Kuvia Tyrvännöstä
Hämeen kesäyliopiston Vanajavesilaakson muinaisjäännöksiä -luentosarja 12.8.2006
20.8.2006
Osa 2: Vanajaveden kapeikon linnavuoret - Hämäläisen asutuksen ydinalue
Sisältö: Rautakautisen hämäläisasutuksen organisoituminen
Retki: Hattulan Tenholan Linnavuori, Hämeenlinnan Varikkoniemi, Hakoisten Linnavuori Janakkalassa.
Vanajaveden kapeikon varrella nykyisessä Hämeenlinnassa ja Hattulassa, Vanajaveden rannoilla vanhan Tyrvännön alueella, Kernaalanjärven pohjoispuolella Janakkalassa, Lehijärven rannalla Hattulassa ja Äimäjärven rannoilla Kalvolassa voidaan ajatella olleen noin 1000-luvulla hämäläinen heimoyhteisö. Häme tai hämäläiset on mainittu jo 1000-luvulla ruotsalaisessa riimukivessä ja 1100-luvulla venäläisissä kronikoissa. Hämäläisen muinaispitäjän merkkejä voivat olla mm. seudun kalmistot, käräjämäet ja linnavuoret. Vanajaveden rannalla on ketjuna muinaislinnojen tihentymä, joka on saattanut mahdollistaa mm. viestinnän.
Linnavuorten käyttöaika on ollut suunnilleen ristiretkiajalta keskiaikaan, noin 1000-1300-luvuilla. On myös merkkejä, että niitä olisi otettu uudelleen käyttöön myöhempinäkin levottomina aikoina. Rakentaminen ja käyttö saattoi alkaa samaan aikaan, kun viikinkiajan yhtenäinen länsisuomalainen kulttuurialue jakautui kahtia länsisuomalaiseen ja hämäläiseen alueeseen, ja karjalainen kulttuurialue muodostui. Suomi ja Häme olivat kahden kirkkokunnan puristuksissa, ja idästä tehtiin sotaretkiä syvälle Hämeeseen.
Perinteisesti linnanvuoret on ymmärretty merkiksi kehittyneestä ja yhteistoimintaan kykenevästä heimoyhteisöstä, mutta nykytulkinta kyseenalaistaa tämän. Linnavuoria ovat saattaneet käyttää pienet heimoyhteisöt, joilla on suhteellisen heikko ja puolustukseen keskittynyt organisaatio. Etelästä pohjoiseen linnavuoriketjussa ovat Unikonlinna, Hakoinen, Kiianlinna, Mantereenlinna, Aulanko, Tenhola ja Rapola. Palvaanlinna ja Kelha ovat mahdollisia linnavuoria, ja pienempiä pakolinnoja saattaa olla useampiakin. Rapola on Suomen suurin muinaislinna, ja sen n. kilometrin maa- ja kivivallin rajaama alue on yli 5 ha. Rakennuksia Rapolassa on saattanut olla jopa lähes sata.
Tenholan linnavuorelta Hattulassa on hyvä näkymä sekä Aulangolle että Rapolaan. Jouko Voionmaan mukaan laella on ollut ympäröivän varustuksen lisäksi mm. tulisijattomia rakennuksia, erillisiä tulisijoja ja erilaisia kiveyksiä. Löydöt ulottuvat merovingiajalta viikinkiajalle, Tenholan kaivauksista löytyi mm. saviastian paloja, helmen katkelmia, miekan terän pala ja noin 1400-1500-luvuilta oleva luoti. Kuula saattaa liittyä venäläisten 1496 talvisotaretkeen. Hirsivarustuksen jäljitelmä on rakennettu 1969.
Hakoisten linnavuorella erottuvat selvästi hyvin vaikeapääsyinen korkean kallion laen päälinna ja sen itäpuolella oleva esilinna. Esilinnan alueella on ollut kaivo tai vesisäiliö, puurakennus ja portin pielessä pieni kivirakennus. Esilinnaa ympäröivät maavalli ja vallihauta. Päälinnan länsikulmassa on ollut tiilinen vartiotorni ja koillisreunassa 27x12 metrinen tiilinen kaksihuoneinen rakennus. Toisessa huoneista arvellaan olleen savuhormilla varustettu tulisija. Löydöt ajoittuvat keskiajalle, niitä ovat mm. veitset, soljet, kammat, helat, kynttilänjalat ja varsijousella ammuttavat ns. panssarinuolenkärjet. Rahalöytö ajoittuu 1200-luvun puolivälistä 1300-luvun alkuun. Vaikka varustusta on saatettu rakentaa jo pakanuuden ajalla, pääkäyttö lienee osunut varhaiskeskiajalle. Rakennuttajiksi on arveltu mm. Birger Jaarlia ja Tuomas Piispaa. On mahdollista, että Hakoinen on ruotsalaisten muinaislinnan paikalle perustama tukikohta, novgorodilaisessa kronikassa mainittu Vanain linna, joka edelsi myöhemmin rakennettua Hämeen linnaa.
Vanajavesilaakson muinaisjäännöksiä -luentosarjan järjestävät Hämeen kesäyliopisto ja Hämeen Heimoliitto.
 Tenholan linnavuoren opastaulu
|
 Varustuksen jäljitelmä ja maavalli
| |
 Tenholan kapea laki
|
 Näkymä Tenholasta Rapolaan
| |
 Mahdolliset rakennusten paikat
|
 Tenholan linnavuoren kaivoksi sanottu syvänne
| |
 Varikkoniemen kehuttu opastaulu
|
 Näkymä Varikkoniemestä linnaan
| |
 Rinne Hakoisten esilinnaan
|
 Hakoisten esilinnan maavalli
| |
 Esilinnan portti
|
 Päälinnan jyrkkä kalliorinne
| |
 Esilinnan vallin kivirakennelmaa
|
 Esilinnaa ympäröivä vallihauta
| |
 Polku Hakoisten päälinnaan
|
 Tiilirakennusten murskaa polulla
| |
 2-huoneisen rakennuksen paikka
|
 Näkymä Hakoisista pohjoiseen
| |
 Luunpaloja kaatuneen puun juurakossa
|
 Tiilisen vartiotornin paikka
| |
 Näkymä itään
|
 Näkymä etelän suuntaan
|
Hämeen kesäyliopiston Vanajavesilaakson muinaisjäännöksiä -luentosarja
Hämeen kesäyliopiston Vanajavesilaakson muinaisjäännöksiä -luento 20.5.2006
Retulansaaren arkeologisista tutkimuksista 2001-2005
Arkeologian tutkimusleiri elokuussa 2006
Ylikartanon kulttuuripaikka
Tapahtumat
Esihistoriallisia kohteita