Kuvia Tyrvännöstä
Hämeen kesäyliopiston Vanajavesilaakson muinaisjäännöksiä -luentosarja
20.5.2006
Yhteenveto rautakauden asutuksesta, elinkeinoista, muinaislöydöistä ja -jäänteistä aloitti Hämeen kesäyliopiston Vanajavesilaakson muinaisjäännöksiä -luentojen sarjan. Vaikka Ylikartanon kulttuuripaikassa on parin vuoden ajan järjestetty erilaisia seminaareja, tämä oli samalla ensimmäinen varsinaisen luentotilaisuus uusissa Ylikartanon tallin tiloissa. Arkeologi Jouni Taivainen esitti, miten rautakautinen asutus hakeutui rannikkoseuduille vanhemmalla roomalaisella rautakaudella, ja miten ensimmäiset kalmistot ilmestyvät 0-200 jKr. Asutus levisi sisämaahan nuoremmalla roomalaisella rautakaudella 200-400, tältä ajalta ovat myös Hämeen vanhimmat kalmistot. Kansainvaellus- ja merovingiajalla 400-800 asutus tiivistyi hevosenkengän muotoiseksi renkaaksi lounaisrannikolle, Kokemäenjoen alueelle ja Vanajaveden varteen. Viikinkiaikana asutus levisi kohti itää ja Ahvenanmaalle. Ristiretkiaikana kristillisen hautauksen yleistyessä arkeoginen aineisto hupenee.
Vanajaveden alueen vanhimmat 300-luvun tunnetut kalmistot ovat mm. Laitikkalassa ja Kirstulassa. Rautakautiset kohteet ovat keskittyneet etenkin Sääksmäelle Vanajaselän pohjoispuolelle ja Tyrväntöön selän etelärannoille. Kohteita löytyy lisäksi Vanajaveden kapeikon alueelta Janakkalaan saakka, Lehijärven pohjoisrannalta ja Äimäjärven rannoilta.
Jouni Taivainen kävi läpi Vanajanselän ympäristön kylät, niissä tehdyt tutkimukset, talteen saadut löydöt ja kiinteät muinaisjäännökset. Tuoreimmat tiedot ovat kertyneet hänen omista Retulansaaren tutkimuksistaan, mm. koekaivauksista ja löytyneiden viljanjyvien ajoituksista. Saaren kaskiröykkiöiden kartoitus on maan laajin vastaava tutkimus. Luennon aiheita olivat myös pelto- ja kaskiviljelyn historia, maatalouden työvälineet, maanviljelysarkeologian mentelmät ja Retulansaaren tulokset, raudan valmistus, käsityöt ja saviesineiden valmistus.
Kurssipäivään sisältynyt retki suuntautui Ylikartanon Myllymäen laajalle röykkiöalueella, Peltoidun rautakautiseen viljelymaisemaan, Idunkärjen luonnonsuojelualueen kaskiraunioille, Lahdentaan miekanhiontakivelle ja Suotaalan Antialanniemen hautakummuille. Antialan erikoisuus on myös tarkoitukseltaan epäselvä ns. muinaistie. Luentosarjan järjestävät Hämeen kesäyliopisto ja Hämeen Heimoliitto.
 Myllymäen suuri kuppikivi
|
 Myllymäen vanhin tunnettu asuinpaikka
| |
 Merovingiajan talon pohja
|
 Viikinkiajan polttokalmisto Myllymäessä
| |
 Vanha kulkureitti kylämäeltä rantaan
|
 Korkea kuppikivi Myllymäessä
| |
 1970-luvun kaivausten saaren tutkituimmalla alueella
|
 Viikinkiajan talon paikka Myllymäessä
| |
 Kiattarankallion rinnettä
|
 Peltoidun rautakauden asuinpaikka
| |
 Hamarinlahti ja Peltoidun muinaisrantaa
|
 Idunkärjen kaskiraunioiden alue
| |
 Kaskiraunio Idunkärjessä
|
 Lahdentaan Kirkkovalkaman miekanhiontakivi
| |
 Kirkkovalkaman miekanhiontakivi
|
 Hautaraunio Suotaalan Antialanniemessä
| |
 Antialanniemen muinaismaisemaa
|
 Antialanniemen muinaismaisemaa
| |
 Antialanniemen muinaistie
|
 Antialanniemen muinaistie
| |
 Anttilan miekanhiontakivi
|
 Anttilan miekanhiontakivi Suotaalassa
|
Hämeen kesäyliopiston Vanajavesilaakson muinaisjäännöksiä -luentosarja
Retulansaaren arkeologisista tutkimuksista 2001-2005
Arkeologian tutkimusleiri elokuussa 2006
Ylikartanon kulttuuripaikka
Tapahtumat
Kuvia Ylikartanosta
Kuvia Retulansaaresta
Kuvia Myllymäeltä
Esihistoriallisia kohteita