Valvatti Vaulo: Tyrvännön vaiheita
MONAALA
Monaalan kylän nimi mainitaan jo v. 1458 Monaalan ja Ilmoilan kylien välisiä rajariitoja selvittelevässä asiakirjassa. 1500-luvun maakirjat tuntevat kylässä 8 talonpoikaa, joiden taloja autioitui kuitenkin seuraavalle sataluvulle tultaessa nuijasodan ja ankarien katovuosien seurauksena. Vauraammat naapurit yhdistivät maihinsa näitä autiotiloja. Niinpä tapaammekin 1620-luvulla Monaalassa maanomistajina sotilaskirjuri Jaakko Sipinpojan, majatalonpitäjä Perttu Martinpojan sekä Simo Pertunpojan, joka omisti kokonaista 26 tynnyrinalaa, ja Yrjö Tuomaanpojan, jonka peltoala oli 22 tynnyrinalaa.
Majatalo, joka jo 1600-luvulla oli Monaalassa, saattoi olla nykyisen Huunan talon paikalla, missä vielä 1800-luvulla pidettiin kestikievaria. Jo v. 1586 oli Monaalan kylässä kaksi jalkamyllyä.
Nykyisen Monaalan kartanon kantatila nk. Kartanon ratsutila yhdistettiin useammasta pienemmästä tilasta. Kylässä oli sen ohella kaksi muuta ratsutilaa jo 1600-luvulla, nim. Jussila ja Mattila, sekä Huunan aukmenttitila. Kartanon isännäksi tuli v. 1684 kapteeni Julius Bock, jonka jälkeläiset omistivat tilaa aina v:een 1805. Ajoittain se oli kylläkin jaettuna joskus kolmeenkin osaan sukulaisten kesken. Bockin suku oli lähtöisin Luopioisten Lemmettylästä. Isonvihan aika koetteli raskaasti taloa kapteeni Bockin lesken Katarina Rolingin emännyyden aikana. V. 1713 venäläiset ryöstivät Suotaalan ja Monaalan kylät. Niinpä sanotaankin Monaalan emäntää "rutiköyhäksi ratsutilalliseksi, joka useiden onnettomuuksien sekä sen kautta, että vesi on vienyt pois osan peltoja, on niin rappiolle joutunut, että verorästien saamisesta ei ole mitään toiveita, koska hänellä ei ole mitään omaisuutta".
Sen sijaan v:n 1719 manttaaliluettelossa toiset Monaalan tilat esiintyvät täysivaraisina. Erästä niistä omisti Haukilan Mäntälän ratsutilallinen Kustaa Birkholtz. Kartano oli nähtävästi veronmaksukyvyttömänä kruununtilana aina v:een 1818-20, jolloin se ja siihen yhdistetyt osat Mattilasta ja Huunasta ostettiin perinnöksi. Monaala ei milloinkaan muodostunut säteriksi, mutta kylläkin herraskartanoksi siten, että se oli siirtynyt säätyläissuvuille ja määrätty ratsutilaksi.
Monaalan kylän tilat vaurastuivat kuitenkin 1700-luvun loppuun mennessä. Torppia perustettiin etäämmälle taloista. Näistä vanhimpia olivat Ämmälä, Innatti ja Laavia. Kylässä oli myös omat käsityöläisensä: seppä, suutari ja räätäli. Viljelysmaat olivat kylän keskuksessa, nykyisen Monaalan kartanon ja Huunan ympärillä, muotoutuneet lähes nykyiselleen. Etäisempien peltojen raivaaminen jäi seuraavan vuosisadan tehtäväksi.
V. 1816 Monaalan kartano siirtyi talonpoikaissuvulle Iisakki Mikonpojan tullessa isännäksi. Hänen pojastaan Adolfista, joka käytyään koulua Hämeenlinnassa otti nimekseen Caven, tuli herrastuomari ja valtiopäivämies sekä nykyisen Monaalan kartanon luoja. Hän yhdisti kartanoon vielä 1850-luvulla osan Jussilasta ja Huunasta. Uusia torppia syntyi edelleen: Häyry, Mäkilä, Mäntylä, Pukkila ja Taipale, joista sitten torpparivapautuksessa syntyi Huunan lisäksi Monaalan kylän nykyisiä pienempiä tiloja. Kartanon viljelyä jatkavat edelleen Cavenin suvun jälkipolvet.