Vanajavesi kärsii raskaasta typpikuormituksesta ja sinilevistä
Vanajaveden tilan kunnostaminen tyydyttävästä hyväksi kestää parikymmentä vuotta. EU:n tavoite nostaa järvien tila hyväksi vuoteen 2015 mennessä ei toteudu Vanajavedellä. Pahin kuormittaja on maatalous, runsaasti ravinteita tulee myös luonnonhuuhtouman mukana. Fosforitilanne on hyvä, mutta typpikuormituksesta pitäisi saada melkein puolet pois. Runsaat sinileväesiintymät ovat jokakesäinen riesa. Tyypiltään Vanajavesi on suuri humusjärvi, eikä sitä ole tarkoituskaan kunnostaa kirkkaaksi vähäravinteiseksi vesistöksi. Kokonaisuutena arvioiden Vanajanselän tila on tyydyttävä, mutta ylävirrassa Miemalanselkä - Lepaanvirta välillä ja Kernaalanjärvessä vain välttävä. Hämeen ympäristökeskus ja Tyrväntö-Seura järjestivät Hämeenlinnan seudun vesistöjen vesienhoidon suunnittelusta luento- ja keskustelutilaisuuden Ylikartanossa 25.11.2008. Tilaisuudessa nousi esiin tarve perustaa Vanajaveden suojeluyhdistys tai vesistön etua ajava säätiö, joka voisi toteuttaa erilaisia Vanajavettä tervehdyttäviä hoitotoimenpiteitä.
Vesistön tilaa ja hoitosuunnitelmaa esittelivät erikoissuunnittelija Sanni Manninen Johansen ja suunnittelija Suvi Mäkelä Hämeen ympäristökeskuksesta sekä ympäristötarkastaja Heli Jutila Hämeenlinnan seudullisesta ympäristötoimesta. He korostivat, että nykyistä luokitusta ei voi verrata vanhaan luokitukseen, joka mittasi vesistön käyttökelpoisuutta. Nykyinen arviointitapa perustuu vesistön ekologiseen tilaan ja huomioi veden laadun lisäksi mm. eliöstön ja kasvillisuuden. Ekologinen tila on verrannollinen ihmisen toiminnan haittavaikutuksiin. Suunnittelijat arvioivat, että hyvän tilan saavuttaminen kestää noin vuoteen 2027.
Pahimmista 1970-luvun vuosista tila on parantunut niin, että fosforipitoisuuden laskutarvetta ei enää ole, mutta hyvään tilaan päästäkseen Vanajaveden typpikuormituksen tulisi vähentyä 45 prosenttia. Tavoitteen suuruutta kuvaa se, että Hämeenlinnassa uuden Paroisten puhdistamon käyttöönotto vähentää sen kautta kulkevan jäteveden typpikuormaa neljänneksen, mikä vaikuttaa Vanajanselän pintaveden typpipitoisuuteen vain 5 prosenttia. Siten ennen järven tervehtymistä 40 prosenttia typestä pitäisi pystyä vähentämään muilla keinoin. Luokituksessa näkösyvyys on erinomainen, fosforin osalta tila on hyvä, kokonaistypen osalta tyydyttävä, samoin klorofyllipitoisuuden tai kasviplanktonin biomassan määrällä arvioituna tyydyttävä, haitallisten sinilevien määrässä arvio on huono ja HyMo-pisteytyksellä välttävä. Näin kokonaisluokitus on tyydyttävä.
Maatalous on ylivoimaisesti pahin kuormittaja. Fosforikuormituksesta sieltä on lähtöisin yli puolet ja typestä melkein puolet. Fosforia tuottavat merkittävästi myös mm. luonnonhuuhtouma ja haja-asutus, typestä luonnonhuuhtoumalla tulee noin neljännes. Lisäksi rannoilla on runsaasti typen pistekuormittajia. Näin maatalouden ja haja-asutuksen päästöjen vähentäminen sekä eroosion torjunta ovat tärkeitä mutta työläitä parannuskeinoja. Hoitotoimia voivat olla suojavyöhykkeiden, kosteikkojen ja laskeutusaltaiden perustaminen, viemäröinti, kuivakäymälöiden käyttö ja kiinteistökohtaisten puhdistamoiden rakentaminen. Pienen särkikalan tehokalastus voi vähentää kasviplanktonin määrää ja siten vaikuttaa jatkuvaan sinileväongelmaan. Leväseurannassa Vanajaveden tilanne on Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen seuranta-alueella huonoin. Klorofyllipitoisuuden jatkuva kasvu kertoo levämäärän lisääntymisestä.
Vesistöalueella teollisuuden ja yhdyskuntien jäteveden käsittely on pääosin hyvällä tasolla, vaikka suurimmat yksittäiset pistekuormittajat ovat Hämeenlinnan Seudun Vesi, Janakkalan vesilaitos ja Tervakoski Oy. Vanajaveden sisäisen kuormituksen määrää ei tiedetä. Itsessään Vanajanselkä on kuin suuri laskeutusallas; sieltä poistuu puolet siitä kuormituksesta mitä järveen tulee. Koska vesistön tilan parantaminen on pitkä ja hidas tie, Vanajaveden kunnostaminen vaatii uusia käytännön toimia. Keskustelussa nousi siksi esiin Pro Vanajavesi suojeluyhdistyksen tai säätiön perustaminen ajamaan, rahoittamaan ja toteuttamaan erilaisia parannustoimia.
Vesienhoitosuunnitelmista voi antaa palautetta puolen vuoden ajan. Suunnitelmiin voi tutustua kunnantaloilla ja kirjastoissa sekä ympäristöhallinnon verkkosivuilla www.ymparisto.fi/lantinenvesienhoitoalue. Toimenpideohjelma löytyy osoitteesta verkkosivuilla www.ymparisto.fi/ham/vesienhoito. Valtioneuvosto vahvistaa ohjelman vuoden 2009 loppuun mennessä ja sen toteuttaminen alkaa 2010.
Vanajavesi paketissa:
1970-luvulta fosforin määrä pudonnut 90 prosenttia, typen määrä pysynyt ennallaan, sinilevät lisääntyneet.
Pinta-ala 103 neliökilometriä, rantaviivaa 217 km.
Reitin varrella yli 48.000 asukasta, 5.300 haja-asutusalueen taloutta ja 7.300 loma-asuntoa.
Veden viipymä 1 vuosi, virtaama 18 kuutiometriä sekunnissa, valuma-alue 2.400 neliökilometriä.
Vanajanselkä 56 neliökilometriä, suurin syvyys 23 metriä, noin 100 saarta.
Rannoilla lukuisia suojelukohteita.
Tilaisuuden kutsu:
Vanajavesi paremmaksi?
Hämeen ympäristökeskus ja Tyrväntö-Seura järjestävät Hämeenlinnan seudun vesistöjen vesienhoidon suunnittelusta luento- ja keskustelutilaisuuden tiistaina 25.11.2008 klo 18.30–20.30 Hattulassa Ylikartanon kulttuuripaikassa.
Tilaisuudessa erikoissuunnittelija Sanni Manninen Johansen ja suunnittelija Suvi Mäkelä Hämeen ympäristökeskuksesta sekä ympäristötarkastaja FT Heli Jutila Hämeenlinnan seudullisesta ympäristötoimesta esittelevät alueen vesistöjä ja pohjavesialueita ja kertovat niiden tilasta ja niitä uhkaavasta kuormituksesta sekä parhaillaan käynnissä olevasta vesienhoidon suunnittelusta. Tilaisuudessa esitellään myös toimenpiteitä. Erityisesti paneudutaan toimiin, joilla voitaisiin parantaa Vanajaveden tilaa.
Tilaisuus liittyy kuulemiseen vesienhoitosuunnitelmista. Samalla se on Tyrväntö-Seuran järjestämä Tyrväntö-piiri. Ovet ovat avoinna alkaen klo 18. Tulethan ajoissa, niin ehdit tutustua aineistoihin etukäteen. Glögitarjoilu.
Tervetuloa!