Ylikartanon talviasukkaat haluavat pitää paikan avoimena
12.10.2008
Ylikartanon talviasukkaat Samu Ampuja ja Anna Salminen toivovat, että Ylikartano pysyy heidän asuinaikanaan avoimena ja elävänä. Vaikka vanha väentupa Alitupa on heillä vuokralla toukokuulle asti, he toivovat ettei se karkota niitä jotka haluavat käydä nauttimassa saaren ajattomasta rauhasta ja tutustua ympäristöön.
Anna Salmisen ja Samu Ampujan Sääksmäeltä muuttaneeseen perheeseen kuuluu lisäksi pieni Eeli-poika. Alitupa on paitsi heidän kotinsa myös Samu Ampujan työtila. Hän on kuvataiteilija ja puuseppä, joka toivoo uusissa väljissä työtiloissa voivansa toteuttaa etenkin suurikokoisia vesiväritöitä. Ensivaikutelmat Retulansaaresta ovat ihastuneita, ja pariskunta uskoo maisemasta löytyvän rauhan ja ilon, joka antaa voimia työhön. Jokainen tarvitsee maiseman, jossa on hyvä olla.
Sääksmäkeläisestä vanhasta kulttuurimaisemasta muuttaneena Retulansaaren maisemallinen eheys, ajallinen kerroksellisuus ja harvinaisena säilynyt luonnon, maiseman ja elämisen jäljen kokonaisuus ovat tärkeitä Samu Ampujalle. Hän puhuu kadotetun hitauden puolesta, jossa aikaa vievät prosessit näkyvät. Se ei tuhoa vanhaa, vaan rakentuu kunnioittaen sen päälle. Rakentaminen on inhimillistä eikä väkivaltaista. Tämä pätee saaren lisäksi taloon ja sen esineistöön, siksi käsillään tekijä viihtyy esimerkiksi kotimuseossa. Retulansaari on heille mahdollisuus henkiseen syventymiseen ja hiljentymiseen maisemaan. Historia on siinä läsnä, ja maisemassa on merkkeinä kaikkien aikojen katkeamaton läpileikkaus. Samu Ampuja sanoo, että tuollaisessa maisemassa omakin elämä saa perspektiivinsä, jossa talouskriisit ja roskapankit asettuvat omaan kokoonsa.
Alikartanon tilat sallivat kuvataiteen lisäksi myös puusepäntöiden osittaisen siirtämisen Retulansaareen, esimerkiksi töiden viimeistelyn. Samu Ampuja maalaa, tekee puusta veistoksia ja tärkeimpänä tulolähteenä puuseppänä mm. huonekaluja, suksia sekä lumi- ja skeittilautoja. Viime aikoina häntä ovat kiinnostaneet erityisesti vanhat työtavat ja työkalut, sekä kotona olevan lapsen myötä myrkyttömät ekologiset maalaustavat ja viimeistelymenetelmät. Näistä esimerkkeinä ovat vaikka kasvivärit, sellakan käyttö ja tärpätittömät öljymaalaustekniikat.
Kun muutto on ohi, taiteilija toivottaa vieraat tervetulleiksi. Työtilaan pääsee tutustumaan työvaiheiden sen salliessa sopimuksen mukaan. Ylikartanon päärakennuksen ja maiseman opastuksesta huolehtivat talvisaikaankin koulutetut vapaaehtoiset oppaat. Tallirakennuksen vintin auditorio ja tallin alakertaan siirtynyt kahvila palvelevat tilauksesta. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Suomen Kulttuuriperinnön Säätiön toiminnanjohtajaan Marjukka Kulmaseen, 044 094 0048, toimisto
kulttuuriperinto.fi.