Pohjoismainen luonnonkukkien päivä Retulansaaressa 15.6.2008
15.6.2008
Retulansaari on poikkeuksellinen kasviretkien kohde; siellä on vähän useita tavallisia metsien lajeja, mutta saarelta voi löytää runsaasti harvinaisuuksia. Pitkä ero mantereesta on estänyt joidenkin kasvilajien leviämisen kokonaan, ja lämmin pienilmasto suosii lajeja, joita ei muuten Manner-Suomen alueelta juuri tapaa. Oma erikoinen ryhmänsä ovat vanhat rautakauden asuinpaikoista kertovat kulttuuriseuralaiset, tai saaren lukuisat läheisten lajien risteytymät. Luonnonkukkapäivä houkutteli sadekuuroista huolimatta saaren kedoille, pientareilla ja lehtoihin runsaat 30 kasvien ystävää. Retken oppaina olivat kasvitieteilijä Pertti Uotila ja saarelainen Matti Erkamo.
Luonnonkukkapäivän vuoden kohdelaji on kissankäpälä, avointen kuivien paikkojen, kuten ketojen, ahojen ja kallioiden laji. Kissankäpälä on ollut nykyistä yleisempi, sopivien kasvupaikkojen puute on saanut lajin taantumaan. Kissankäpälää on käytetty lääkekasvina, nautintoaineena ja koristeena. Rohdoksena kasvi on auttanut mm. munuais- ja sappivaivoihin, reumaan, niveltulehduksiin ja rintavaivoihin. Kuivatuilla kukilla on karkotettu suolistosta matoja, ja ulkoisesti sitä on käytetty haavojen hoitoon. Retulansaaren kedoilla ei kissankäpälää juuri tapaa.
Alla on esimerkkeinä joitakin lajeja, jotka herättivät kasviretkeläisten kiinnostusta. Useat löytyvät luonnonkukkapäivinä jaetuista lehtisestä ”Suomen sata yleisintä kasvia”. Raitin varrelta löytyvät mm. särmäkuisma ja ruostehappomarja. Särmäkuisman varsi on kasvin nimen mukaisesti neliskulmainen. Sitä on pidetty paholaisen kasvina, koska lehdissä on kirkkaita läpinäkyviä öljytiehyitä. Särmäkuisma on entinen masennuslääke, jonka myynti on siirretty luontaistuotekaupoista lääkelaitoksen valvontaan. Lounaisessa Suomessa luonnonvaraisena kasvava ruostehappomarja on koristekasvina osin myyntikiellossa; se levittää pahaa vehnän ruostetautia.
Saarella kasvaa runsaasti kasvien sekamuotoja ja risteytymiä. Esimerkkeinä kuvissa ovat valko- ja puna-ailakkien vaaleanpunakukkainen hybridi ja keltamatara. Suurin osa Suomen keltamatarasta on Matti Erkamon mukaan keltamataran ja paimenmataran risteytymiä. Saarella kasvaa myös aitoa keltamataraa. Oja- ja kyläkellukan risteytymässä on joskus erikoinen ruusumainen kukka. Pihapiirien kasveista näyttävimpiä oli rohtoraunioyrtti. Se leviää saarella rikkaruohona tehokkaasti, mutta on harmillinen, koska kasvi yhdessä auringonvalon kanssa aiheuttaa ihottumaa. Myös saarni leviää rikkakasvina. Saarni on historian saatossa harvinaistunut, kun sen hyvät kasvupaikat ja saarnimetsät on raivattu pelloiksi.
Kiattarankallion laitumen reunalla tapaa saaressa yleisen tumman tulikukan. Se on rautakauden asuinpaikkojen tyyppikasvi. Matti Erkamo arvelee, että sitä on käytetty tervaan kastettuna soihtuna. Kun myrsky kaatoi Idunkärjen suojelualueella suuria kuusia, niiden juurakoiden alta nousi pian tulikukkia. Siemenet olivat odottaneet maassa satoja vuosia. Pölkkyruoho on saaren ketojen kasvi. Sen kukka on vaatimaton, mutta korkea kasvi on näyttävä ketomaiseman lisä. Koiranputkea muistuttava kumina kasvaa Suomessa hyvin aromikkaaksi, ja se on merkittävä viljelykasvi. Ahomataran voi tunnistaa voimakkaasta hyvästä tuoksustaan.
Ainoa Ahvenanmaan ulkopuolella oleva otasukapään kasvupaikka Suomessa on Retulansaaressa. Kiattarankallion kupeessa on painanne, jossa niitä on sadoittain. Mesiangervo viihtyy siellä missä on vettä, siksi sen perusteella on katsottu kaivonpaikkoja. Mesiangervoa käytetään tee- ja haudekasvina. Kallion kostealla reunalla kasvaa myös rohtovirmajuuri eli valeriaana. Se on tunnettu lääkekasvi, jota on käytetty rauhoittavana aineena. Sen vaalean punaiset kukat puhkeavat juhannuksen tietämillä. Kasvi haisee naaraskissalle ja houkuttelee tietenkin kolleja. Niityllä kukki edelleen metsäkurjenpolvi, jonka kukkien väri vaihtelee vaaleasta tummaan violettiin. Nyrkkisääntö leinikkien tunnistamiseen oli, että niittyleinikki kasvaa ryhdikkäästi pystyssä, rönsyleinikki leviää pitkin maata, aholeinikki taas on suurikukkainen ja siinä on karvainen varsi. Kaunis käenkukka suosii myös kosteita paikkoja.
Kiattarankallion komeimmat puut ovat vanhat kynäjalavat. Suomessa on puumaisia kynäjalavia noin 2000 kappaletta, joista 70 prosenttia kasvaa kymmenen kilometrin säteellä Retulansaaresta. Saaressa on kynäjalavan keskittymä, ja siellä on paikkoja, joissa se on valtapuuna. Kynäjalava on harvinainen jäänne esihistorialliselta ajalta. Paikallisesti käytetty nimi kynnepää tulee kasvin siemenen muodosta, joka on kuin kynnen pää. Suomen vanhin kynäjalava on Kiattarankallion noin 400-vuotias puu.
Rannan tervaleppälehdossa kasvavat vierekkäin mm. saniaiskasvit alvejuuri, hiirenporras ja metsäimarre. Vesitatar kasvaa maa- ja vesimuotona. Maalla se kukkii harvoin, sen sijaan vesimuoto kukkii komeasti suurina lauttoina. Idunkärjen luonnonsuojelualueella retki löysi myrkyllisiä mustakonnanmarjoja ja punakoisoja. Syyläjuuri on saanut nimensä juurien nystyistä. Sen kukat ovat varsin vaatimattomat, mutta siemenkodat vanhan ajan leluja. Kun niitä on kuivattu, siemenet ovat kilisseet kuin helistin. Rannat on vallannut tulokaskasvi isosorsimo. Vain leveäosmankäämi ja myrkkykeiso pärjäävät sen joukossa.
Pähkinäpensas on runsastunut Idunkärjen luonnonsuojelualueella. Kun myrsky muutama vuosi sitten kaatoi alueen keskiosasta satoja kuutioita vanhaa kuusikkoa, pähkinäpensas valtasi nopeasti aukon. Muita tyypillisiä lehdon pensaita ovat kuusama ja korkeampi paatsama. Aluskasvillisuus poikkeaa selvästi tavallisesta metsästä. Maan peittävät pääasiassa oravanmarjat ja syysmaitiainen. Harvinaisuutena Idunkärjessä kasvaa valonarka tesmayrtti, jota on käytetty hajustekasvina. Sen sijaan saaresta ei löydy tavallisia kevään ja lehdon kasveja imikkää, näsiää ja keväistä linnunhernettä. Jopa yleinen mustikkakin on harvinaisuus.
 Paikallinen opas Matti Erkamo
|  Professori Pertti Uotila
| |
 Ruostehappomarja
|  Rohtoraunioyrtti
| |
 Harvinainen valkoailakki
|  Ailakkien vaalea sekamuoto
| |
 Tummatulikukka ei vielä kuki
|  Sitkeän saarnin oksa
| |
 Korkea pölkkyruoho
|  Aromikas kumina
| |
 Ahomatara
|  Hyvien ketojen kasvi mäkitervakko
| |
 Harvinainen otasukapää
|  Rohtovirmajuuri
| |
 Kynäjalavan siemeniä
|  Kynäjalavien katveessa
| |
 Saaren vanhin kynnepää
|  Kiattarankallion arvokkainta ketoa
| |
 Kylä- ja niittykellukat
|  Seepian värinen aitovirna
| |
 Metsäkurjenpolvia
|  Metsäkurjenpolvia
| |
 Käenkukka
|  Niittyleinikkiä ja koiranputkea Peltoidussa
| |
 Mustakonnanmarjaa
|  Kosteikon punakoiso
| |
 Limaskoja
|  Isosorsimo valtaa rantaa
| |
 Syyläjuuri
|  Pähkinäpensas
| |
 Lehtokuusama
|  Paatsama
| |
 Lillukan varsia
|  Metsän pohjan syysmaitiaista
| |
 Harvinainen tesmayrtti
|  Idunkärjen kaskiraunioita
|
Retulansaaren Ylikartano
Ylikartanon tapahtumat
Luonnokukkapäivä 2006
Ylikartanon uutisia
Retulansaari
Tyrväntöläinen kasvillisuus
Tyrvännön kukkia, kevät
Tyrvännön kukkia, lehto ja ranta
Tyrvännön kukkia, niitty ja metsä
Teiden varsien kukkia
Rauhoitettuja tai erikoisia puita