Karja palasi Retulansaareen
18.5.2006
Suomalaiset alkuperäisrodut saapuivat hoitamaan Retulansaaren muinaismaisemia. Lopen Pappilanpuiston ja Ylikartanon kulttuuripaikan yhteistyö palautti karjan Ylikartanoon.
Erkin ja Eeron päivä on ollut Hämeessä perinteinen karjan laitumelle laskemisen päivä. Siksi laidunnuksen alkamispäiväksi oli valittu torstai 18.5.2006. Pappilanpuisto toi Retulansaareen 15 lehmää ja kaksi suomenlammasta. Uuhia on tulossa vielä parikymmentä lisää, kunhan hoitajat ehtivät ne keritä. Laidunten ravinnon riittävyyttä tutkitaan aluksi tämän eläinmäärän kanssa, mutta kun lehmät keskikesällä poikivat, vasikoita saattaa olla jo lisänä toistakymmentä. Lehmät luovat myös äänimaisemaa; jokaisella on kello kaulassaan.
Retulansaari on tunnettu muinaisjäännöksistään ja vuosisataisista kulttuurimaisemistaan. Saari ja kylä ovat osa Vanajaveden laakson kansallismaisemaa ja valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö sekä maisema-alue. Hienoimpia ovat Myllymäen ja Idun röykkiöiset katajikot. Yksinomaan Myllymäellä on yli 200 esihistoriallisen tai historiallisen ajan kumpua ja toistakymmentä kuppikiveä. Laitumet on määritelty valtakunnallisesti arvokkaiksi perinnemaisemiksi, syynä ovat niiden ainutlaatuisuus, edustava kasvillisuus, muinaisjäännökset, maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot sekä niiden laajuus. Uhanalaisia kasveja laidunmailla ovat esim. hakarasara, jänönapila, kynäjalava ja peltorusojuuri. Laitumien muita kasveja ovat mm. ketonoidanlukko, nurmilaukka, mäkikaura, peurankello, hietalemmikki, ketokäenminttu, kesämaitiainen, keltamatara, kelta-apila ja tummatulikukka. Suomen Kulttuuriperinnön Säätiön omistamalla Ylikartanolla on maata noin 21 hehtaaria, josta laitumia on 11 hehtaaria.
Muinaismaisemat uhkasivat jäädä hoidotta, kun Ylikartanon laitumet vuokrannut tila lopetti karjanpidon. Ylikartanon ja itäsuomalaista alkuperäiskarjaa vaalivan Lopen Pappilanpuiston yhteistyö palautti luontaiset maisemanhoitajat Retulansaareen. Kaikkiaan Pappilanpuiston yrittäjillä Jouko Helanderilla ja Hannu Heikkisellä on noin 100 itäsuomenlehmää ja noin 80 suomenlammasta. Pappilanpuisto vuokrasi Ylikartanon laitumet 10 vuoden ajaksi. Laitumina on viisi lohkoa ja erillinen lammaslaidun. Aluksi karja on Ylikartanon arvokkaimmalla alueella Myllymäellä. Ylikartanon tavoitteena on säilyttää katajaketojen monimuotoinen niittykasvillisuus sekä sen kasvi- ja eläinlajit. Yhteistyöhön kuuluu myös Ylikartanon vanhan kivinavetan kunnostus niin, että karja voi olla saaressa jo 2007 lopulta ympäri vuoden. Pappilanpuisto toivoo voivansa lisätä kyyttökarjansa määrää Ylikartanon laidunten ja navetan turvin. Itäsuomenkarja on maan vanhin lehmärotu; pienikokoinen, kevyt, vähään tyytyvä ja sopiva maisemanhoitajaksi. Puhdasrotuinen kyyttö on edelleen jossakin määrin uhanalainen. Noin 300 lehmän kanta jakautuu kolmeen merkittävään karjaan, osa on Sukevan keskusvankilan navetassa, osa Lopen Pappilanpuistossa ja osa Miina Äkkijyrkällä. Ongelmana on geneettisen perimän kapeus, koska kaikki ovat saman karjan jälkeläisiä.
1860-luvun kivinavetan palauttaminen alkuperäiseen käyttöönsä mahdollisti samalla EU-rahoituksen jo tuhoutuvan navetan kunnostukselle. Työ on jo alkanut kattorakenteiden ja välipohjan vahvistamisella. Parsipaikkoja on 14. Kivinavettojen pelastamisella alkaa olla Hämeessä kiire, useat ovat tyhjiä tai vajaakäytössä. Ne ovat tärkeä osa hämäläisen maaseudun kulttuurimaisemaa, ja säilyneiden karjasuojien arvo kasvaa ajan myötä, sanoo tutkija Lauri Putkonen. Hänen Hämeen kivinavettojen tutkimuksensa liittyy osaltaan Ylikartanon navetan kunnostukseen. Karjan paluu Retulansaareen edellytti vanhojen aitausten uusimista. Lähes neljän kilometrin pituiset aidat rakentaa Museovirasto, ja tarvikkeet kustantaa Hämeen ympäristökeskus. Yhteistyö Ylikartanossa on esimerkki siitä, miten arvokkaiden perinnemaisemien ja biotooppien hoito sekä laidunpankit voivat tulevaisuudessa olla myös yksi maaseudun lisäelinkeinoista.
Ylikartano toivoo, että karjan käyttämillä laitumilla ei kuljettaisi omin päin ilman lupaa.
|
| |
|
|
Kuvat: Maria Ulamo/Ylikartanon kulttuuripaikka
Ylikartanon kulttuuripaikka
Tapahtumat
Uutiset
Kuvia Ylikartanosta
Kuvia kyytöistä Myllymäen laitumella
Ylikartanon länsisuomalaisen alkuperäisrodun lehmä Riihenmäen laitumella 1970-luvun lopulla