Arkeologinen tutkimusleiri Retulansaaren Myllymäessä 27.8.2006
27.8.2006
Sunnuntain 27.8. kaivauksissa avatuista röykkiöistä tai rakennelmista löytyi saman tyyppistä aineistoa kuin edellispäivänä, mutta yksi pieni helmikin oli tarjolla. Koekuopasta 1 löytyi vielä lisää kuonaa, savitiivisteen paloja, keramiikkaa sekä linnun ja kalan luita. Kuopasta kaksi löytyi päivän kiinnostavin yksittäinen esine; mahdollisesti kaulakoruun kuulunut savihelmi. Sen huomasi n. 20 cm syvyydestä leirin nuorin kaivaja Jalo Kalewa Nikolaev. Muuten koekuopassa oli keramiikan paloja, savitiivistettä ja luuta. Saaren suurimman kummun kolmannessa kuopassa kk3 savitiivisteen palat loppuivat n. 20 cm syvyydessä, ja sitä vanhemmissa kerroksissa oli aiempaa suurempia keramiikan palasia. Muut löydöt olivat kalojen nikamia, suomuja ja luita. Tässä kuopassa maa oli hyvin tummaa, ja sen kivet olivat mustuneet ja rapautuneet kovassa kuumuudessa.
Kuopasta 6 löytyi sunnuntain puolella palanutta ja palamatonta luuta, keramiikan palasia, hiiltä ja kuonaa. Poikkileikkauksesta 8 löytyi keramiikan paloja sekä hiiltä. Kumpuun 193 avattu toinen koekuoppa 9 oli edellispäiväistä runsaampi; siitä löytyi keramiikkaa ja luun paloja. Aivan uutena kaivauksena avattiin röykkiöön 194 johtavan terassin reunaan kuoppa kk10. Siitä saattoi päätellä terassin rinteessä olevan selvän kivirakenteen. Kuopan löydöt olivat hiukan hiiltä ja keramiikan paloja.
Elokuun 2006 arkeologinen leiri 26.-27.8. oli jatkoa edellisen kesän harrastajaleireille. Erilaisten rautakauden irtolöytöjen lisäksi tuolloin saatiin eri syvyyksistä runsaasti maanäytteitä, joista voitiin seuloa viljelyhistoriasta kertovia kasvijäänteitä. Kesällä 2006 jatkuivat kaivausten lisäksi röykkiöiden, viljelyjäännösten ja kuppikivien sijainnin tarkat mittaukset ja tietojen siirto kartoille. Erityisen mielenkiintoinen kohde oli Myllymäen korkeimmalla kohdalla olevan ja saaren suurimman röykkiön koekuopitus. Tätä ei oltu aiemmin kaivauksin tutkittu. Kummulla tiedetään aikanaan olleen Ylikartanon myllyn, ja 1900-luvulla sen päällä oli tapana polttaa juhannuskokkoja. Nytkin röykkiöistä ja valleista toivottiin löytyvän makrofossiilinäytteitä, erityisesti hiiltyneitä viljanjyviä. Kartoituksen ja näytteiden oton tarkoituksena on saada tutkimusaineistoa Retulansaaren rautakauden-keskiajan maanviljelyshistoriasta. Nopea gps-sateliittipaikannin osoittautui hyväksi työkaluksi.
Lauantain 26.8. kahdeksasta koekuopasta kolme oli Myllymäen suurimman kumpareen (röykkiö 203) reunoilla; yksi sen eteläreunassa (kk1), yksi pohjoiskärjessä (kk3) ja yksi tien puoleisessa luoteisreunassa (kk2). Röykkiöstä pohjoiseen lähtee suoralinjainen kiviröykkiöiden rivi, josta otettiin poikkileikkaus (kk8/kartalla 206A). Koska kuppikivien vierustoja on kaivettu varsin vähän, yksi kuopista oli aivan Myllymäen laajimman ja tunnetuimman uhrikiven, ns. Otavakiven kupeessa (kk4/kuppikivi 198). Muinaisena kalmistona joskus mainitusta neliömäisestä röykkiöstä ei ole kaivaustietoja, vaikka se on merkitty muinaismuiston kyltillä (kartoilla röykkiö 193). Tähän tehtiin pari koekuoppaa (kk7 ja kk9). Loput kuopat olivat edellisenä kesänä tutkittujen luode-kaakko suuntaisten röykkiöjonojen pohjoisissa päissä (kk5 ja kk6, röykkiöt 197 ja 200).
Lauantain löytöinä kuopasta 1 oli löytynyt palanutta ja palamatonta luuta, kovassa kuumuudessa ollutta kiveä, savitiivisteen paloja, kalan nikama ja keramiikan paloja. Läheisestä kuopasta 2 ehti paljastua savitiivisteen ja saviastioiden paloja. Kuopasta 3 löytyi samoin savitiivistettä ja keramiikkaa. Löydöt viittaavat talon paikkaan kumpareella. Kuppikiven vierestä kuopasta 4 löytyi keramiikan kappaleita, mutta eri tyyppiä kuin aiemmat Myllymäen saviastioiden palat. Nämä olivat aiempaa karkeampaa ja punaisempaa savea. Röykkiörivien päistä kuopasta 5 löytyi saviastian paloja, osa varsin ohutseinäisestä ja suuresta esineestä, kuopasta 6 taas palanutta ja palamatonta luuta, todennäköisiä jauhinkiven aluskiven kappaleita, kuonaa sekä jyviä. Kuopasta 7 ei noussut esiin kuin simpukan kuoren pala. Kivirivin poikkileikkauksesta 8 löytyi metallikuonaa.
Leirin johtajan Jouni Taivaisen mielestä löydöt olivat odotettuja, samaa tyyppiä kuin edellisenä vuonna. Ilahduttavaa oli, että joka kuopasta löytyi jotakin. Kalan merkitys rautakauden saarelaisille oli selvästi suuri. Kiinnostavin kohde oli saaren suurin kumpu, mutta vielä on varhaista tulkita, onko se esim. kalmisto, asuinpaikka, vai kerrostuneina vähän kaikkea. Sekä 2005 että 2006 kertyi paljon uutta tietoa, ja leirien mittaustietojen pohjalta voidaan laatia hyvä kartta tutkitusta Myllymäen sillan puoleisesta osasta. Seuraava leiri voisi Jouni Taivaisen mukaan tutkia kylämäen puoleista muinaisalueen osaa. Koska nyt oli osoittautunut, että joka röykkiöstä löytyy jotakin, röykkiöitä ei enää kannata avata löytöjen takia, vaan ehkä tasokaivauksen avulla tutkia todennäköistä muinaispeltoa.
 Röykkiö 203
|
 Kuopan 1 rakenne
| |
 Kuoppa 2
|
 Keramiikan pala kuopasta 2
| |
 Savihelmi kuopasta 2
|
 Helmen löytäjä Jalo Nikolaev
| |
 Kuopan 3 palanutta kiveä
|
 Kuopan 3 kalan jäänteitä
| |
 Luulöytö kuopasta 6
|
 Kuoppa 6
| |
 Kuopan 3 täyttö
|
 Suljettu kuoppa 4
| |
 Luulöytöjä kuopasta 1
|
 Kartoittaja Ari Jalokinos
| |
 Kuopan 10 avaus terassiin
|
 Kuopan 10 arviointi
|
Arkeologinen tutkimusleiri Retulansaaren Myllymäessä 26.8.2006
Harrastaja-arkeologien leiri Retulansaaren Myllymäellä 15.10.2005
Harrastaja-arkeologien leiri Retulansaaren Myllymäellä 16.10.2005
Retulansaaren arkeologisista tutkimuksista 2001-2005
Ylikartanon kulttuuripaikka
Tapahtumat
Kuvia Ylikartanosta
Kuvia Retulansaaresta
Kuvia Myllymäeltä
Esihistoriallisia kohteita