RETULANSAAREN YLIKARTANO - HÄMÄLÄINEN KULTTUURIPAIKKA Suomen Kulttuuriperinnön Säätiön omistama Ylikartano sijaitsee Hattulassa, entisen Tyrvännön alueella, noin 30 km Hämeenlinnasta. Retulansaari on Vanajaveden suurin saari, ja siihen on siltayhteys mantereelta. Saaressa sijaitsee tiivis kolmen talon muodostama hämäläinen ryhmäkylä. Ylikartano on yksi näistä vanhoista taloista. Retulansaari on luonnon ja maiseman suhteen arvokasta aluetta. Saari on osa Vanajaveden laakson kansallismaisemaa, sen eteläisessä osassa on varsin laaja luonnonsuojelualue, jolla suojellaan erityisesti arvokkaita rantalehtoja. Retulansaaressa on asuttu yhtäjaksoisesti rautakaudelta saakka, ainakin 1500 vuoden ajan. Vanhimmat viljan siitepölylöydöt ovat jo ennen ajanlaskun alkua. Rautakauden asukkaista kertovat edelleen hautakummut ja muut röykkiöt sekä uhri- eli kuppikivet. Tunnetuin muinaisjäännösalue on osin Ylikartanon alueella sijaitseva Myllymäen rautakautinen asuin- ja kalmistoalue. Myllymäeltä on luetteloitu yli 200 erilaista ihmisen toiminnasta syntynyttä kumpua sekä useita uhrikiviä. Paikan muinaiset löydöt on ajoitettu noin 500-1100-luvuille. Muinaislöytöjä on tehty saarella monista muistakin paikoista, muun muassa Ylikartanoon kuuluvalta Pelto-Idun alueelta. Arkeologiset kaivaukset jatkuvat. Ylikartanon ja naapuritila Alikartanon laitumet ovat valtakunnallisesti arvokkaita perinnemaisemia. Maisemat ovat säilyneet ennen kaikkea pitkään jatkuneen laidunnuksen ansiosta. Saarella on säilynyt hienoja niittyjä, metsälaitumia, ketoja, kallioketoa ja hakamaita, joista näyttävin on Myllymäen katajikko. Uhanalaisia kasveja ovat esim. kynäjalava, peltorusojuuri ja keltamatara sekä silmälläpidettäviä lajeja ketonoidanlukko ja kelta-apila. Vanhin asiakirjamaininta Retulansaaresta on vuodelta 1429. Lepaan kartanolla oli Retulassa omistuksia 1500-1600-luvuilla, samoin Sääksmäen Jutikkalan kartanoon liittyvällä Tasaisen suvulla. 1800-luvulla Ylikartano oli vauras talo, rustholli, jossa talonpoikaiseen elämänmuotoon yhdistyi pyrkimys sosiaaliseen ja kulttuuriseen nousuun. Talon isännistä Matti Retula toimi vuoden 1863 valtiopäivillä talonpoikaissäädyn edustajana. Talolle oli tyypillistä koulutukseen, kansansivistykseen ja henkiseen kulttuuriin, erityisesti tyttöjen koulutukseen panostaminen. Naisten sukupolvesta toiseen jatkunut käsityöperinne on talon arvokkaan irtaimiston merkittävä osa. Ylikartanon isännän kaaduttua talvisodassa talon maistereiksi opiskelleet tyttäret, Talvikki ja Valvatti Vaulo palasivat kotitaloonsa, jossa he harjoittivat maataloutta 1990-luvulle saakka. Sisarusten elämäänsä leimasi vahva harrastus historiaa ja kotiseutua kohtaan. Taloon koottiin muun muassa laaja kotimuseo. Vuonna 1999 sisarukset testamenttasivat ja lahjoittivat talon Suomen Kulttuuriperinnön Säätiölle. Säätiö vaalii tilan ja saaren kulttuuriperintöä ja maisemia. Rakennukset ja ympäristö pidetään hoidettuna ja aktiivisessa käytössä muun muassa järjestämällä yleisölle avoimia tapahtumia. Ylikartanosta on muodostumassa paikan perinteitä kunnioittava ja monipuolinen taiteen, tieteen ja muun kulttuurin kohtauspaikka - Ylikartanon kulttuuripaikka. Ylikartanon päärakennuksen vanhimmat osat ovat 1800-luvun alusta. Nykyisen ulkoasun rakennus sai 1880-luvulla. Talo on säilynyt sisustuksineen siinä asussa kuin se oli talon viimeisten asukkaiden aikana. Päärakennus toimii sekä museona, että tunnelmallisena tapahtumatilana. Päärakennuksen kuistilta avautuu näkymä pihapuistoon ja puutarhaan, jonka monipuoliset viljelmät tuottavat satoa talon keittiöön. Tilan vanhaan talliin on keväällä 2006 valmistunut moderni kokous- ja kulttuuritila. Myös pihapiirissä sijaitseva, 1700-luvulta peräisin oleva Alitupa on korjattu perinteisin menetelmin monipuoliseen tapahtumakäyttöön soveltuvaksi tilaksi. Siellä toimii myös tapahtumapäivinä ja tilauksesta avoinna oleva kahvila. Ylikartanossa on mahdollisuus perehtyä paikan ja alueen historiaan ja järjestää omia tilaisuuksia. Ylikartanosta ja sen tapahtumista on tietoa osoitteessa www.ylikartano.fi. Esittelystä ja tilojen vuokrauksesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä toiminnanjohtajaan. ylikartano(at)kulttuuriperinto.fi Ylikartano, Retulansaarentie 219, 13800 Katinala

Ylikartanon kulttuuripaikka
Uutisia
Tapahtumat
Ajo-ohje
Hinnasto
Toimintatavat
Historiaa
Retulansaari
Kuvia Ylikartanosta

Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö

Tyrväntö-verkko