Tyrväntö-verkon uutisia
10.6.2011
Tyrväntö-verkko uudistuu
Kesän aikana Tyrväntö-verkko saa uuden ilmeen. Kyse on laajemmasta uudistuksesta kuin vain ilmeen muokkaamisesta. Tyrväntö-verkko on tulevaisuudessa nykyistä enemmän Tyrväntö-Seuran kotisivu ja palvelu. Tavoitteena on entistä selkeämpi, käyttäjäystävällisempi ja ajantasaisempi kokonaisuus, josta löytää etsimänsä helposti ja tiiviisti.
Vanha Tyrväntö-verkko on aikansa elänyt. Sen toiminta-ajatus, rakenne, sisältö, tekniikka ja ulkonäkö ovat jääneet auttamatta ajastaan jälkeen. Nykyinen verkko on selattavissa vielä hetken aikaa, aluksi vanhassa muodossaan, kohta uuden Tyrväntö-verkon sivupolkuna. Vähitellen vanhat sivut poistuvat netistä, oleellisin sisältö siirtyy osaksi uutta Tyrväntö-verkkoa, osin mahdollisesti myös Häme-Wikiin. Uusi tekniikka mahdollistaa tulevaisuudessa uusia palveluja, näistä kerromme kun hanke etenee.
Tyväntö-verkko syntyi vajaa kymmenen vuotta sitten osana Suotaalan-Lahdentaan kyläyhdistyksen tietotupahanketta. Sen ydinajatus on läpi vuosien ollut kotiseututyön siirtäminen uuteen ympäristöön sekä tyrväntöläisen identiteetin ja tietoisuuden ylläpito. Nykyinen osoite www.tyrvanto.net pysyy uudistuksen jälkeenkin ennallaan.
6.6.2011
Kartanokeitoksia Retulansaaren Ylikartanossa
Ylen Elävä areena tarjoaa tilaisuuden palata Ylikartanon Vaulojen aikaan. Palvelusta löytyy videona TV2:ssa nähty ohjelma Kartanokeitoksia Retulansaaren Ylikartanossa vuodelta 1997. Ohjelmassa mm. Valvatti Vaulo kertoo Ylikartanosta ja sen historiasta, Raija Vaulo esittelee talon naisten tekemiä tekstiilitöitä ja perheen ystävä Marja Kupila valmistaa lounaaksi hämäläiseen tyyliin pinaattilettuja, uunikuhaa ja talkkunaviiliä. Ohjelman kesto on lähes puoli tuntia.
Video ja juttu Ylen Elävässä areenassa
3.6.2011
70 vuotta Tyrvännön komppanian jatkosotaan lähdöstä
Jatkosota vei Tyrvännössä kootun Jalkaväkirykmentti 44:n kolmannen komppanian Laatokan Karjalaan Syvärin rannoille. Tie Lepaalta Syvärin voimalaitoksen ja Pirkinitsin lohkoille sekä takaisin Lepaalle kesti yli kolme vuotta. Kun jatkosotaan lähdöstä on kulunut 70 vuotta, valmistuu ja ilmestyy vihdoin komppanian jatkosodan vuosista kertova kirja Kirottu Syväri - Hämäläiskomppanian jatkosota. Kirjan julkistamistilaisuus veteraaneille, heidän omaisilleen ja kirjan tekemiseen osallistuneille on 27.6. Lepaalla, kirjakauppajulkistaminen Hämeenlinnan Infossa seuraavana päivänä. Erkki Ulamon ja Markku Karvosen kokoaman kirjan kustantaa Karisto Oy.
Tiivistelmä komppanian vaiheista 1941-1944
2.6.2011
Tyrväntö Kotisetulehti 2011 on valmistunut
Lehden myynti alkaa keskiviikkona 8.6. kyläkauppa Pikkuakassa Lepaalla, Parolan kukkakaupassa ja Suomalaisessa kirjakaupassa Hämeenlinnassa. Myös Tyrväntö-Seuran johtokunnan jäsenet myyvät lehteä.
Kolmannen uudistuneena ilmestyvän kotiseutulehden pääteemat ovat kuntaliitoksesta kuluneet 40 vuotta ja tyrväntöläisen työväenliikkeen 90 viime vuoden historia. Tutut kirjoittajat ovat koonneet paloja muinaishistoriasta oman aikamme kautta tulevaisuuden visioihin. Lehti ilmestyy 54-sivuisena ja ensi kertaa kauttaaltaan nelivärisenä.
23.5.2011
Lepaan siltahanke siirtyy tulevaisuuteen
Vuosikymmenten jälkeen uudelleen henkiin herätetty Lepaan virran ylittävä silta ei toteudu aivan lähivuosina. Silta yhdistäisi Lepaan ja suuren osan Tyrvännönniemeä Suontaan kautta Parolaan. Samalla se vähentäisi vilkkaaksi käyneen Tyrvännöntien liikennettä. Hattulan tekninen lautakunta on antanut kunnanhallitukselle lausunnon, ettei teknisellä hallinto voi toistaiseksi irrottaa henkilökuntaa valmistelemaan sillan rakentamista. Tekninen lautakunta esittää, että sillan mahdollinen rakentaminen otetaan huomioon tulevissa talousarvioesityksissä. Hattulan keskiryhmät tekivät keväällä valtuustoaloitteen sillan rakentamisesta. Hattulan kunnanhallitus käsittelee silta-asiaa maanantaina 23.5.
20.5.2011
Poliisi tutkii luonnonsuojelurikosta Tokeensuunlahdella
Kanta-Hämeen poliisi tutkii Tokeensuunlahdella luodolle viritettyjä siimoja luonnonsuojelurikoksena ja metsästyslain rikkomisena. Poliisin tiedotteen mukaan Ely-keskuksen työntekijä ja lintuharrastaja tekivät viime viikolla lintukartoitusta Vanajaveden Tokeensuunlahdella ja huomasit yhdelle luodolle viritetyn siimoja. Siimoihin oli kuollut yksi kalatiira ja harmaalokki. Yksi elossa ollut takertunut kalatiira saatiin vapautettua.
Siimat oli viritelty luodolla olleisiin puihin ja toisesta päästä vedenpohjaan laitettuihin tappeihin. Yhteensä luodolla oli kymmenkunta siimaviritelmää. Luodolla havaittiin pesintäänsä aloittelemassa kymmenen kalatiiraparia. Valmiita pesäsyvennyksiä löytyi useita ja parissa oli jo munat. Luodolla oli vesilintujen pesiä. Siimat oli viritelty niin, että pesälle tullessaan linnuilla oli suuri vaara törmätä siimoihin.
Kyseinen luoto oli lintukartoituksen perusteella Tokeensuunlahden ainoa kalatiirojen pesimäyhdyskunta. Lintuharrastajien mukaan kaikki vastaavat tapaukset ilmoitetaan järjestään poliisille.
4.5.2011
Tyrväntö Kotisetulehti 2011 valmistuu kesäksi
Tyrväntö-Seuran vuoden 2011 kotiseutulehden sisältö alkaa olla koossa. Ellei suuria yllätyksiä tule, seuraava Tyrväntö ehtii lukijoiden käsiin kesäksi. Kolmannen uudistuneena ilmestyvän kotiseutulehden pääteemat ovat kuntaliitoksesta kuluneet 40 vuotta ja tyrväntöläisen työväenliikkeen 90 viime vuoden historia. Tutut kirjoittajat ovat koonneet paloja muinaishistoriasta oman aikamme kautta tulevaisuuden visioihin. Lehteen tulee sivuja noin 50, kuvia joitakin kymmeniä. Tyrväntö-verkko kertoo lehden ilmestyessä sen myyntipaikoista.
25.4.2011
Vanajanselän eteläreuna on sula
Vanajaveden sula osuus leviää poikkeuksellisen lämpimän pääsiäisen jälkeen Vanajanselän eteläreunaa ja pitkin Vanajaniemen pohjoisrantaa. Niemeä kiertävä virta avaa yleensä sirppimäisen sulan niemen kärkeen, ennen kuin selkä alkaa etelästä päin avautua. Sulan päässä on tavan mukaan parvittain vesilintuja. Äänekkäimpiä ovat harmaalokit ja kaiken aikaa naksuttavat silkkiuikut, pääsiäisenä kävijöitä ilahduttivat lukuisat kuikat.
16.4.2011
Vanajanselällä aukeamisen merkkejä
Kevään lämpimimmän päivän aikana Vanajanselän jää alkoi jo tummua. Jokimaisen uoman sula ulottui ohuena kiilana Vohlion kupeeseen. Virta kääntyy Vanajaniemessä seuraamaan niemen kärkeä; paikoin jään alaisessa virtapaikassa vaikutti olevan jo sulia laikkuja, etenkin karipaikoilla. Paikoin ranta on sula, siellä näkee pikkukalojakin polskimassa. Virta tuo tullessaan pieniä jäälauttoja, jotka kasautuvat sulan päähän. Sinne on kertynyt myös vesilintuja ruokailemaan ja odottamaan pesimäpaikoille siirtymistä. Rannalla kukkivat leskenlehti ja sinivuokko.
9.4.2011
Vanajaveden sula on Käkyessä
Nopean lämpenemisen jälkeen Vanaveden sulan virran kärki on Käkyen kohdalla. Aurinkoisten rantojen jäät ovat puikkoontuneet pehmeiksi, paikoin rannoilla on avoimia railoja. Sulassa ui mm. telkkiä ja isokoskeloita.
25.3.2011
Lepaan päivähoito siirtynee koulun pihapiiriin
Hämeen Sanomien 25.3. tietojen mukaan Hattulan kunnanjohtaja Martti Pura ei esitä kunnanhallitukselle Lepaan päivähoidon ja koulun siirtoa Hämeen ammattikorkeakoulun ja ammatti-instituutin alueelle. Kunnanjohtajan ehdotuksen mukaan päivähoitoryhmän tilojen tarve ratkeaisi vuokraamalla siirtokelpoinen Lepaan koulun tuntumaan sijoitettava uusi rakennus, ns. viipalepäiväkoti. Lepaalla kerätyn adressin perusteella yli 700 ihmistä vastusti päivähoitoratkaisun kylkiäisenä selviteltyä Lepaan koulun siirtoa vuokratiloihin Lepaan opistoalueelle. Samalla päätösehdotus merkitsee nykyisen Lepaan koulun remontointitarvetta.
16.3.2011
Vanhemmat vastustavat Lepaan koulun muuttoa HAMK:n tiloihin
Hattulan kunnanhallitus saa käsiteltäväkseen virkamiesten esityksen Lepaan varhaiskasvatuksen järjestämisestä ja Lepaan koulun mahdollisesta muutosta maaliskuun 28. päivä. Valtuuston tiedoksi paketti menee 13. huhtikuuta. Lepaan päivähoidon huonokuntoisten tilojen takia päätöksenteolla on kiire, sanoo kunnanjohtaja Martti Pura. Hän ei kuitenkaan 16.3. asukastilaisuudessa ennakoinut, millaisen päätösesityksen hän aikoo kunnanhallitukselle tehdä.
Lepaan koulun vanhempainillassa päivähoitoon kytkeytynyt koulun muutto ei saanut ymmärtämystä. Puheenvuoroissa kyläläisistä kukaan ei puoltanut muuttosuunnitelmaa, kaikki nostivat esiin erilaisia uhkia ja varauksia. Eniten puhuttivat liikenneturvallisuus ja epäilyt Hämeen ammattikorkeakoulun kunnalle vuokralle tarjoamien tilojen mahdollisista kosteus- ja homeongelmista. Vanhemmat korostivat myös nykyisen koulun viihtyisää ympäristöä. Kunnanjohtaja sai suunnitelmien saatteeksi 714 nimen adressin, joka vastustaa Lepaan koulun siirtoa HAMK:n vuokralaiseksi opistoalueelle.
2.3.2011
Iltaretkelle Vanajanselälle
Vanajanselän lumi kantaa hiihtäjää auttavasti, eikä vesi tai sohjo tunnu tulevan päättyneen pakkaskauden kovettaman lumen läpi. Jäällä voi käydä suksin retkeilemässä, ellei tuuli puhalla ilkeästi iholle. Kirkkaan päivänpaisteen vaihtoehtona jännittävä aika on hiihdellä auringon ollessa laskemassa. Tuuli on tuivertanut hangen pintaan erilaisia kuvioita, jotka matalalla paistava aurinko tuo selvinä kontrasteina esiin. Lumi saa illalla myös kauniita värisävyjä. Aukealla selällä erilaisia lumikuvioita ylittäessä saattaa tulla tunne, kuin liikkuisi toisen taivaankappaleen pinnalla.
24.2.2011
Tyrvännön komppanian historia ilmestyy kesäkuussa
Lepaalla perustetun jatkosodan ajan Jalkaväkirykmentti 44:n kolmannen komppanian, ns. Tyrvännön komppanian, historiakirja on viimein valmistumassa. Kirjan nimeksi tulee Kirottu Syväri – Hämäläiskomppanian jatkosota. Tekijät ovat Erkki Ulamo ja Markku Karvonen, kustantaja Karisto Oy. Kirja ilmestyy kesäkuussa 2011, kun on kulunut 70 vuotta joukon lähdöstä kohti rintamaa ja Laatokan Karjalaa. Teos kuvaa tarkasti hyökkäysvaiheen, asemasodan kuukaudet Syvärillä sekä perääntymisvaiheen Nietjärven ratkaisutaisteluihin. Pääpaino on mukana olleiden tavallisten rivimiesten sodan arjessa.
Jo ennen teoksen ilmestymistä Tyrväntö-verkko julkaisee kirjaan liittyvän ja sitä täydentävän kuvakertomuksen, joka seuraa komppanian tärkeimpiä reittejä ja vaiheita nyky-Karjalan maisemissa. Osa kuvista on ollut jo esillä Karjalaan suuntautuneiden matkakertomusten sivuilla. Verkkoliite on nimeltään Tyrvännön komppania jatkosodassa.
Kirottu Syväri - Hämäläiskomppanian jatkosota tiedote
Tyrvännön komppania jatkosodassa -kuvakertomus
29.1.2011
Lepaa-Petäys latu tarjoaa erilaisen näkökulman Tyrväntöön
Hattulan kunnan avaama Lepaan ja Petäyksen välinen noin 5 km latu tarjoaa uudenlaisia näköaloja Tyrväntöön, näkymiä joita tiellä kulkija ei näe. Ladullla mm. voi kuvitella millaisia olivat Lahdentaan kartanon torppariseudut, kun reitti ohittaa Heralan, Liitisen ja Lentämäen. Suotaalan puolella aukeavat ikivanhat pellot sekä näkymät kyläkeskukseen. Pitkät peltoaukeat kertovat, miten hyviä viljelysmaita paljastui muinaisjärven pohjasta, kun vesistö aikanaan kuroutui nykyiseksi Vanajaveden uomaksi. Ladun varrella on todellisia muinaismaisemia, kuten Suotaalan Katinkiven pellot kääppineen. Paikoin reitti saattaa olla moottorikelkkailijoiden runtelema.
6.1.2011
Lepaalla nousee vastarinta koulun siirtoa vastaan
Osa lepaalaisista on lähtenyt toimimaan estääkseen Hattulan kunnan suunnitelmat siirtää Lepaan koulu sen omista koulurakennuksista Lepaan opistoalueelle. Hattula ja HAMK neuvottelevat mahdollisuudesta siirtää Lepaan päivähoito, esiopetus ja koulun toiminta vanhan emäntäkoulun tyhjilleen jääneisiin tiloihin. Syynä ovat laajentuvan päivähoidon tarpeen myötä sekä päivähoitopaikkojen että vanhojen koulurakennusten kunnostuskustannukset. Hyötyinä osapuolet pitävät korjaussäästöjen lisäksi muuten tyhjien tilojen hyödyntämistä sekä ruokailu- ja liikuntatilojen yhteiskäyttöä. Kunta vakuuttaa, että takana ei ole aikomusta lakkauttaa koulu.
Lepaalla siirron vastustajina on mm. tyrväntöläisiä valtuutettuja. Koulun siirron vastustajien mielestä syyslukukauden alkuun suunniteltu muutto on valmisteltu asukkaita kuulematta ja hiljaisuudessa. Nyt koulun vieressä on mm. pallokenttä, luistinrata ja hyviä leikkipaikkoja. Oppilaat joutuisivat lähtemään turvallisesta ja viihtyisästä kouluympäristöstä aikuisille suunniteltuun opistoympäristöön. Myös perinteikäs kouluympäristö rakennuksineen painaa harkinnassa. Muuton vastustajien mielestä sen suunnittelijat eivät ole esittäneet kunnollisia laskelmia koulun korjauskustannuksista tai muuton myötä saatavista säästöistä. He myös arvostelevat etenemistapaa asiassa.
Mari Monto ja Matti Pelkonen esittivät joulukuun valtuustossa ponnen, että siirtoon liittyvät faktat on selvitettävä perusteellisesti, asiasta on käytävä avoin keskustelu ja päätös tehtävä vasta sen jälkeen.
Muuton vastustajat ovat avanneet nettiadressin siirtoa vastaan osoitteessa www.adressit.com/emme_hyvaksy_lepaan_alakoulun_siirtoa.
Lepaan koulun vanhempainyhdistys järjestää keskusteluillan koulun siirtoaikeesta Lepaan koululla keskiviikkona 12.1. klo 18.
6.1.2011
Pystyykö kukaan tunnistamaan miehiä sota-ajan kuvista?
Tyrvännön komppanian jatkosodan vaiheista kertovan kirjan teko on parhaillaan kuvien valintavaiheessa. Kirja on käsillä kesällä 2011, kun miesten jatkosotaan lähdöstä tulee 70 vuotta.
Verkossa on 15 kuvaa, joista kirjan tekijät toivoisivat mielellään lisätietoa. Kuvat ovat JR 44:n kolmannessa komppaniassa palvelleiden miesten sukujen albumeista, mahdollisesti niitä tullaan käyttämään myös tulevassa kirjassa. Aikajakso ulottuu Lepaalta lähdöstä kesällä 1941 asemasotaan Syvärillä 1943.
31.12.2010
Tyrväntöläiset juhlivat uutta vuotta hattulalaisina
 |
Suotaalan-Lahdentaan kyläyhdistys järjesti Tyrvännön Kylätalolla tavallista juhlavamman uuden vuoden vastaanottajaiset sen muistoksi, että keskiyöllä oli kulumassa 40 vuotta Tyrvännön itsenäisen kunnan lakkauttamisesta ja kuntaliitoksesta Hattulan kanssa. Tyrväntö sulautui vapaaehtoisella kuntaliitoksella Hattulaan, kun pienen muuttotappiokunnan pärjääminen näytti epävarmalta terveyskeskusten, peruskoulun ja muiden uudistusten lisätessä kuntien velvoitteita. Juhlan kunniaksi kyläyhdistys oli laittanut hakuun viimeisen syntyperäisen tyrväntöläisen, henkilön joka olisi saanut synnyinkunnakseen Tyrvännön viimeisenä ennen kuntaliitosta. Lähimmäs kyläyhdistyksen löytämistä henkilöistä osui synnyinhetkeltään vuodenvaihdetta 1970-71 Taru Paloposki, joka syntyi Helmelän perheeseen Lahdentaakse 20 päivää ennen kuin Tyrvännön kunnanisät luovuttivat suuressa kansalaisjuhlassa 31.12.1970 Tyrvännön Hattulalle.
|
30.12.2010
 |
Siirtolaissukujen kotikylät kirjana
Kivennapalaiset rajan ja toistensa naapurikylät Kauksamo ja Miettilä ovat saaneet oman kyläkirjan. Kirja esittelee kylissä ennen talvisotaa ja ensimmäistä evakkotaivalta asuneita sukuja sekä kylien arkista elämää. Kirjan työryhmä Ritva Tikkanen, Riitta Torikka ja Sinikka Pohjalainen ovat haastatelleet kylissä ennen sotia lapsuuttaan ja nuoruuttaan viettäneitä ihmisiä, koonneet muuta tietoa sekä sukujen albumeista kunnioitettavan määrän hienosti säilyneitä valokuvia. Sukujen nuoremmat jäsenet ovat tallentaneet kansien väliin vanhempiensa ja isovanhempiensa kertomuksia. Tyrväntöön kirja liittyy siten, että Kivennavan evakkoja sijoitettiin juuri Etelä-Hämeeseen, Tyrväntöön ja naapuripitäjiin. Niinpä kirjan sivuilta tulee vastaan Tyrvännössä tuttuja nimiä ja sukuja. Jotkut perheistä ovat olleet myös kunnallisia vaikuttajia sekä Tyrvännössä että Hattulassa, sen lisäksi että tulijat toivat tulleessaan runsaasti uusia vaikutteita hämäläiseen ympäristöön. Kauksamon ja Miettilän kylien asukkaita ja heidän jälkeläisiään asuu mm. Tyrvännössä, Pälkäneellä ja Lammilla. Kirjaan liittyy myös murre-cd, jossa haastateltavina ovat Suontaakse asettuneet Eeva ja Matti Pohjalainen. Kirjaa Kauksamo ja Miettilä, naapurikylät rajan pinnassa voi tiedustella tekijätyöryhmältä. Tarvittaessa yhteystiedon saa Tyrväntö-verkon kautta. |
6.12.2010
Tyrväntö luopui itsenäisyydestään 40 vuotta sitten
Keskiyöllä vuoden 1970 vaihtuessa vuoteen 1971 Hattulan ja Tyrvännön kuntien edustajat kaatoivat nykyisen Tyrvännöntien varresta kuntia erottaneen rajatolpan. Tyrvännön kunta liittyi vapaaehtoisesti Hattulaan 40 vuotta sitten. Itsenäisen kunnan tiensä päähän olivat saattaneet hyvinvointivaltion luonnin myötä lisääntyneet kuntien velvoitteet, aleneva väestömäärä ja valtionkin ohjaus. Kuntaliitos muistutti paljon nykyistä kuntarakenteen muutosta. Tyrvännössä siihen kuului empimistä, äänestyksiä ja uusien rakennushankkeiden käynnistyksiä juuri ennen kuntaliitosta.
5.12.2010
Vanajanselän jäät yllättivät paksuudellaan
Kalastajat ovat mitanneet Vanajanselältä vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen aikaisia 15-25 cm jään paksuuksia. Ohuimmillaan jää on siellä, missä virtaukset ovat hidastaneet jäätymistä. Esimerkiksi Vohlion kupeessa, missä virta leviää selälle, jää on muuta järveä ohuempaa, vain hieman toistakymmentä senttiä. Ohuen lumipeitteen alla pakkaset ovat kasvattaneet nopeasti lujan teräsjään määrää. Jäällä ulkoiluun aika on hyvä, koska railoista tai avannoista ei ole vielä noussut vesi jäälle. Jokimaisella uomalla jää on ohutta, paikoin virtapaikoissa on avoimia sulia.
2.12.2010
Ilmatieteen laitokselta Lepaan ennuste
Ilmatieteen laitos on uudistanut verkon sääpalvelunsa. Viiden vuorokauden sääennuste on nyt saatavilla yli 10.000 paikkaan Suomessa. Laitos on myös lisännyt ennusteen lähipäivien ajallista tarkkuutta, ennuste on saatavissa kolmen tunnin välein. Lepaan ennuste löytyy yhtenä Hämeenlinnan havaintopaikoista.
Ilmatieteen laitos: Hämeenlinnan ennuste
Foreca: Lepaan ennuste
HAMK: Lepaan säätiedot
Lepaan golfsää
30.11.2010
Lepaan koulu saattaa muuttaa opiston tiloihin
Hattula suunnittelee Lepaan alakoulun ja päivähoitopaikkojen siirtoa HAMK:n omistamiin tiloihin, kertoi 30.11. Hämeen Sanomat. Lehden mukaan neuvottelut ovat jo käynnissä. Asia on kirjattu kunnan talousarvioesitykseen.
Selvitämme mahdollisuutta siirtää koulu, päivähoito ja esiopetus esimerkiksi ammatti-instituutin käytössä oleviin tiloihin, kertoi kunnanjohtaja Martti Pura lehdelle. Puran mukaan Lepaalle odotetun muuton myötä alueelle tarvitaan lisää päivähoitopaikkoja, ja nykyiset tilat ovat huonot. Siirrolla kunta säästäisi remonttikustannuksia. Lepaan koulun uudempikin rakennus on valmistunut 1950-luvulla.
Lepaalla on jo liikkunut huhuja koulun siirrosta. Sen on pelätty ennakoivan koko Lepaan koulun alasajoa. Hämeen Sanomien lausunnossa Martti Pura vakuuttaa, että mahdollisen muuton takana ei ole aie lakkauttaa koulua.
Häneen Sanomat: Hattula neuvottelee Lepaan koulun siirrosta
22.11.2010
Tyrväntö-Seura tukee kyläkirjojen kirjoittamista
Syyskokouksessaan Tyrväntö-Seura päätti tukea kylissä mahdollisesti alkavia kyläkirjahankkeita. Seura voi olla useamman kylän tai kirjan hankkeen hallinnoija, mikäli kiinnostusta löytyy.
Seuran jäsenmaksu nousee, mutta vastaavasti jäsenmaksulla saa kotiin vuosittain Tyrväntö-lehden. Syyskokouksen päätöksen mukaan vuonna 2011 jäsenmaksun ja lehden yhteishinta on 15 euroa. Tähän asti jäsenmaksu on ollut 7 euroa, lehden hinta 10 euroa. Tyrväntö-Seura tiedottaa asiasta laajemmin kevään jäsentiedotteessa.
Toimintasuunnitelmassaan vuodelle 2011 seura päätti jatkaa perinteistä toimintaa; kotiseutulehti ilmestyy vuosittain, seura levittää Tyrväntö-tietoa verkossa, museo on auki kesäsunnuntaisin ja seura tukee kyläkirjaprojektia.
Pekka Monto jatkaa seuran puheenjohtajana. Vuonna 2011 johtokunnassa ovat Riikka Aronen, Katri Erkamo, Henri Kapulainen, Esko Mäkinen, Veikko Pulli, Esko Savolainen, Pertti Seppälä ja Veikko Sulkio.
18.11.2010
Kyläyhdistys etsii viimeistä syntyperäistä tyrväntöläistä
Tiedättekö kuka on viimeinen itsenäisen kunnan aikana syntynyt, syntyperäinen tyrväntöläinen? Kuka ehti syntyä tyrväntöläiseksi vielä ennen vuodenvaihdetta 1970-71? Mikäli tiedätte, Suotaalan-Lahdentaan kyläyhdistykselle voi ilmoittautua tai ilmoittaa paikallishistoriallisen henkilön. Tietoja ottavat vastaan Antti (040 733 6785) ja Marjatta (040 596 3935).
Kyläyhdistys järjestää kuntaliitosta muistellessa uuden vuoden vastaanottajaiset Tyrvännön Kylätalossa 31.12. klo 20. Teemana on 40 vuotta kuntalaisena Hattulassa.
18.11.2010
Kulttuuriympäristö kunniaan tietopaketti löytyy verkossa
Suomen Kotiseutuliitto on järjestänyt syksyllä 2010 kansalaisille suunnatun, JOY-kampanjaan liittyvän koulutuskierroksen Kulttuuriympäristö kunniaan - kansalaisen tietopaketti kulttuuriympäristötiedon lisäämiseksi ja kansalaisten aktivoimiseksi. Kulttuuriympäristö kunniaan - kansalaisen tietopaketti ei ole vain koulutuskierros, vaan myös konkreettinen tietopaketti. Julkaisua jaetaan painettuna tilaisuuksiin osallistuville ja se on saatavilla pdf-muodossa osoitteessa www.joy2010.fi/kuku.
17.11.2010
Lepaan vesijohto- ja viemäriverkko vauhdittuu vihdoin
Hämeenlinnan Seudun Veden, Hämeenlinnan ja Hattulan uusitun vesihuollon kehittämissuunnitelman yksi painopistealue on Rahkoilan – Lepaan suunta. Tuolla alueella oleville tarjotaan tilaisuutta liittyä kunnalliseen verkkoon sekä sen myötä keskitettyyn vesi- ja jätevesihuoltoon.
- Yritämme kehittää Lepaan suuntaa, meillä on suunnitelmia nimenomaan Lepaalta Rahkoilaan ja sieltä edelleen Katinalaan. Lepaan alue kiinnostaa meitä, koska sekä meillä että Hattulan kunnalla on siellä rakentamishankkeita. Lisäksi neuvottelemme Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa, että heidän Lepaan puhdistamonsa voisi siirtyä meidän toiminnaksemme, se olisi järkevää toimintaa. Näin sanoo HS-veden toimitusjohtaja Timo Heinonen.
Hän toivoo, että yhteyttä voitasiin jatkaa Petäykseen saakka ja saada välille jäävä Tyrvännöntien varren asutus verkoston piiriin. Heinonen uskoo, että tämä näkyisi myös Vanajaveden laadussa. PetäysResortin edustajat ja omistaja korostivat uusitun Petäyksen avajaisissa, että heidän omistamansa alueen ja hotellin jatkokehittäminen on paljolti kiinni kunnallistekniikan saamisesta.
Hämeenlinnan Seudun Veden uudishankkeiden toteuttamismahdollisuuksia selvitetään haja-asutusalueilla tehtävillä asukaskyselyillä, joita asukkaat voivat odottaa parin seuraavan vuoden aikana. Kunnat ja HS-Vesi aikovat järjestää myös asukastilaisuuksia, joissa saa tietoa vesiosuuskuntien mahdollisuuksista.
Hattulan vesi-ilta alkaa Juteinitalossa torstaina 25.11. klo 18.
16.11.2010
Vänrikki Kananen vai Kononen?
Elokuun lopussa 1941 JR 44:n kolmanteen komppaniaan noin kuukaudeksi tulleen vänrikin henkilöllisyys selvisi tarkistusten myötä. Hän oli saman pataljoonan toisesta komppaniasta hetkeksi tullut helsinkiläinen Mauri Kononen. Alla on askarruttanut maininta komppanian sotapäiväkirjassa.
Seuraava auki oleva nimi, jossa joku saattaa auttaa, löytyy JR 44:n ensimmäisestä komppaniasta. Hyökkäysvaiheessa hattulalaista komppaniaa johti mm. Salmin taistelun aikana luutnantti Sipilä, mutta mikä oli hänen etunimensä ja mikä hän oli miehiään? Tekijöille voi antaa vihjeen osoitteella postmaster(at)tyrvanto.net.
3.11.2010
Tyrväntö kotiseutulehden 2011 toimitustyö on alkanut
Tyrväntö kotiseutulehden 2011 pääteema on 40 vuotta Tyrvännön kunnasta. Lehden ilmestyttyä on kulunut neljä vuosikymmentä itsenäisen kunnan päättäneestä kuntaliitoksesta.
Alustavan suunnitelman mukaan lehti kertoo etenkin Tyrvännön 1950- ja 60-luvuista, kunnan kahdesta viimeisestä vuosikymmenestä, sekä kuntaliitoksen syistä, vaiheista ja seurauksista. Millaista oli kunnallinen politiikka, elämä ja asiointi Tyrvännössä? Millaisia olivat tuon ajan pienen maalaiskunnan palvelut ja millaisia kunnan asioiden hoitajat? Lehti etsii kiinnostavimmat huomiot mm. säilyneistä kunnalliskertomuksista.
Toinen laaja teema tulee olemaan tyrväntöläisen työväenliikkeen pitkä historia. Tyrvännön sosialidemokraattinen työväenyhdistys juhlii 90 vuotta, mutta yhdistyksiä oli jo ennen itsenäisyyttä. Lisäksi luvassa on mm. tarinoita kesäsiirtoloista sekä muistoja Suontaan kalastajan soutumiehenä olosta. Tavoitteena on saada lehti myyntiin ennen kesää.
Tavan mukaan erilaiset aineistot ovat tervetulleita. Ehdotuksia, kuvia ja kirjoituksia voi tarjota seuran ja lehden toimituskunnan puheenjohtajalle Pekka Monnolle, pekka.monto(at)pp.armas.fi, puh 040 451 4806.
3.11.2010
Mahdollisuus osallistua Hämeenlinnan seudun liikenneturvallisuuskyselyyn
Hämeenlinnan seudulla on käynnistynyt laaja asukaskysely koskien liikkumista ja liikenneturvallisuutta. Seutu toivoo mahdollisimman laajaa osanottoa niin alueellisesti kuin eri ikä- ja liikkujaryhmien osalta. Erityisesti toiveena on tavoittaa lapsia, nuoria ja iäkkäitä, koska nämä ryhmät jäävät kyselyissä usein aliedustetuiksi. Kyselyyn voi vastata marraskuun loppuun saakka.
Suora linkki kyselyyn: www.strafica.fi/extra/liikkumiskysely/asukkaat
Lisää tietoa kyselystä löytyy Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan kotisivuilta.
29.10.2010
Hämeen Ilves kertoo 1941 tunnelmista
Etelä-Hämeen suojeluskuntapiirin lehdestä Hämeen Ilveksestä löytyy joitakin tyrväntöläisten tai Tyrväntöön liittyviä kirjoituksia. Epäilemättä kirjoittajat ovat olleet järjestössä aktiivisesti toimineita henkilöitä. Tyrväntö-verkossa olevat esimerkit liittyvät tekeillä olevaan Tyrvännön komppania jatkosodassa -kirjan aineiston keräystyöhön. Ne kertovat omalla tavallaan vuoden 1941 hyökkäysvaiheen hengestä siten, kuinka isänmaallinen järjestö halusi sodan alkuvaiheen sävyttää. Edellä mainitun kirjan tekijät käyttävät katkelmia tulevassa historiakirjassa. Mikäli joku vain tietää, kuka tai ketkä ovat nimimerkkien takana, tämä olisi mielenkiintoinen ja arvokas tieto.
25.10.2010
Tyrvännön kirkkoa odottaa remontti
Tyrvännön kirkkoa saattaa odottaa suuri ja pitkäkestoinen korjaustyö laho- ja kosteusvaurioiden takia, kertoi YLE Häme. Kirkon vauriot ovat pahempia kuin Hattulan seurakunta osasi odottaa. Kirkkoherra Satu Holm sanoo, että kirkko on pidettävä kunnossa. Tutkimusten valmistuttua korjaukset alkavat vähitellen.
Seurakunta on selvittänyt kirkon kuntoa kesän aikana. Kirkosta on löytynyt lahovaurioita ja kosteutta, ei ainoastaan alimmista hirsistä vaan myös kattorakenteista. Tarkkaa tietoa ei vielä ole kuinka pahoja vauriot ovat. Tähän mennessä on tutkittu alapohjaa ja kattorakenteita. Tyrvännön kirkko on tärkeä kirkko monille ihmisille, ja se halutaan pitää kunnossa myös tuleville sukupolville, sanoo Satu Holm. Toistaiseksi kirkon käyttöä voidaan jatkaa normaalisti.
Uutiset 2010
Uutiset 2009
Uutiset 2008
Uutiset 2007
Uutiset 2006
Uutiset 2005
Uutiset 2004
Uutiset 2003
Uutiset 2002
Uutiset 2001