Ylikartanon uutisia
16.11.2008
Matti Erkamo johtaa 2009 Ylikartanon ystäviä
Retulan Ylikartanon tukiyhdistyksen, Ylikartanon ystävät ry:n uusi puheenjohtaja on Matti Erkamo. Hän on itse retulansaarelainen ja toiminut yhdistyksen varapuheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä sen perustamisesta 2007 helmikuusta lähtien. Yhdistyksen hallituksessa ovat vuonna 2009 Jouko Astor, Marja Hakanpää, Erkki Leinonen, Maarit Piri-Lahti ja Liisa Vartiainen.
Syyskokouksessaan 16.11. yhdistys hyväksyi toimintasuunnitelman, jonka mukaan tukiyhdistys pyrkii erilaisin tavoin keventämään taloudellisissa vaikeuksissa olleen Ylikartanon taakkaa. Yhdistys edistää paikkaa tukevaa yhteistyötä ja viestintää. Edelleen tukiyhdistys tarjoaa Ylikartanon käyttöön jäsentensä työpanosta ja eri alojen asiantuntemusta. Ylikartanon ystävät kokoaa yhteen muutenkin hämäläisestä kulttuuriperinnöstä ja maaseutukulttuurista kiinnostuneita.
Ylikartanon ystävät järjestää joulukuussa myöhemmin ilmoitettavana päivänä joululauluillan. Ylikartano saa tunnelman virittämiseksi jouluisen ilmeen.
16.10.2008
Ylikartanon talviasukkaat haluavat pitää paikan avoimena
Ylikartanon talviasukkaat Samu Ampuja ja Anna Salminen toivovat, että Ylikartano pysyy heidän asuinaikanaan avoimena ja elävänä. Vaikka vanha väentupa Alitupa on heillä vuokralla toukokuulle asti, he toivovat ettei se karkota niitä jotka haluavat käydä nauttimassa saaren ajattomasta rauhasta ja tutustua ympäristöön.
Kun muutto on ohi, taiteilija toivottaa vieraat tervetulleiksi. Työtilaan pääsee tutustumaan työvaiheiden sen salliessa sopimuksen mukaan. Ylikartanon päärakennuksen ja maiseman opastuksesta huolehtivat talvisaikaankin koulutetut vapaaehtoiset oppaat. Tallirakennuksen vintin auditorio ja tallin alakertaan siirtynyt kahvila palvelevat tilauksesta. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Suomen Kulttuuriperinnön Säätiön toiminnanjohtajaan Marjukka Kulmaseen, 044 094 0048, toimisto
kulttuuriperinto.fi.
Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö 3.10.2008
Ylikartanoon talveksi taiteilija-asukkaat
Elämä Suomen Kulttuuriperinnön Säätiön Ylikartanossaa jatkuu uudessa muodossa. Aiemminkin Ylikartano on palvellut tutkijoiden ja taiteilijoiden työtilatukikohtana, mutta nyt paikan toimivuutta taiteilijaresidenssinä kokeillaan talviasuntona. Ylikartanon väentupa eli Alitupa on vuokrattu syksystä kevääseen taiteilija-asunnoksi ja työtilaksi kuvataiteilija-puuseppä Samu Ampujalle, yhteiskuntatieteiden maisteri Anna Salmiselle ja heidän puolivuotiaalle Eeli-pojalleen, jotka muuttivat Sääksmäeltä. Pariskunta huolehtii Ylikartanon kiinteistön talven yli ja pitää ovia auki tilausryhmille ja kaikille paikalla poikkeaville sopimuksen mukaan. Alituvan toisessa päädyssä pääsee tutustumaan Samu Ampujan työskentelyyn, kunhan muutto on ohi. Ajankohdista yhteydenotot Samu Ampuja 0400 747 701, Anna Salminen 050 367 4428.
Ylikartanon päärakennuksen ja maiseman opastuksesta huolehtivat näin talvisaikaankin koulutetut vapaaehtoiset oppaat. Tallirakennuksen vintin auditorio ja tallin alakertaan siirtynyt kahvila palvelevat tilauksesta. Yhteydenotot toimisto@kulttuuriperinto.fi, toiminnanjohtaja 044 094 0048.
28.8.2008
Kalevalan kuvaukset alkoivat Lusissa ja Retulansaaressa
Lusista entisestä Tuulilinnun kylästä ja Retulansaaresta löytyi kalevalainen henki, sanoi Kalevala - Väinämöisen uusi laulu –filmisarjan ohjaaja Jari Halonen.
Halonen etsii elokuvassaan Kalevalan henkeä. Hän haluaa löytää kansalliseepoksen takana olevan maailmankäsityksen ja mielentilan, alkuperäisen vuosituhantisen kalevalaisuuden ja sen pohjalta muovautuneen suomalaisuutta ylläpitävän voiman. Ohjaajan mukaan Kalevala on harvinainen aarre, jollaista on vain harvoilla muilla kansoilla. Kuitenkin käsityksemme siitä on kapea, Lönnrotin muovaaman Kalevan sadunomainen tarina. Halonen haluaa avata Kalevalaan elokuvallaan uusia näkökulmia ja palauttaa sen rikkaudessaan nykyajan suomalaisille.
Rautakauden kohtauksia varten sopivat kuvauspaikat löytyivät Tyrvännöstä. Lusissa on edelleen pystyssä 9000 auringonkiertoa-leirien rautakauden talo ympäristöineen, ja Retulansaaressa todellinen rautakautinen alue. Halonen sanoi yllättyneensä, miten täältä löytyi yllättäen maiseman lisäksi kalevalaista henkeä, iloa ja tekemisen halua.
Ohjaajan mukaan elokuvassa näkyvä tulos on kaikkien mukana olevien yhteisen tekemisen tulos, ja siinä tulee näkyä sen henki. Niinpä tuotantoa ei ohjaa kova tehokkuus ja taloudellisuus, vaan tekijät antavat asioiden tapahtua ajallaan. Avustajina on parisataa hämäläistä vapaaehtoista. Ensi-ilta on runsaan vuoden kuluttua, 90-minuuttisen filmin voi nähdä kolmen jakson sarjana Ylen ykkösellä vuodenvaihteessa 2009-2010. YLE ja tekijät ovat jo verranneet hanketta puhuttajana vuoden 1982 Holmbergin Rauta-aikaan.
Keskeisiä rooleja Väinämöisen uudessa laulussa on noin kymmenen: Väinämöistä esittää Ari Vakkila, Louhea Tanja-Lotta Räikkä, Ainoa Pirjo Lonka ja Joukahaista Ville Tiihonen. Kullervon roolissa nähdään kaksi näyttelijää, sekä Olavi Uusivirta että Marko Tiusanen. Kuvaukset kestävät vielä syyskuun, ja Tyrvännössä ryhmä viipyy parisen viikkoa. Mukaan pääsee ottamalla yhteyttä tuotantoyhtiö Seppä Callahanin Filmimaailmaan.
12.8.2008
Ylikartanon kohtalo jäi auki Hattulan kunnanhallituksessa
Hattulan kunnanhallitus jätti pöydälle Ylikartanon ostotarjouksen 11.8. kokouksessaan. Tilan omistaja Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö oli tarjonnut sen ostettavaksi euron nimelliseen kauppahintaan, jos Hattula samalla ottaisi vastattavakseen Ylikartanon velkoja. Säätiön tarjous on voimassa elokuun puoliväliin saakka. Hattulan kunnanhallitus ei ollut vielä valmis kauppaan, vaan haluaa edelleen tutkia Ylikartanon toimintamahdollisuuksia ja kannattavuutta. Kauppaan kuuluisivat Ylikartanon rakennukset, parikymmentä hehtaaria maata Retulansaaressa sekä laaja irtaimisto.
Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö on pitkään pyrkinyt Ylikartanosta eroon huonon taloustilanteensa vuoksi. Säätiön omistamia muita kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kiinteistöjä ovat Brinkhallin kartano Turun Kakskerrassa ja Lammintalo Sammatissa. Säätiö sai Ylikartanon lahjoituksena ja testamentilla sen viimeisiltä yksityisomistajilta Talvikki ja Valvatti Vaulolta vuonna 1999. Mittavat kunnostustyöt toimivaksi kulttuuripaikaksi ovat maksaneet lähes pari miljoonaa euroa, josta merkittävä osuus on ollut tukia ja hankerahaa.
Kunnanjohtaja Martti Puran Radio Hämeelle antaman haastattelun mukaan hallitus kävi asiasta keskustelun ja totesi, että Ylikartano on Hattulalle tärkeä kohde. Pura sai tehtäväkseen laatia lisäselvityksiä, joista tärkein on tutkia mahdollisuus Ylikartanon toiminnasta vastaavan yhdistyksen tai säätiön perustamiseksi. Tämän selvityksen hän sanoo vievänsä lähiaikoina loppuun. Toinen kiireellinen asia selvittää valtion lisärahoituksen saantimahdollisuus kulttuurihistoriallisesti merkittävän miljöön ja rakennuskannan hankkimiseksi.
Hattulan kunnan ajatus on, että kunta ei ottaisi yksin vastuuta Ylikartanon toiminnasta vaan hakisi mukaan muita paikallisia ja maakunnallisia toimijoita. Kunnanjohtaja arvioi, että toimintaan tarvitaan vuosittain 50-60.000 euroa. Tarkoitus on säilyttää Ylikartanon avoimuus, nykyisenkaltainen toiminta, ainutlaatuinen miljöö ja sen säilyttämä maalaiskulttuuri. Pura muistuttaa, että irtaimistossa on yli 10.000 historiasta kertovaa inventoitua esinettä.
Edellisen kerran Hattulan kunnanhallitus käsitteli Ylikartanon kohtaloa syksyllä 2007, jolloin esillä oli ehdotus perustaa yhdistys, joka vuokraisi Ylikartanon säätiöltä ja vastaisi kiinteistönhoidosta ja paikan toiminnasta. Kunnanhallitus halusi tuolloinkin, että Martti Pura jatkaa selvityksiä toimintamahdollisuuksista ja yhteistyökumppaneista.
4.8.2008
Seppä Callahanin Filmimaailma tarvitsee nopeasti avustajia Kalevala-kuvauksiin Retulansaaressa
Kyseessä on Jari Halosen kaksiosainen sarja Kalevala - Väinämöisen laulu. Muinaisuusosio kuvataan Suomen Kulttuuriperinnön Säätiön mailla Retulansaaren Myllymäessä viikoilla 32 ja 33. Enimmillään avustajia tarvitaan jopa sata. Avustajan tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa suoraan yhteyttä Seppä Callahanin Filmimaailmaan, koordinaattori Jan Halmelaan puh. 046 664 1318.
3.8.2008
Vanhat Velot kulttuuriretkellä Retulansaaressa
Kun vanhojen polkupyörien harrastajien seura Vanhat Velot kävi Retulansaaressa, yksi heidän kiinnostuksensa kohteista oli Ylikartanossa ajokalujen joukossa säilytetty Valvatti Vaulon vanha vihreä polkupyörä. Pitkän tutkiskelun jälkeen harrastajat arvelivat, että se ehkä olisi Ahti tai Aino -merkkinen tamperelaisen Kone ja Terä O/y:n 1930-luvun pyörä. Valmistajan merkkikilpi on ikävä kyllä kadonnut. Eri pyörämerkkien erottaminen toisistaan vaatii asiantuntemusta ja tutkimista, koska polkupyöräteollisuuden kulta-aikaan 1930-luvun lopulla Suomessa oli pyöriä valmistavia tehtaita ja verstaita satamäärin, lähes joka kylässä. Ja ne käyttivät pyörien teossa paljon samoja tai samantapaisia osia. Tunnistaminen vaatii pienten valmistajakohtaisten yksityiskohtien tuntemista ja yhdistelyä.
2.8.2008
Duo Con animan musiikkimatkassa Ylikartanossa
Duo Con animan soittajat, huilisti Johanna Vänttinen ja harpisti Päivi Viitanen haluavat yllättää kuulijat rikkomalla odotuksia klassisesta kamarimusiikista ja harpunsoitosta. Esimerkkinä osaamisen ja ohjelmiston laajentamisen halusta oli iltapäiväkonsertti ”Musiikkimatka maailman ympäri” Ylikartanossa 2.8.2008. Ohjelmisto ulottui Melartinin sonaatista Astor Piazzollan tangomuunnelmiin ja improvisointiin intialaisen musiikin pohjalta.
27.7.2008
Kulttuuriperintömme arvoja tv:n uutis- ja ajankohtaisohjelmissa
Maan katsotuimmat tv-kanavat YLE TV1 ja MTV3 käsittelevät molemmat viikolla 31 suomalaisen kulttuuriperinnön arvoja sekä säilyttämisen halua ja mahdollisuuksia uutisissaan ja ajankohtaisohjelmissaan. Mukana on myös Ylikartanon omistaja Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö. YLE TV1:n Ykkösen aamu-tv:n aiheena ovat mm. yksityisten kulttuuritahtoisten ihmisten mahdollisuudet tukea kansallisen pääomamme suojelua, keskustelu alkaa maanantain aamuohjelmassa 28.7. noin klo 8.45. MTV3 käsittelee kulttuuriperinnön haasteita uutisissaan, mahdollinen lähetysaika on Kymmenen uutisissa keskiviikkona 30.7.
15.6.2008
Pohjoismainen luonnonkukkien päivä Ylikartanossa
Retulansaari on poikkeuksellinen kasviretkien kohde; siellä on vähän useita tavallisia metsien lajeja, mutta saarelta voi löytää runsaasti harvinaisuuksia. Pitkä ero mantereesta on estänyt joidenkin kasvilajien leviämisen kokonaan, ja lämmin pienilmasto suosii lajeja, joita ei muuten Manner-Suomen alueelta juuri tapaa. Oma erikoinen ryhmänsä ovat vanhat rautakauden asuinpaikoista kertovat kulttuuriseuralaiset, tai saaren lukuisat läheisten lajien risteytymät. Luonnonkukkapäivä houkutteli sadekuuroista huolimatta saaren kedoille, pientareilla ja lehtoihin runsaat 30 kasvien ystävää. Retken oppaina olivat kasvitieteilijä Pertti Uotila ja saarelainen Matti Erkamo.
Pohjoismaisen luonnonkukkapäivän kasviretkellä
31.5.2008
Ylikartanon ystävät ry:n kevätkokous 14.6.2008
Tervetuloa Ylikartanon tukiyhdistyksen kevätkokoukseen Retulansaaren Ylikartanoon lauantaina 14.6.2008 kello 15.
Samana päivänä Ylikartanossa tapahtuu paljon muutakin. Ylikartanon opaskoulutuksen viimeinen jakso alkaa jo kello 10 ja Runolaidun-tapahtuma kello 12. Ylikartanon kahvila on auki keskipäivästä alkaen.
Kesäinen vuosikokous on yhdistyksen sääntöjen mukainen kevätkokous, jonka asialistalla ovat ainakin yhdistyksen toimintakertomus sekä tilinpäätös ja tilintarkastajan kertomus, tilinpäätöksen vahvistaminen sekä vastuuvapauden myöntäminen vastuuvelvollisille ja niiden hallituksen jäsenten toteaminen, jotka seuraavan vuoden alussa ovat erovuorossa.
18.5.2008
Retulansaaren laidunkausi on alkanut
 | Itäsuomalainen kyyttökarja hoitaa Retulansaaren Ylikartanon arvokkaita perinnemaisemia jo kolmatta kesää. Tavan mukaan laitumelle laskun päiväksi oli suunniteltu perinteinen hämäläinen Erkin ja Eeron päivä 18.5., mutta todellisuudessa kyytöt olivat päässeet saaren laitumille jo aiemmin. Niinpä laidunkauden alkajaispäiväksi karjan omistaja Lopen Pappilanpuiston Jouko Helander järjesti lehmien kulkueen laidunlohkolta toisella. Tällä hetkellä laitumella on 12 kantavaa kyyttöä, joten eläinten määrä vielä kaksinkertaistuu kesän mittaan. Ensimmäinen vasikka syntyy jo muutaman päivän kuluessa. Tapahtuman yhteydessä taiteilija ja kyyttöjen vaalija Liina Lång kertoi rodusta ja sen pelastumisvaiheista. Tosin edelleen suomalainen alkuperäisrotu on pienen kantansa takia uhanalainen. Kesän mittaan Ylikartanon laitumille Myllymäkeen ja Ituun on tulossa vielä hevosia ja mahdollisesti lisää kyyttöjäkin. Ylikartanon 1800-luvun kivinavetan kunnostuksen loppuunsaattaminen ja tuleva käyttö ovat edelleen avoinna. Ilman karjaa muinaisalueiden maisemien hoito olisi käytännössä mahdotonta. |
17.5.2008
Ylikartanon kesänäyttely paljastaa kaappien kätköt
Kesänäyttelyn teemana on Naisten Ylikartano. Tavallisesti varastoissa ja kaappien kätköissä olevat esineet tuovat taloon elämisen tuntua ja kertovat eri aikojen tavoista. Näyttely esittelee talon elämää, sisustuksia ja esineistöä Valvatti ja Talvikki Vaulon 60-vuotiselta emännyysajalta 1939-1999. Ylikartanon kesänäyttelyn avajaiset alkavat 1.6. klo 12. Kahvila ja museo ovat avoinna klo 12-16. Näyttely jatkuu 17.8. saakka.
24.4.2008
Ylikartanon kyökkikamarin savirappaus
Kosteusvauriosta kärsinyt arkiruokahuone korjattiin alkuperäisin työmenetelmin
Ylikartanon kyökkikamari kärsi vesivahingoista tammikuussa 2008, kun sen yläpuolella olevassa huoneessa petti lämmityspatterin putki. Vesi turmeli kyökkikamarin katon ja yhden seinän. Katossa oli vanhaan tapaan pinkopahvi, hirsiseinässä taas savirappaus. Tavoitteena oli korjata huoneen vahingot mahdollisimman alkuperäiseen kuntoon, vanhoin materiaalein ja työtavoin.
Radio Hämeen verkkosivuilla on toimittaja Aarne Kaurasen juttu sekä Elina Wirkkalan ja Kati Lahtisen haastattelu.
14.3.2008
Ylikartanon tulevaisuus -tilaisuus 14.3.2008
Ylikartanon tulevaisuuskeskustelu palautti mieleen Ylikartanossa ja Retulansaaressa tiivistyvät arvot, tarjosi katsauksen alkavaan kauteen ja kutsui mukaan yhteistyökumppaneita. Paikka etsii uutta yhteistyötä ja toiminta-ajatuksia. Samalla Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry:n uusi puheenjohtaja Erkki Toivanen perusteli, miksi Ylikartanon tapaiset muistin tyyssijat ovat tärkeitä investointeja hyvinvointiin ja tulevaisuuteen.
19.2.2008
Erkki Toivanen johdattelee Ylikartanon tulevaisuuteen
Ylikartano 14.3.2008 klo 13.30-17.00
Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö ja Hattulan kunta kutsuvat kaikki asiasta kiinnostuneet kuulemaan ja keskustelemaan Ylikartanon kulttuuripaikan tulevaisuudesta. Ylikartanon tulevaisuus -tilaisuus järjestetään Ylikartanossa pe 14.3.2008. Tallin vintillä julkistetaan kulttuuripaikan kevätkauden ohjelma.
Kulttuuriperinnön inhimilliseen sisältöön ja nautintoihin johdattelee toimittaja Erkki Toivanen. Toivanen on aloittanut Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry:n puheenjohtajana vuoden 2008 alussa.
Tilaisuudessa kuullaan myös muun muassa Hattulan kunnanjohtaja Martti Puran näkemyksiä Ylikartanosta Hattulan kunnan kulttuurisena voimavarana.
Mukana keskustelemassa on Suomen Kulttuuriperinnön Säätiön hallituksen ja Ylikartanon hoitokunnan jäseniä.
Ylikartanon opaskoulutus keväällä 2008
2.11.2007
Seppo Myllyniemi kertoo Kaarle Vaulon ampujan uudessa kirjassaan
Retulan Ylikartanon isäntä Kaarle Vihtori Vaulo (synt. Eriksson) sai surmansa sisällissodan loppuvaiheessa 1918. Hänet ampui Suontaan torpan poika Kustaa Kilian Hägg. Surman syy on ollut Tyrvännössä pieni arvoitus, koska Vaulon tiedettiin olleen sosialisti. Professori Seppo Myllyniemi kertoo murhasta uudessa kirjassaan ”Sodan monet kasvot – Sisällissota Hämeessä 1918”. Samalla Myllyniemi tekee yhteenvedon muistakin punaisen terrorin uhreista Tyrvännössä.
Kirjaansa Seppo Myllyniemi on tutkinut kahdentoista sisällissodan uhrin tai uhriksi joutuneen ryhmän taustat ja tarinat, molemmin puolin rintamaa. Mukana on neljän sodassa olleen kansallisuuden edustajia; suomalaisia, venäläisiä, saksalaisia ja ruotsalaisia. Yksi luvuista kertoo Ylikartanon isännästä ja hänen kohtalostaan otsikolla ”K. V. Vaulo, vallankumoukseen pettynyt sosialisti”.
K.V. Vaulon kohtalo Seppo Myllyniemen kirjassa "Sodan monet kasvot"
Ylikartanon kulttuuripaikka
Uutisia 2007
Uutisia 2006
Uutisia 2005
Esite
Tapahtumat
Hinnasto
Toimintatavat
Historiaa
Esihistoriaa
Sivuarkisto
Retulansaari
Kuvia Ylikartanosta
Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö