokuun tapahtumia ovat mm. arkeologian leiri ja Jaakko Juteini-kirjallisuuspäivä.
27.3.2006
Ylikartanon yleisötilat valmistuvat kesäksi 2006
Ylikartanon talli on valmis, ja Alitupa on pian valmistumassa. Seuraava suuri korjaustyö on navetan kunnostus.
Ylikartanon talli on nyt valmis otettavaksi käyttöön. Rakennus näyttää ulkoapäin lähes entiseltään, mutta sisätilat on uusittu täysin. Alakerran entiseen hevostalliin valmistui pilttuumaisia työtiloja Ylikartanossa työskenteleville, sosiaalitilat vierailijoille ja henkilökunnalle, pieni keittiö sekä tila kulttuuripaikan kirjastolle. Yläkerrassa on suuri monitoimitila mm. kokouksia, seminaareja, juhlia ja erilaisia esityksiä varten.
Tallin kunnostus oli alun perin arvioitua suurempi ja pitempi urakka. Vanhojen rakenteiden huonon kunnon takia niitä piti poistaa ennakoitua enemmän, ja vastaavasti rakentaa tilalle uutta. Lautainen lisäosa tukevoitui hirsiseinäiseksi. Rakennuksen alkuperäinen luonne haluttiin säilyttää ennallaan, joten tallin kunnostuksessa on käytetty vanhoja tai vanhan kaltaisia materiaaleja sekä perinteisiä käsityövaltaisia työtapoja. Uusi sähkö- ja lvi-tekniikka on niin hyvin piilossa kuin mahdollista. Talli on rakennettu 1800-luvun loppupuolella. Kaikkiaan sen kunnostus Ylikartanon toiminnalliseksi keskukseksi maksoi noin 370.000 euroa.
Alitupa, eli vanha väentupa on juuri valmistumassa. Rakennuksessa on keittiö sekä tarjoilu-, työ- ja asuintiloja. Ylikartanossa työskentelevät voivat halutessaan majoittua Alituvassa. Keittiön kalusteet ovat maaliskuun lopussa paikoillaan, mutta keittiökoneiden asennukset ovat menossa. Kokoontumis- ja kahvilatila on täysin valmis. Tekemättä on enää joitakin sähkö- ja maalaustöitä. Keittiön ja kahden muun huoneen seinissä ja katossa on käytetty perinteistä maalattua pinkopahvia, pihan puoleisessa vanhasta sauhupirtistä aikanaan rakennetussa huoneessa on jätetty näkyviin vanhat hirret, osa huoneista on kunnostettu ja tapetoitu 1940-luvun lopun asuun. Alitupa on todennäköisesti 1800-luvun alun päärakennusta iäkkäämpi, sen vanhimmat osat lienevät 1700-luvulta. Vanhan väentuvan kunnostus maksaa runsaat 78.000 euroa. Töitä viivyttivät mm. alapohjan huono kunto ja vanhojen lattiatäytteiden poisto sekä lämmitysjärjestelmän uusiminen.
Pihan ja puutarhan kunnostus jatkuu Pomo-maaseutuhankkeena. Ylikartano palkkaa kaksi HAMK/Lepaalla opiskelevaa harjoittelijaa kesäksi 2006. Toinen heistä laajentaa ryyti- ja vihannesmaata sekä hoitaa puutarhan hedelmäpuita, toinen laatii ja toteuttaa lopputyönään pihasuunnitelman koristekasveineen.
Kullervo on valmis
Korvaavien tekstiilinen hankkeessa ensimmäinen iso urakka on valmis, talkoolaiset saivat valmiiksi ruokasaliin tulevan suuren maton. Kullervo-maton suunnitteli alunperin Laila Karttunen 1920-luvulla. Alkuperäinen matto ei enää kunnolla kestä käyttöä ja puhdistusta, siksi se on esillä vain erikoistapauksissa. Muuten sen korvaa uusi kopio; malliltaan, väreiltään ja materiaaliltaan mahdollisimman aidon kaltainen. Apuna olleiden wetterhoffilaisten, kutojien ja muiden talkoolaisten työn suuruutta kuvaa maton koko, pituutta on 3,5 metriä ja leveyttä 2,75 metriä, loimilankoja on 832. Tarvittavan leveät kangaspuut antoi lainaksi Suomen käsityön ystävät.
10.2.2006
Pelletti lämmittää Ylikartanon kulttuuripaikkaa
Ylikartanon lämpökeskus saatiin vihdoin käyttöön 10.2.2006. Kulttuuripaikan kunnostustöissä päättyi pitkä, monimutkainen ja raskas vaihe lämpökeskuksen valmistumisen ja onnistuneen käyttöönoton myötä. Pellettejä polttava kattila lämmittää aluksi Ylikartanon talli/monitoimitilaa sekä päärakennusta, myöhemmin verkkoon liitetään muitakin rakennuksia. Tallissa lämpölaitoksen energiaa käyttävät sekä ilma- että lattialämmitysjärjestelmät. Alun perin kattilan piti polttaa paikallista haketta, mutta hakkeen tuottajien verkostohankkeen epäonnistuttua valinta kääntyi Vapon puupellettiin. Käyttöönottoa ovat viivästyttäneet mm. hitaat putkityöt, laitoksen hankala sovittaminen entiseen AIV-torniin, laitteiston toimitusviiveet sekä viime vaiheessa pakkaset, jotka estivät veden laskemisen putkistoihin. Vieraat eivät merkittävää töiden välietappia juuri näe, mutta tilojen käytön ja käytettävyyden kannalta päivä oli tärkeä. Lämpökeskus on uusinta tekniikkaa, ja on jo kiinnostanut lvi-alan ammattiväkeä.
3.2.2006
Eero Ojanen aloitti työnsä Ylikartanon kulttuuripaikan toiminnanjohtajana
 |
Ylikartanon toiminnan vetäjäksi on vuoden 2006 ajaksi nimitetty filosofi, kirjailija ja paikallisen historian tuntija Eero Ojanen. Hän huolehtii talon toimintojen kehittämisestä yhteistyössä Ylikartanon hoitokunnan kanssa. Yhteystiedot: 040 5716 200, eero.ojanen@ppa.inet.fi Hoitokunnan uudeksi jäseneksi on nimetty Tyrväntö-verkon ylläpitäjä, toimittaja Markku Karvonen. Helmikuun alusta hoitokuntaan kuuluvat Erkki Ulamo (pj), Antti Haapanen, Lauri Putkonen, Juhani Lokki ja Markku Karvonen. Ylikartanoa esitellään ryhmille sopimuksen mukaan ja kesällä talon kotimuseo sekä päärakennus ovat myös säännöllisesti avoinna. Taloon tutustumisesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Eero Ojaseen. Tallin yläkerran sekä Alituvan uusia tiloja vuokrataan myös kokouksiin ja muihin vastaaviin pieniin tilaisuuksiin. Keväällä alkavat myös erilaiset yleisötilaisuudet. |
23.1.2006
Talkoolaiset kutovat Ylikartanon ruokasaliin maton
Ylikartanon ruokasali saa kesäksi uuden maton. Se on ensimmäinen taloon valmistuva uusi tekstiili sen jälkeen, kun tila siirtyi Kulttuuriperinnön säätiölle. Matto on mahdollisimman tarkka kopio edeltäjästään, ja talkootyön suuruutta kuvaa maton koko; pituutta sillä on 3,5 metriä ja leveyttä 2,75 metriä. Noin suuren maton kutominen ei onnistuisikaan ilman erikoisleveitä kangaspuita.
Uusi matto vaatii valtavan määrän vapaaehtoista talkootyötä ja yhteistoimintaa. Kutomiseen menee kuukausia, ja sitä ennen mm. malli on pitänyt kopioida vanhasta, määrittää värit, värjätä langat ja laittaa loimet. Malli on tekstiilitaiteilija Laila Karttusen suunnittelema Kullervo vuodelta 1926. Alkuperäisestä matosta tiedetään, että 1920-luvulla sitä olivat kutomassa ainakin Talvikki Vaulo ja Olga Leinonen. Jottei salin värimaailma muuttuisi, uuden maton värit on jäljitetty vanhasta matosta ja säilyneitä mallilangoista hyvin tarkkaan.
Sirkka Ojasen mukaan vanhassa ruokasalin matossa oli käytetty karvalankaa, jollaista ei enää saa. Siksi uudesta paksummasta villalangasta kudotusta matosta tulee hieman eri näköinen. Vanhaa mattoa käytetään vain erityisissä tilaisuuksissa, joissa halutaan esitellä Ylikartanon sisustusta mahdollisimman vanhassa ja alkuperäisessä asussa. Uusi matto on helppohoitoisempi ja ruokailutiloissa turvallisempi, se on huomattavasti vanhaa helpompi imuroida ja pestä.
Kudonnassa tarvittavat yli 3 metriä leveät kangaspuut lainasi maksutta Suomen Käsityön ystävät, Wetterhoffin värjääjä Erkki Yrjölä värjäsi langat korvauksetta alkuperäismallin mukaan, ja kudontatalkoissa on ollut mukana joukko naisia. Loimia puihin laitettaessa tarvittiin kerralla vähintään kuusi naista, Sirkka Ojasen lisäksi kudonnassa ovat ahkeroineet mm. Helga Pitkänen, Elvi Tattari ja Eila Nieminen. Sirkka Ojanen sanoo, että he pyrkivät tekemään kudonnan nyt alettua täysiä työpäiviä, jotta matto valmistuisi kevään aikana.
Ylikartanon lämpökeskus käynnistyy vihdoin
Ylikartanon tallin lämmitys on viivästynyt suunnitellusta lämpökeskuksen laitteiston toimitusvaikeuksien vuoksi, tammikuun lopulla keskus vihdoin käynnistyy. Aluksi keskus lämmittää tallirakennusta. Kunhan toimintavarmuus on todettu hyväksi, Ylikartanon päärakennuskin siirtyy lämmön käyttäjäksi. Myöhemmin verkkoon liittyy myös viereinen Laurila. Alunperin Ylikartanon vanhaan rehutorniin suunnitellun lämpökeskuksen piti polttaa haketta, mutta paikallisen hakehankkeen kariuduttua polttoaineena on kotimainen puupelletti. Onneksi tilattu laitteisto soveltuu sekä hakkeen että pellettien polttoon.
Kattila asennettiin paikoilleen 20.1., ja syöttölaitteisto 23.1.2006. Kunhan polttimen asennus, sekä verkoston ja sähkölaitteiden liitännät valmistuvat, ensimmäinen koepoltto on tarkoitus käynnistää viikon 4 aikana. Uudeksi toimintakeskukseksi kunnostetussa tallissa on rinnakkain sekä ilma- että lattialämmitys, molemmat saavat lämpöenergiansa lämpökeskuksen kattilan kuumasta vedestä. Häiriötilanteiden varalta kattilassa on myös sähkövastukset. Verkosto on ollut kaivettuna paikoilleen jo edellissyksystä. Etenkin kattilan siirto paikoilleen rehutornin alakertaan oli vaikea ja taitoa vaativa työ. Torin yläosaan voidaan varastoida noin 35 kuutiota polttoainetta.
19.1.2006
Ylikartanon kulttuuripaikka on saanut uuden oman domainin. Sivut aukeavat myös osoitteessa www.ylikartano.fi. Ylikartano on netissä edelleen osa Tyrväntö-verkkoa, ja paikallispalveluun pääsee myös uuden Ylikartanon osoitteen kautta. Mikäli haluatte säännöllisesti vierailla Ylikartanon sivuilla tai linkittää sen muilla sivuilla, suosittelemme www.ylikartano.fi käyttöä. Domainin rekisteröijä on Ylikartanon omistaja Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö.
Ylikartanon kulttuuripaikka
Uutisia 2005
Esite
Tapahtumat
Hinnasto
Toimintatavat
Historiaa
Esihistoriaa
Retulansaari
Kuvia Ylikartanosta
Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö