Tyrväntö-seura, näytteitä kuva-arkistosta

Vanhoja Tyrvännön karttoja

Lepaa ruotsalaisessa rekognosointikartassa

Tyrväntö-Seura julkaisee verkossa muutamia Tyrväntöä kuvaavia vanhoja karttoja, ja kokoelma toivottavasti karttuu kaiken aikaa vuosien myötä. Hattola-nimi esiintyy useissa Pohjolaa kuvaavissa 1500-luvun kartoissa. Se sijaitsee jossakin Päijänteen rannalle kuvatun Hämeen linnan ja etelärannikon välimaastossa, ja häviää 1600-luvun alun Pohjolan kartoista. Sisä-Suomen kuvan tarkentuessa Päijänne ui kohti itää, kartalle ilmestyivät Vanajaveden ja Hauhon reitin vesistöt, sekä Hattula ja Hauho Hämeen linnan pohjoispuolelle.

Vanhin Tyrvännön aluetta kuvaava kartta on noin vuodelta 1650. Sen keskipisteenä on Hämeenlinna, ja ympärillä Vanajan, Hattulan ja Rengon pitäjät. Nimistö on nykyhämäläisillekin tuttua. Tyrvännön kuvaaminen katkeaa Vanajanselän etelärantaan, niin että kartassa näkyvät mm. Tyrvännön kappeli, Lepaan, Suontaan ja Lahdentaan kartanot ja jopa jotkut yksittäiset talot. Ensimmäinen maanmittari saapui Suomeen 1633, ja ruotsalaisen kartoittajan Anders Buren karttoihin perustuva ensimmäinen Suomen painettu kartta ilmestyi 1662.

Verottajan tarpeita palvelleiden maakirjakarttojen laadinta alkoi 1600-luvulla, ja näitä 1:2000 verollepanokarttoja löytyy useista Tyrvännön kylistä 1600-1700-lukujen vaihteesta. Ne kuvaavat kylän taloja, sarkajakoisia peltoja, niittyjä, rajoja ja rajapisteitä sekä verotukseen vaikuttavia omistuksia ja hallintaoikeuksia. Karttoihin liittyi aina laaja ja perusteellinen selitysosa, mutta se on jätetty tilan säätämiseksi ja karttojen selkeyttämiseksi Tyrväntö-verkon maakirjakartoista pois. Tyrvännön kyliä kartoittivat mm. Lars Forsell, Niklas Avander ja Adam Giöker. Maakirjakartat olivat pohjana 1700-luvun koko Suomen laajuisiksi aiotuille pitäjänkartoille, mutta näiden teko jäi kesken isojakokiireiden vuoksi.

Ensimmäinen koko Suomen kattanut yhtenäinen kartasto oli 1799 ilmestynyt Carl Petter Hällströmin laatima ns. Hermelinin kartasto. Sen nimilehden piirros on aivan Tyrvännön rajoilta, Vermasvuoren laella piirretty näkymä Hauhon suunnan vesille. Kartasto oli ennen näkemättömän tarkka ja korjasi monia aiempien karttojen virheitä. Hienoimman kuvan menneisyyden Tyrvännöstä antavat 1776-1805 laaditut rekognosointikartat. Ne olivat sotaväkeä palvelleita tiedustelukarttoja ja kuvaavat tarkasti etenkin asutusta, teitä ja polkuja, maaston muotoja sekä vesistöjä. Erityisen kiinnostavaa on karttojen vertaaminen nykykarttoihin, koska vertailu paljastaa tyrväntöläisen maiseman piirteiden ja asutuksen pitkän pysyvyyden. Oli onni, että sotilaat ehtivät kartoittaa Tyrvännön lähes Tykölään asti. Rekognosointikartat tunnetaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisun ansiosta myös Kuninkaan karttoina.

1840-luvun pitäjänkartat olivat autonomian ajan suurtyö, ja nämä 1:20000 kartat kattavat melkein koko silloisen suurruhtinaskunnan. Pohjana olivat aiemmat isojako- ja maanjakokartat. Kartat laadittiin virkatyönä, eikä niitä painettu yleisesti saataville. Nämä pitäjänkartat tunnetaan vanhoina pitäjänkarttoina, ja ne olivat vuorostaan pohjana 1900-luvun alkupuoliskon ns. uusille pitäjänkartoille. 1840-luvun kartat olivat suurikokoisia, jopa 5 metriä pitkiä, ja hankalia käsitellä. Siksi ne on itsenäisyyden aikana leikattu osiin. Tyrväntökin on neljänä kappaleena. Siitä näkyy myös tapa koota kartta eri vaiheissa, ja korjata sitä päälle piirtämällä ja liimaamalla.

Tyrväntö-Seuran kotisivu
Kuvia vanhasta Tyrvännöstä
Tyrvännön Joulu 2007
Näytteitä seuran kuva-arkistosta

1600-luvun maakirjakartat (Jyväskylän yliopisto/www.virtuaaliyliopisto.fi)
Suomen Kartografisen Seuran linkkejä

Tyrväntö-verkko