Tutustumisretki Retulansaaren muinaisjäännöksiin
1.9.2005
Valtakunnallisten arkeologian päivien tilaisuudessa tutkija Jouni Taivainen johdatti kauniin syyskuun ensimmäisen illan retkeläiset Retulansaaren Myllymäelle, rautakautisille kuppikiville, talon paikoille ja hautaraunioille. Samalla hän kertoi viime kesän tutkimusten tuloksista. Kun vesi- ja lämpöputkien asennustöiden myötä kaivannot risteilivät pitkin nykyistä kylänmäkeä, samalla oli tilaisuus etsiä eri aikakausien kulttuurikerroksia ja hahmottaa vanhan kyläasutuksen laajuutta.
Myllymäellä ovat nähtävillä saaren hienoimmat muinaismaisemat. Kun Retulansaaressa on noin 15 kuppikiveä, niistä Myllymäellä on toistakymmentä. Lisäksi siellä on yli 100 röykkiötä, rauniota ja kumparetta. Vasta osassa on tehty kaivauksia, ja niistä on saatu runsaasti rautakautisia löytöjä. Kaivauksissa on löytynyt myös kaksi meillä harvinaista rautakautisen talon pohjaa. Toinen näistä avattiin harrastaja-arkeologien leirillä 1968. Silloin löytyi erilaisia asumiseen liittyviä näytteitä, jotka kattoivat hyvin silloisen talonpoikaisen elämän ainekset. Jyvät ja pellavankodan palanen kertoivat maanviljelyksestä. Kalastukseen liittyivät eri kalojen suomut ja luuston kappaleet. Samoin luista saattoi jäljittää tavallisimmat sen ajan kotieläimet: naudan, lampaan ja hevosen. Metsästys oli tärkeä elinkeino, siitä oli jäljellä riistaeläinten, kuten majavan, karhun, jäniksen ja hirven luita. Talon rakenteista oli säilynyt savitiivisteiden kappaleita. Se kertoo rakennusten olleen savella tiivistettyjä hirsitaloja.
Myllymäen lisäksi esihistoriallisen ja historiallisen ajan asumis- ja viljelyjäänteitä löytyy ympäri saarta. Huhtasessa on viikinkiaikaiseen asumisen viittaavia jälkiä ja röykkiöitä. Koivuniemestä löytyy rautakautisia röykkiöitä, Mäntyniemessä taas on keskiajan ja myöhäisen keskiajan röykkiöitä. Vuoden 2002 tutkimuksissa Salonniemestä löytyi nelisensataa kaskiröykkiötä, jotka on ajoitettu 1400-1500-luvuille. Samoin sieltä paljastui rautakautisen talon paikka. Idunkärjessä on usean hehtaarin alueella sadoittain kaskiröykkiöitä. Vuonna 2001 löytyi myös merkkejä rautakautisesta asutuksesta. Peltoidussa on rautakauden tyyppisiä röykkiöitä ja Myllymäkeä muistuttava muinaismaisema. Sieltä on ajoitettu mm. ohran ja rukiin jyviä. Paljasjyväisen ohran vanhimmat ajoitukset osuivat 600-800-luvuille, rukiilla taas 800-1000-luvuille.
Rautakautinen asutus näyttää sijainneen ympäri saarta oleilla mäillä. Keskiajalla taas se siirtyi keskelle saarta nykyiselle kylänmäelle. Ensimmäisen kerran Retula löytyy asiakirjoista 1429. Nykyisen kylän paikalta on löytynyt runsaasti vanhoja asutusjälkiä, mm. rakennusten pohjia, lisien ja kiukaiden pohjia, ruuan tähteitä jne. Niiden ajoitus viittaa 1600-lukuun, joten varsinainen keskiaika on Retulansaaressa vielä hämärän peitossa.
Kesällä 2005 rakennustöiden yhteydessä paljastunut vanha kulttuurikerros ja likamaa näytti kattavan koko nykyisen kylänmäen. Poikkeuksena on yksi Ylikartanon puutarhan puolen alarinteeltä löytynyt keskiaikaiselta vaikuttava talon paikka. Lisäksi löytyi pieni rautakautinen viite läheltä Laurilaa, kaksi palaa rautakauden tyypin keramiikkaa. Ajoitukset eivät ole vielä valmistuneet liesien ja kiukaiden pohjista. Löytynyt esineistö on saman kaltaista kuin aiemmissa tutkimuksissa: hioinkiviä, lasinpaloja, keramiikan ja saven kappaleita, suomuja, luita ja posliinia. Värttinän kappale kertoo käsityöläisyydestä. Muutenkin saarelta on löytynyt keskiajalta asti langan ja tekstiilien teosta kertovia jäänteitä. Muita kädentaitoja osoittavia saaren löytöjä ovat mm. rautakuona, metallin käsittelijän meisseli ja punsseli, tai vaikka luukammat.
Harrastaja-arkeologien leiri Retulansaaren Myllymäellä 15.10.2005
|
| |
|
|
Ylikartanon kulttuuripaikka
Tapahtumat
Kuvia Ylikartanosta
Kuvia Retulansaaresta
Kuvia Myllymäeltä
Esihistoriallisia kohteita