Mikä on Retulansaaren Ylikartano?
Suomen Kulttuuriperinnön Säätiön omistama Ylikartano sijaitsee Hattulassa, entisen Tyrvännön alueella, noin 30 km Hämeenlinnasta. Retulansaari on Vanajaveden suurin saari, ja siihen on siltayhteys mantereelta. Saaressa sijaitsee tiivis kolmen talon muodostama hämäläinen ryhmäkylä.
Retulansaari on luonnon ja maiseman suhteen arvokasta aluetta. Saari on osa Vanajaveden laakson kansallismaisemaa, saaren eteläisessä osassa on varsin laaja luonnonsuojelualue. Harvinaislaatuista kulttuurimaisemaa ylläpidetään edelleen perinteiseen tapaan laiduntamisen avulla.
Retulansaaressa on asuttu yhtäjaksoisesti rautakaudelta saakka, ainakin 1500 vuoden ajan. Kulttuurimaisema on muodostunut vähitellen ihmisten ja luonnon jatkuvan vuorovaikutuksen tuloksena. Saaren tunnetuin muinaisjäännösalue on osin Ylikartanon alueella sijaitseva Myllymäen rautakautinen asuin- ja kalmistoalue, jossa on mm. runsaasti uhrikiviä. Muinaisjäännöksiä tunnetaan myös monista muista saaren osista. Saaren maanomistusolot ovat vaihdelleet suuresti eri aikoina. Keskiajalla ja uuden ajan alussa saarella oli sekä aatelisten omistamaa rälssimaata että itsenäisiä talonpoikaistaloja. Rälssimaasta muodostettiin 1600-luvulla Retulan kartano, joka myöhemmin sai omistukseensa koko saaren. Myös mantereella nyt oleva Retulan kylä sai alkunsa Retulansaaren talojen torpista. 1810-luvulla kartano myytiin talonpojille ja jaettiin kolmen itsenäisen talon kesken. Samat talot ovat saarella edelleen, rakennukset ovat pääosin 1800-luvulta.
Ylikartano periytyy siis nykymuodossaan 1800-luvun alusta, mutta pohjautuu saaren aiempaan asutukseen. 1800-luvulla Ylikartano oli vauras talo, rustholli, jossa talonpoikaiseen elämänmuotoon yhdistyi pyrkimys sosiaaliseen ja kulttuuriseen nousuun. Talon isännistä Matti Retula toimi vuoden 1863 valtiopäivillä talonpoikaissäädyn edustajana. Talolle oli tyypillistä koulutukseen, kansansivistykseen ja henkiseen kulttuuriin, erityisesti tyttöjen koulutukseen panostaminen. Naisten sukupolvesta toiseen jatkunut käsityöperinne on talon arvokkaan irtaimiston merkittävä osa.
1900-luvulla talo sai kokea monia Suomen historian vaikeita tapahtumia ja vaiheita. Nuori isäntä Kalle Vaulo kaatui talvisodassa, jolloin hänen sisarensa Talvikki ja Valvatti Vaulo palasivat kotitaloon ja ottivat sen hoitoonsa. Sisarukset harjoittivat maataloutta 1990-luvulle saakka. Heidän elämäänsä leimasi vahva harrastus historiaa ja kotiseutua kohtaan. Taloon koottiin mm. laaja kotimuseo. Vuonna 1999 sisarukset testamenttasivat ja lahjoittivat talon Suomen Kulttuuriperinnön Säätiölle.
Teksti: Eero Ojanen
Ylikartanon kulttuuripaikka
Ylikartanon esite
Ylikartanon tapahtumat
Ylikartanon uutisia
Hinnat ja vuokrat
Ylikartanon toimintatavat
Vanhoja valokuvia
Retulansaaren esihistoriaa
Retulansaari
Sivuarkisto
Kartanohistoriaa
Kuvia Ylikartanosta
Retulansaari vuoden 1691 maakirjakartassa
Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö
Retulansaaren Ylikartanon kulttuurikeskus-hanke