Valvatti Vaulo: Tyrvännön vaiheita

Tyrvännön kunnanvaltuusto aloitti toimintansa tammikuun 20. p:nä 1919. Siihen oli valittu 15 valtuutettua, ja puheenjohtajaksi valittiin J. A. Wecksell. Valtuustolla ei ollut aluksi sihteeriä erikseen, vaan puheenjohtaja hoiti tätä tointa. Seuraavana vuonna valittiin sihteeriksi kanttori Matti Kangas. Kunnansihteerin viran perustamisesta keskusteltiin jo v. 1930, mutta se toteutui vasta 1938, jolloin virkaan valittiin Aatto Mattila. Hänen apulaisenaan ja sota-aikana sijaisenaan toimi kunnankirjuri Hugo Hakkola v:een 1946. Kunnansihteeriksi valittiin nyt Martti Lahtinen, joka on virassa v:n 1968 alkupuolelle, jolloin hän siirtyy eläkkeelle.

Kunnanvaltuuston puheenjohtajana ovat toimineet seuraavat valtuutetut: Juho Kuusivaara, Alfred Jaak-kola, Kalle Vuorimaa, Esko Kannas, Lauri Leinonen, Eino Jaakkola, Aatto Sykäri, Arvo Haapanen ja nykyään Eino Heikkonen. - Kunnanvaltuutettujen joukossa on menneinä liki viitenä-kymmenenä vuonna ollut useita jopa vuosikymmeniä kunnan hyväksi toimineita henkilöitä. Näistä mainittakoon ennen muita mv. Kalle Vuorimaa, jonka toiminta-aika kesti kaikkiaan 39 vuotta.

Kunnallislautakunta toimi alkuaikoina valtuuston rinnalla puheenjohtajanaan K. J. Mattila. Sittemmin sen tilalle tuli 7-jäseninen kunnanhallitus, jonka nykyinen puheenjohtaja on Lauri Kartano.

Kunnan vaalipiirit on jaettu siten, että eteläiseen kuuluvat Suontaka, Lepaa, Lahdentaka, Vanajaniemi, Mäenpää, Suotaala, Lusi, Anomaa ja Monittula ja pohjoiseen Mälkiäinen, Uskila, Tykölä, Monaala ja Retula. - Puoluesuhteet nykyisessä valtuustossa ovat seuraavat: keskustapuolue 5, sos dem. liitto 4, sosialidem. puolue 2, kokoomus 2. liber. kansanpuolue 1 ja SKDL 1 edustajaa.

Valtuusto kokoontui alkuaikoina seuratalolla. Pienemmät kokoukset pidettiin jäsenten asunnoissa. Oman kunnantalon tarve oli kuitenkin ilmeinen. Sitä ja uutta kunnalliskotia alettiinkin rakentaa Suotaalaan K. J. Mattilalta v. 1939 ostetulle tontille. Rakennukset valmistuivat ja otettiin vastaan sota-ajasta huolimatta 27.2.1942. Kunnantalolla sijaitsee kunnantoimisto arkistotiloineen, kokoushuone, kunnanlääkärin ja terveyssisaren vastaanottotilat sekä kunnansihteerin ja terveyssisaren asunnot. Kunnantoimistossa hoidetaan kaik-kien kunnan laitosten kirjanpito, kirjeenvaihto ja asioiden hoito. Kunnan rahastonhoitajana toimii Hämeenlinnan Seudun Osuuskassa. Sen toimipaikka sijaitsi usean vuoden ajan kunnantalon suojissa, kunnes se sai oman toimitalon Lepaalla. Kunnankirjastokin oli aluksi sijoitettuna kunnantalolle, kunnes sekin sai tilavammat suojat Hämeenlinnan Vanhan Säästöpankin huoneistossa lähellä. kunnantaloa.

Kunnan eri toimintahaaroja hoitamaan on valittu lautakuntia ja toimikuntia. Niitten lukumäärä on yhä lisään-tynyt kunnallisen toiminnan tultua yhä monitahoisemmaksi. Selostamme seuraavassa eräitten lautakuntien toimintaa.

Sosiaalilautakunnan tehtävät ovat uudistetun sosiaalilainsäädännön ansiosta yhä lisääntyneet. Kunta on jaettu 4 huoltopiiriin, joissa toimii piirivalvojat. Sosiaalitoimisto on määräpäivinä avoinna, ja lautakunnan puheenjohtaja ja sosiaalisihteeri ovat siellä tavattavissa. Sosiaalilautakunta jakaa huoltoapua laitoksissa ja kodeissa hoidettavana oleville kuntalaisille. -Lastenvalvoja valvoo lastensuojelulain alaisia asioita. Sosiaalihuoltoon kuuluvat myös nuorten rikollisten valvonta, alkoholisti-, raittius- ja irtolaishuolto.

Kunta myöntää äitiysavustukset, lapsi- ja perhelisät. V. 1966 maksettiin Tyrvännössä äitiysavustusta 16 lapsesta, lapsilisiä 535 lapsesta ja perhelisää 18 perheelle. Kansaneläkkeen saajia oli mainittuna vuonna 279 henkilöä. Kunta avustaa myös vähävaraisten ja invaliidien ammattikoulutusta. - Kodinhoitaja on toiminut kunnassa lyhyempiä aikoja.

Kunnalliskoti eli nykyinen vanhainkoti sai ajanmukaisen rakennuksen v. 1942. Siinä on 13 hoitopaikkaa vanhuksille ja 5 sairaspaikkaa sekä hoitohenkilökunnan asunnot, joitten kohdalla toivotaan laajennustoimenpiteitä. Hoidokit asuvat 1 ja 2 hengen huoneissa. Vanhainkodin johtajattarena toimii Aino Fagerlund.

Tyrvännön kunnan terveydenhoito on useita vuosia ollut hyvin järjestettyä. Yhteinen kunnanlääkäri Hattulan kanssa käy säännöllisinä vastaanotoillaan kunnantalolla, Haukilan terveystalolla sekä hoitokäynneillä vanhainkodissa ja tarkastuksilla kouluilla. Nykyinen kunnanlääkäri on T. E. Kausamo. - Suuri edistysaskel pohjois-Tyrvännön terveydenhoidossa oli Haukilan terveystalon rakentaminen, osittain ruotsalaisten kummikuntain lahjoitusvaroin v. 1947-48. - Kunnalla on hoitopaikkoja Ahveniston parantolassa, Hattelmalan, Pappilanniemen ja Valkeakosken sairaaloissa sekä Hämeenlinnan keskussairaalassa. Kulkutautipotilaat hoidetaan sopimuksen mukaan Hämeenlinnan kaupungin kulkutautisairaalassa. Lasten- ja äitiysneuvolat toimivat terveyssisarten vastaanottopaikoissa. - Kunnan kaksi terveyssisarta huolehtii myös koululaisten terveydestä tutkimalla oppilaiden näköä, kuuloa, painoja, mittoja ym. - Kouluhammaslääkäri ottaa potilaansa vastaan Hämeenlinnassa. - Kunnaneläinlääkäri on myös terveydenhoitolautakunnan alainen viranhaltija. Tyrvännöllä on yhteinen kunnaneläinlääkäri Hattulan ja Rengon kanssa. Virkaa hoitaa nykyään O. Tast.

Kansakoululautakunta valmistelee kansakouluasiain esitykset valtuustolle ja toimittaa katselmukset kouluilla. jokaisen koulun asioita hoitaa sille valittu johtokunta. Kunta on vuosien kuluessa korjauttanut vanhoja koulurakennuksia. Lepaan ja Haukilan koulut ovat saaneet uuden kouluraken-nuksen vanhan rinnalle. Koulukeittola on toiminut kaikilla kouluilla, joskin ruokailu tapahtuu luokissa muualla paitsi Lepaalla, missä on erikoinen ruokasali. Kerhotoimintaa on opettajien johdolla ollut kaikilla kouluilla, ja lainakirjastoja on käytetty ahkerasti.

Tyrvännön kunnalla on edustajansa niitten kuntayhtymäin koulujen edustajistoissa, joissa sillä on paikkoja. Näitä ovat: Etelä-Hämeen keskusammattikoulu, Valkeakosken seudun ammattikoulu, Hämeenlinnaan perustettava uusi ammattikoulu, Hämeenlinnan Yhteiskoulu. Lisäksi kunta on edustettuna Hämeen työlaitoksen ja Vajaamielislaitoksen liittovaltuustoissa.

Kunnan nuorisotyölautakunta on järjestänyt vuosittain henkiset kilpailut nuorisolle. Osanottajamäärä ja -taso ovat olleet hyvät. Liikennekilpailut ja erilaiset kurssit ovat myös kuuluneet ohjelmaan. Kesäisin on järjestetty uimakouluja ja valmisteltu omaa leiripaikkaa kunnan omistamaan Kauraan saareen.

Urheilulautakunta on huolehtinut kunnan kahden urheilukentän, Lepaan ja Haukilan, kunnosta ja käytöstä. Kunnassa toimii kaksi urheiluseuraa: Tyrvännön Urheilijat ja Lepaan Kunto, jotka järjestävät urheilukilpailuja kesäisin ja talvisin.

Kunnan kirjaston muutettua tilavampiin suojiin Vanhan Säästöpankin taloon, on sinne järjestetty lainakirjaston yhteyteen myös lukusali. Piirikirjastoja on ollut Haukilassa, Lepaalla ja Lusissa lainausasema, jonka toiminta on nyttemmin lopetettu. Kirjastoauto on alkanut kulkea kunnan kaukaisemmissa osissa pysähtyen kuudessa kohdassa. Palotoimen alalla tapahtuneista toimenpiteistä mainittakoon Lepaalla sijaitsevan säiliöauton hankkiminen. Palokaivoja on myös tehty kunnan eri puolille. Palotoimen johtajana on kunnan palopäällikkö ja kolmen sammutuspiirin päälliköt.

Uusimpia lautakuntia ja toimikuntia ovat sairausvakuutustoimikunta ja vesilautakunta. Viimemainitun tehtävä on varmaan tulevaisuudessa tärkeä sen valvoessa mm. vesien-suojelua.

Mainittakoon, että v. 1960 vahvistettiin Tyrvännön kunnan vaakuna, jonka aiheena on "Kuhat" ja sen on suunnitellut G. von Numers.

Tyrvännön kunnan taloudessa käytetyistä varoista valtuus- ton toimikauden eri vuosikymmeninä antanevat seuraavat luvut kuvan.

Vuosi		Menot		Tulot		Taksoituksella perittävä
1920		141 321,-		1 458,-		139 868,-
1930		529 230,-		263 047,-		266 183,-
1940		657 671,-		301 634,-		356 037,-
1950		17 872 165,-		9 349 755,-		27 22 1920,-
1959		36 801 890,-		17 011 156,-		19 790 734,-
1965		68 493 501,-		73 763 575,-		37 665 922,-

Suurimmat menoerät ovat olleet viime vuosina opetus- ja sivistystoimen (v. 1966 - 235 644,36), sosiaalisten tehtäväin (v. 1966 - 158 003,80) sekä terveyden- ja sairaanhoidon kohdalla (v. 1966 - 127 287,78. - Veroäyrin hinta on kuitenkin voitu pysyttää suhteellisen alhaisena, v. 1967 11 p. Tyrvännön kunta kuuluu Hauhon kihlakuntaan ja Hauhon tuomiokuntaan sekä Hattulan ym. kuntien nimismiespiiriin. - Seurakuntana se kuuluu Tampereen hiippakuntaan ja Hämeenlinnan rovastikuntaan.

Asukasluvultaan Tyrväntö on Hämeen läänin pienimpiä kuntia. Tämän vuosisadan alusta lähtien sen asukasluku hiljalleen kohosi. Äkillinen nousu tapahtui siirtoväen runsaan sijoitusluvun ansiosta, niin että se oli v. 1948 2168 henkeä. Heitä oli tuolloin sijoitettuna kuntaan 616 henkeä, eniten Vuokselasta 306, sitten Kivennavalta 196 ja viipurilaisia 47, kaikkiaan 17 eri kunnasta. - Ennen kaikkia maaltapako on alkanut vaikuttaa Tyrvännön väkiluvun alenemiseen viime vuosina. Sitä osoittavat seuraavat luvut: v. 1965- 1821 henkeä, v. 1966 - 1753, v. 1967 - 1681.

Tyrväntö kuuluu nähtävästi niiden pienten kuntien joukkoon, jotka tulevat kuntauudistuksen yhteydessä liitettäviksi suurempiin kokonaisuuksiin. Tyrvännön kunta on virallisesti ilmoittanut vastustavansa tätä. Eräs ehdotus on, että Tyrväntö liitetään kokonaan Hattulaan. Onhan näillä kunnilla jo monilla aloilla yhteistoimintaa mm. koululaitoksen sekä lääkäritoimen hoidossa ja yhteinen nimismiespiiri. - Eräänä positiivisena puolena kunnassa on se, että se tulevaisuudessakin tulee säilyttämään asemansa huomattavana koulukuntana Lepaan ja Lahdentaan suurten oppilaitosten ansiosta. Näitten olemassaolo ei vaikuta suurestikaan kunnan asukaslukuun, mutta kylläkin sen talouteen.

Tyrvännön vaiheita -hakemisto

Tyrväntö-seuran kotisivu