Valvatti Vaulo: Tyrvännön vaiheita
MONITTULA
Monittulan, Lusin ja Anomaan kylät olivat tunnettuja jo keskiajan lopulla. V. 1484 ne luetellaan eräiden muiden Tyrvännön kylien joukossa. Ne olivat kaikki takamaalle perustettuja uudiskyliä. V:n 1539 maakirjassa esiintyy Lusissa 4 talonpoikaa ja Anomaassa 5. Taloluku väheni 1600-luvulle tultaessa tilojen yhdistämisen tai autioitumisen kautta, niinkuin Tyrvännössä yleensäkin siten, että Anomaassa oli enää 2 taloa ja Lusissa 2 sekä 2 autiotilaa.
Monittulassa mainitaan yksi tila 1570-1uvulla Lepaan Kaarina-rouvan tiloihin kuuluvana. 1600-luvun alussa se mainitaan Harvialan vanhana rälssinä. Tällöin omisti Harvialan Kruus-suku, joka avioliiton kautta oli perinyt Lepaan suvun omistuksia ja oli siten saanut Monittulankin haltuunsa. V. 1639 sai Jesper Kruusin leski Brita de la Gardie säterioikeuden tilalleen Monittulassa. Mainitaan kuitenkin, että tilaa viljeli lampuoti, eikä siellä ollut vielä säterin arvon mukaista rakennusta. V. 1675 se on edelleen rakentamatta Brita-rouvan pojan Lars Kruusin säterinä.
Mahdollisesti säterioikeus peruutettiin reduktiossa, koska Monittula seuraavan vuosisadan alussa isonvihan järkytysten jälkeen oli kruununtilana. Se oli jaettuna kahteen osaan, joista toinen oli autiona, mutta sekin sai asukkaansa 1700-luvun puolivälissä. Tilat vaurastuivat edelleen, ja ne ostettiin perinnöksi v. 1766. Tämä kruunun tapa hankkia varoja myymällä sukuoikeus kruunun tiloihin oli varsin yleistä Tyrvännössäkin.
1800-luvun alkupuolella olivat Monittulan talot omistusyhteydessä Anomaan tilojen kanssa. Anomaan Ylitalon ratsutilallinen Selin omisti myös toisen Monittulan tiloista, nykyisen Kuusivaara tilan, ja Anomaan Alitalon ratsutilallinen, kirkkoväärti Mikko Mikonpoika taas toisen puolen Monittulaa, nykyisen Äijälän. Talojen tontit sijaitsivat silloin jo samalla tavalla vierekkäin kuin nykyäänkin. Tilat siirtyivät nykyisille omistajasuvuille 1800-luvun loppupuolella.