Ylikartanon kulttuuripaikka, Hattula 10.05.2006
Suomalaiset alkuperäisrodut saapuvat hoitamaan Retulansaaren muinaismaisemia. Lopen Pappilanpuiston ja Ylikartanon kulttuuripaikan yhteistyö palauttaa karjan Ylikartanoon.
Tervetuloa tiedotustilaisuuteen ja karjan laitumelle laskemistapahtumaan Hattulaan Retulansaaren Myllymäkeen torstaina 18.5.2006 klo 10.
Retulansaari on tunnettu muinaisjäännöksistään ja vuosisataisista kulttuurimaisemistaan. Saari ja kylä ovat osa Vanajaveden laakson kansallismaisemaa ja valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö sekä maisema-alue. Hienoimpia ovat Myllymäen ja Idun röykkiöiset katajikot. Muinaismaisemat uhkasivat jäädä hoidotta, kun Ylikartanon laitumet vuokrannut tila lopetti karjanpidon. Suomen Kulttuuriperinnön Säätiön omistamalla Ylikartanolla on maata noin 21 hehtaaria, josta laitumia on 11 hehtaaria.
Ylikartanon ja itäsuomalaista alkuperäiskarjaa vaalivan Lopen Pappilanpuiston yhteistyö palauttaa luontaiset maisemanhoitajat Retulansaareen. Jouko Helander ja Hannu Heikkinen tuovat Ylikartanoon parikymmentä kyyttöä ja lisäksi suomenlampaita. Pappilanpuisto vuokrasi laitumet 10 vuoden ajaksi. Tavoitteena on säilyttää katajaketojen monimuotoinen niittykasvillisuus sekä sen kasvi- ja eläinlajit. Yhteistyöhön kuuluu myös Ylikartanon vanhan kivinavetan kunnostus niin, että karja voi olla saaressa jo 2007 ympäri vuoden. Perinnemaisemien hoito ja laidunpankit voivat tulevaisuudessa olla myös maaseudun lisäelinkeino.
1860-luvun kivinavetan palauttaminen alkuperäiseen käyttöönsä mahdollisti samalla EU-rahoituksen jo tuhoutuvan navetan kunnostukselle. Kivinavettojen pelastamisella alkaa olla Hämeessä kiire, useat ovat tyhjiä tai vajaakäytössä. Ne ovat tärkeä osa hämäläisen maaseudun kulttuurimaisemaa, ja säilyneiden karjasuojien arvo kasvaa ajan myötä, sanoo tutkija Lauri Putkonen. Hänen Hämeen kivinavettojen tutkimuksensa liittyy osaltaan Ylikartanon navetan kunnostukseen. Karjan paluu Retulansaareen edellytti vanhojen aitausten uusimista. Lähes neljän kilometrin pituiset aidat rakentaa Museovirasto, ja tarvikkeet kustantaa Hämeen ympäristökeskus.
Erkin ja Eeron päivä on ollut Hämeessä perinteinen karjan laitumelle laskemisen päivä. Tervetuloa seuraamaan kyyttöjen saapumista ja kotiutumista. Tilaisuudessa Lopen Pappilanpuiston yrittäjät Jouko Helander ja Hannu Heikkinen kertovat itäsuomalaisesta alkuperäiskarjasta ja suomenlampaistaan, MTT:n erikoistutkija Juha Kantanen kertoo suomalaisista alkuperäisroduista ja niiden geenivarojen säilyttämisestä, sekä Ylikartanon hoitokunnan puheenjohtaja Erkki Ulamo muinaismaisemien hoidosta ja kivinavetan kunnostushankkeesta. Paikalla ovat myös Museoviraston ja Hämeen ympäristökeskuksen edustajat.
Lisätiedot ja ajo-ohjeet: Erkki Ulamo, (03) 671 7107, erkki.ulamo@pp.inet.fi
 |  |
Kyyttöjä keväällä 2006 Lopen Pappilanpuistossa
Ylikartanon länsisuomalaisen alkuperäisrodun lehmä Riihenmäen laitumella 1970-luvun lopulla
Ylikartanon kulttuuripaikka
Uutisia
Retulansaari
Lopen Pappilanpuisto
Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö