Tällä sivulla saatte vastauksia joihinkin intrenet-palvelumme käyttäjien esittämiin kysymyksiin.
Valitettavasti seuralaisilla on varsin rajallisesti aikaa tutkia sukujen vaiheita. Suosittelemme seuraavia vaihtoehtoja:
Henkikirjoittajalta tai kirkkoherranvirastosta saa maksua vastaan selvityksen omasta suvustaan 1900-luvun ajalta.
Maakunta-arkistot tekevät sukuselvityksiä maksua vastaan. Sieltä on mahdollisuus saada syntymä- ja kuolinaikojen lisäksi muutakin tietoa henkilöiden vaiheista. Kansallisarkisto.
Suomen sukututkimusseuran nettisivuilta löytyy seurakunnittain henkikirjoitustietoja aina 1700-luvulta asti. Suosittelemme heidän palvelunsa käyttämistä.
Tyrvännön laivaosakeyhtiö perustettiin 1925 siinä hyvässä uskossa, että laivaliikenteen kulta-aika jatkuisi alkavasta kumipyöräliikenteestä huolimatta. Perustajina olivat Lahdentaan kartanon Arvo Jalas sekä joukko Retulan, Suotaalan ja Anomaan kylien isäntiä. Yhtiö osti vesillä jo aiemmin purjehtineen kaksikerroksisen ja 21-metrisen Pälkäne-laivan, joka sai uuden nimen Tyrväntö. Laivassa oli 3 hengen miehistö.
Laiva teki kesällä 1925 yhteensä 185 matkaa, se lähti aamuisin Valkeakoskelta noin klo 5-6, kävi Hämeenlinnassa ja palasi takaisin iltapäivällä. Se oli tuolloin ainoa laiva reitillään ja kannatti yhtiölle hyvin. Reitin erikoisuus oli poikkeaminen Retulansaaressa, Vanajaveden suurimmassa saaressa selän itäreunalla. Kahtena seuraavana vuonna toiminta oli hintakilpailun vuoksi tappiollista, kun Hämeenlinnan Höyrylaivaosakeyhtiön suurempi ja komeampi Hämeenlinna-alus tuli kilpailijaksi Vanajavedelle. Purjehduskesänä 1928 kilpailija jo maksoi Tyrvännön pitämisestä laiturissa ja poissa liikenteestä. Syksyllä yhtiö irtisanoi miehistön, myi laivan, ja osakkaille jäivät yrityksestä raskaat velat.
Kesällä 2002 ilmestynyt Tyrvännön historia on varmasti paras tietolähde. Tyrväntö-seura on julkaissut verkossa Valvatti Vaulon kirjan Tyrvännön vaiheita vuodelta 1968,
siellä on myös Lepaan kartanon historiaa.
Runsaasti tietoa löytyy myös Tyrvännön Joulu -lehdistä, mm. artikkelista Leena Lepistö: Lepaa Isosta vihasta viime vuosisadalle. Lepaasta ja kartanoista löytyy tietoa myös Tyrväntö-verkon puolelta.
Tähän ei ole tarjolla vastausta, ehkä kuvasuurennos auttaa omaa tunnistusta. Ainakin venäläinen valko-sini-punainen putoaa pois.

Vuosina 1957-58 ja aiemmin 1912-13.

Asiaa tutkitaan parhaillaan, todennäköisesti Helsinkiin.
Sulkion torpan paikka on oikein hyvin tiedossa. Alun perin se on ollut lähellä Kivisiltaa, nykyisen Heralan kartanon mailla. Sulkion suku aikoo laittaa muistolaatan torpan paikalle. Vuosisadan vaihteessa Lahdentaan kartano siirsi torpan paikan Lusin kylän viereen, niinkuin kartanoilla oli tapana torppia siirrellä.
Joululehdessä 2000 on artikkeli "Tarinaa Toivosista", jossa sivutaan myös Sulkion torppaa. Toivoset olivat yhteen aikaan paikan omistajat. Joululehti ilmestyy verkkopainoksena vuodenvaihteessa.
Sulkion sukua on edelleen paljon seudulla, sekä Tyrvännössä että mm. Parolassa. Hattulan (entisen Tyrvännön) Lusissa asuva Veikko Sulkio tutkii parhaillaan sukua.
Kaipaisin tietoa Suontaan kartanon puistoista, kumpi on suunnitellut barokki- ym. puistot, Paul Olsson vaiko Bengt M. Schalin? Ja onko suunnittelija mahdollisesti valvonut rakentamistakin, kun kohteet toteutettiin kartanon uusien rakennusten valmistuttua omistuksen siirryttyä Rosenlew-suvulle? Olleeko nykyomistajilla asiakirjoja puistojutuista?
Suunnittelija on Schalin. Tyrväntö-seuralla ei ole omaa materiaalia kartanon puistoista, mutta kylläkin yhteys opiskelijaan, joka on tehnyt gradunsa sekä Suontaan että Lahdentaan puistoista. Virpi Mustiala on myös kirjoittanut Tyrvännön Joulu 1999-lehteen Lahdentaan puiston vaiheista.
Gustav Rosenlew Suontaan kartanosta kertoi, että Schalin ainakin kävi paikalla muutaman kerran puiston rakentamisen aikana. Hänellä on puistoalueista tallella jokunen pohjapiirros ja muutamia vanhoja valokuvia. Gustav Rosenlewin mukaan puistot ovat muuttuneet hyvin paljon rakentamisajoista. Tuolloin kartanolla oli paljon työvoimaa, joka saattoi hoitaa mm. monia kukkaistutuksia. Puisto tarjosi kesäisin työtä palkollisten vaimoille ja lapsille. Nykyään ei sen kaltaisia puistoja ole enää mahdollista ylläpitää.
Kartanon historiasta kertoo myös Valvatti Vaulo Tyrvännön vaiheissa. Lisätietojen hankintaa varten kysyjä saa sähköpostilla Gustav Rosenlewin ja Suontaan puistoista gradun tehneen Virpi Mustialan yhteystiedot. Lähdeteoksena kiinnostava saattaa olla Jutikkalan ja Nikanderin Suomen kartanot ja suurtilat (1945).