Pohjoismaisen luonnonkukkapäivän kasviretki 18.6.2006
18.6.2006
Luonnonkukkien päivä on Pohjoismaiden suurin kasvitapahtuma. Sen tavoitteena on kasviharrastuksen ja luonnontuntemuksen lisääminen sekä yhteisten luontoelämysten tarjoaminen. Päivän tavoite onnistui Ylikartanon kulttuuripaikan retkellä; kaiken ikäisiä ihmisiä oli saapunut Retulansaareen pitkälti toistasataa, oppaat olivat hyviä asiantuntijoita, ja saari tarjosi monipuolisia luonnonympäristöjä sekä kasvimaailman harvinaisuuksia. Retkeläisiä houkuttelivat 18.6.2006 loistava sää, kukat ja kiinnostus Retulansaareen.
Retken johtaja oli professori Pertti Uotila, ja muina oppaina Heli Jutila, Matti Erkamo, Susanna Paasivaara ja Marja Uotila. Kokoontumispaikkana oli Ylikartanon pihamaa, josta reitti kiersi Riihenmäen ympäri Kiettarankallion juureen ja Peltoidun muinaisalueen kautta Idunkärjen luonnonsuojelualueelle. Seuraavassa on joitakin lajeja, jotka tohtori Heli Jutila löysi oman ryhmänsä kanssa.
Heli Jutilan mukaan saaren arvokkain biotooppi on Kiettarankallion vanha laidun. Myös molemmat Myllymäen puoliskot ovat kasvillisuudeltaan edustavia ketoja. Onneksi retken aikaan Kiattaralla oli hevosia ja Myllymäellä nautoja sekä lampaita hoitamassa perinnemaisemaa. Muuten kedot kasvaisivat varsin nopeasti umpeen. Osa rannoista kuuluu lehtojensuojeluohjelmaan, ja lehdot ovat maakunnallisesti arvokkaita. Lehtojen suojelun piirissä on neljä Natura-aluetta, ja yksi perinnebiotoopeista kuuluu Naturaan. Saaren pitkä kasvukausi selittää osaltaan kasvillisuuden monipuolisuutta. Tammikin pystyy kasvamaan siemenestä.
Riihenmäen rinteet ovat selvästi ravinteikkaita, ne eivät juuri tarjoa harvinaisuuksia, vaan kasvillisuutta hallitsevat kovimmassa kilpailussa pärjäävät lajit. Tien vierellä kukkivat mm. nurmitädyke, peltohanhikki, rönsy- ja niittyleinikki, niitty- ja ahosuolaheinä, hiirenvirna ja keltamatara. Retulansaaresta löytyy myös kelta- ja paimenmataroiden risteymiä. Rinteen korkea kasvillisuus on mm. koiranputkea, vuohenputkea ja heiniä, kuten puntarpäätä ja koiranheinää. Timotei on valistuksen aikana Suomeen tuotua tulokas. Kosteammilla paikoilla kasvoi ojakellukkaa ja yrttinä käytettyä mesiangervoa. Talousrakennusten ympärillä on mm. terttuseljaa, piharatamoa ja pihasauniota.
Laidunten reunalta tapaa heinätähtimön ja mäkikauran, joka on oikea perinnebiotooppien laji. Samoin keltasara, lutukka, kumina, peltokanankaali ja kyläkarhiainen löytyivät helposti. Tumma- ja ukontulikukkaa on aikanaan käytetty tautien hoitoon, ja niiden murskattuja siemeniä on tiettävästi käytetty kalastuksessa; ne pystyvät tainnuttamaan kalat. Kevättaskuruohon kukinta oli jo ohi. Heli Jutila löysi Kiattaran laidunten reunalta vielä mm. pölkkyruohon, maksaruohoja, hyvää ketoa indikoivia mäkitervakkoja, huopakeltanon, käenkukan ja särmäkuisman. Otasukapää on harvinaisuus, jota löytyy Ahvenanmaalta ja Retulansaaresta.
Kiattarankallion juuressa kasvaa sanajalkaa, joka on yksi luontomme myrkyllisimmistä kasveista. Sen itiöpöly voi aiheuttaa pahoja oireita. Kivikkoalvejuuren lempinimi on miehenpyyhkijä. Komeimpia puita ovat vaahtera ja saarni, sekä tietenkin Vanajaveden laakson tyyppipuu kynäjalava. Nuokkuhelmikkä on kauneimpia ruohoja, ja se vaatii rehevän maan. Kukassaan olivat aho-orvokki, kyläkellukka, metsäkurjenpolvi, kalliokielo ja ahomansikka. Lehtonurmikan tunsi siitä, että sen lehden keskellä kulki "rautatie". Puna- ja valkoailakin lisäksi saaressa kasvaa niiden risteymiä. Peltorusojuuri on todellinen harvinaisuus, niitä Kiattarankalliolla kasvaa noin puolitoistasataa yksilöä. Lisäksi rinteillä on jänönapilaa, aho- ja keltamataraa, ahde- ja ketokaunokkeja, yleistymässä olevaa kelta-apilaa, tuoksusimaketta, uhanalaisia hakarasaroja, kevättaskuruohoa, mäkikauraa, jänönsaraa, nurmipiippoa, ketokäenminttua ja silmäruohoa.
Idun tervaleppäkorven lajeja ovat mm. metsäruusu, mesiangervo, vuohenputki, nokkonen, kurjenpolvet, mättäinä kasvava sorea hiirenporras (ns. naisenpyyhkijä), metsäalvejuuri, niittykellukka ja leinikit. Kosteikossa viihtyvät tuomi, myrkyllinen sudenmarja, lehtovirmajuuri, hento kolmiomainen metsäimarre, ranta-alpi, lehtohorsma, kyläkellukka ja vata. Ojanvarsilla kasvava isosorsimo on Amerikasta tuotu tulokaskasvi, pahin Suomessa lajiaan. Se on vallannut täysin Vanajaveden rannat. Rannassa näkyivät sahalehti ja osmankäämi, ojan pintaa täplittävät pikku- ja isolimaskat kertovat veden ravinteikkuudesta.
Idunkärjen luonnonsuojelualueen kiinnostavia lajeja ovat mm. pähkinäpensas, hyvin myrkyllinen mustakonnanmarja, tesmayrtti ja lehtopähkämö. Myrkyllinen lehtokuusama oli juuri kukassa. Osaa lehdosta voi pitää käenkaali-oravanmarja -tyyppisenä, osaa taas sinivuokko-oravanmarja -tyyppisenä. Sormisara on tyypillinen lehtojen sara, näin myös Idunkärjessä. Muita löytöjä olivat mm. keltavuokko, lehtoarho, lehto-orvokki, mustaorvokki ja hento vanamo. Metsämaitikka on puoliloinen, joka ottaa lisäravintoa muiden kasvien juurista. Kuivemmalla kankaalla kasvoi lillukkaa, korpeen laskeutuessa taas korpi-imarretta.
Suon ylityksen lajeja olivat luonnollisesti suomuurain, suopursu, tupasvilla, kihokki, karpalo, juolukka ja variksenmarja.
Kasviretken ohella vierailla oli tilaisuus tutustua Ylikartanon päärakennukseen ja Vaulon sisarusten kokoamaan kotimuseoon.
Kielo oli vuonna 2006 Luonnonkukkien päivän teemalaji. Kielo valittiin kansalliskukaksi radioäänestyksessä vuonna 1967 itsenäisyyden 50-vuotisjuhlien osana. Luonnonkukkien päivänä 18.6. kuvattuja kasveja voi kuka tahansa lähettää julkaistavaksi Ikkuna Suomen Luontoon -sivustolle osoitteeseen www.ikkunasuomenluontoon.fi.
 Professori Pertti Uotila
|  Väenpaljous oli yllätys
| |
 Riihenmäen koiranputkitiheikköä
|  Kiattarankallion laidunta
| |
 Harvinainen otasukapää
|  Auringon hehkua kynäjalavan lehvästössä
| |
 Pekka Lunnikivi etsii kynäjalavasta hyönteisiä
|  Kynäjalavan siemeniä maassa
| |
 Tuomenkehrääjäkoi kiusaa tuomia
|  Kiattarankallion juurella
| |
 Heli Jutila on huomannut peltorusojuuren
|  Peltoidun muinaismaisemaa
| |
 Rannan tervaleppävyöhyke
|  Idunkärjen pähkinäpensaita
| |
 Lehtopähkämö
|  Tesmayrtti ja käenkaali
| |
 Pähkinäpensas sai kasvutilaa myrskytuhoalueella
|  Keidassuo kohoaa ympäristöä korkeammalle
|
Ylikartanon kulttuuripaikka
Ylikartanon tapahtumat
Ylikartanon uutisia
Retulansaari
Tyrväntöläinen kasvillisuus
Tyrvännön kukkia, kevät
Tyrvännön kukkia, lehto ja ranta
Tyrvännön kukkia, niitty ja metsä
Rauhoitettuja tai erikoisia puita