Valvatti Vaulo: Tyrvännön vaiheita
LUSI
Lusin kylä kuului myös 1570-luvulla Lepaan Hannu Björninpojan läänityksiin. 1600-luvulla oli Sääksmäen Lahisten herra majuri Samson Delamott hankkinut sieltä itselleen rälssimaata, joka oli saman suvun hallussa vielä ainakin 1660-luvulla. Lahdentaan Beurraeusten rälssimaat ulottuivat myös Lusiin asti ja periytyivät heiltä Boijeille. Beurraeusten perilliset rakensivat v. 1672 tilalleen asuinrakennuksen, jossa oli 4 kamaria ja 2 tupaa. Tämän rakennuksen on arveltu säilyneen nykypäiviin asti Lusin kartanon päärakennuksen runkona, mitä todistavat monet 1600-luvun piirteet rakennuksessa. Rakennuksen toinen kerros on lisätty 1870-luvulla. Nykyisessä muodossaan se on suuresti Anjalan kartanoa muistuttava empirerakennus.
Lusin talojen nimet Jaakkola, Eskola, Pietilä, Heikkilä ja Mikkola näyttävät olleen jo vakiintuneessa käytössä 1700-luvun alussa. V. 1762 tehdyn kartan mukaan niiden asuintontit sijaitsivat edellä mainitussa järjestyksessä etelästä pohjoiseen rantaa pitkin. Pellot sijaitsivat sarkajaon mukaisesti tonteista mantereelle päin ja osittain myös veden vaivaamilla rannoilla. Tuvantausta ja Mikkolantausta olivat luonteenomaisia nimiä lähellä oleville pelloille. Esim. Laukatta- ja Kossa-nimiset pellot, jotka nykyään esiintyvät tilanniminä, sijaitsivat taas kauempana. Isojako saatiin kylässä toteutetuksi v. 1770, mutta se täydennettiin vasta v. 1883, jolloin myös yhteismaat jaettiin. Niityt olivat siihen asti olleet jakamattomina sekaisin Suotaalan ja ulkopalstat Monittulan niittyjen kanssa.
Jaakkola oli kylän tiloista suurin, 34 tynnyrinalaa peltoa ja 152 ha. metsää v. 1766 mitattuna. Sitä omisti 1700-luvun alkupuolella Tyrvännön kappalainen Brunnius, jolta tila joutui Palanderin pappissuvulle muutamiksi vuosikymmeniksi. Lusin kylän keskellä oli myös kappalaisen virkataloon kuuluvia maita, niinkuin aikaisemmin olemme maininneet. Sekä Jaakkola että Pietilä näyttävät 1700-luvun loppupuolella joutuneen kruununtiloiksi, jotka ajoittain olivat yhdysviljelyksessäkin. 1760- ja 70-luvuilla Jaakkolaa viljeli Lahdentaan parooni Otto Ernst Boije ja Pietilää kruununnimismies Gustav Levander. Lars Palander kertoo viimemainitun olleen erikoisesti uudisviljelyn ja puutarhanhoidon harrastajan. Perunaakin hän kasvatti Lahdentaan malliin. Ehkäpä Lusin ikivanhat vaahterat ja kirsikkapuistot juontavat juurensa jo noilta ajoilta.
Pietilää ja Jaakkolaa alettiin näihin aikoihin nimittää Lusin kartanoksi. Ehkäpä nimi syntyi säätyhenkilöihin kuuluneiden omistajien vuoksi. Asuihan Lusissa 1770- ja 80-luvuilla aatelisiakin: kapteenit ja ritarit Svante Leijonmark ja Lorentz Ridderborg. Heidän aikanaan Pietilän ja Jaakkolan pinta-alat yhdessä muodostivat jo melkoisen tilan. Olihan Pietilän asuinrakennuskin kartanomaisen komea kylän talonpoikaistalojen rinnalla. Lisää loistoa kartanolle on antanut kylän vanha perimätieto, jonka mukaan kuningas Kustaa III olisi vieraillut siellä ja piirtänyt nimikirjaimensa kartanon oveen. Tämä on saattanut tapahtua jommankumman edellä mainitun aatelisherran asuessa kartanossa joko v. 1775 tai v. 1787, jolloin Kustaa III teki matkansa Suomeen. Noihin aikoihin oleskeli Hämeenlinnan seuduilla ja mahdollisesti Lusissakin ruotsalaissyntyinen taidemaalari Nils Schillmark, jonka maalaamat Ridderborgin pariskunnan miniatyyrikuvat kuuluvat hänen lukuisiin kustavilaiselle ajalle luonteenomaisiin muotokuvamaalauksiinsa.
Lusin kartanon seuraavista omistajista mainittakoon vuosisadan vaihteessa kersantti Adam Ingberg ja hänen poikansa, kauppias Henrik Ingberg. Eräiden talonpoikaisten omistajien jälkeen kartanon osti vuosisadan loppupuolella pietarilainen kauppias Josef Leverin. Hän oli kotoisin Hämeenlinnasta. Toisen puolisonsa Eufrosyne Engelmanin kanssa hän oli v. 1870 tehnyt testamentin, jossa sanottiin, että "jos ei tästä Aviosäädystä lapsia jälkeen jäisi, niin langeaa minun kiintiä omaisuuteni sen pitäjän Kansa-Koulun hyötytykseksi, missä kiintiä omaisuuteni silloin löytyy - jälkeen Korkian Esivallan säännön". Kauppias Leverin kuoli jo v. 1884, mutta hänen puolisonsa eli v:een 1916. Testamentti oli jostain syystä unohtunut vanhan piirongin laatikkoon, josta sen huutokaupan pitäjä löysi irtaimistoa myytäessä. Sen mukaan Lusin kartano tuli Tyrvännön kunnan haltuun. Kunta palstoitti v. 1930 kartanon maat 11 tilaksi, myi vanhan kartanorakennuksen tontteineen yksityisille ja pidätti itselleen metsämaata ja kartanon viereisen tontin rakennuksineen, missä Lusin kansakoulu toimi jonkun vuoden.
Mikkolan tilan omistaja on nykyään Hämeenlinnan kaupunki, joka käyttää sitä kesäsiirtolatarkoituksiin.