Tyrväntö-Seuran tilaisuudet ovat kaikille avoimia, useimpiin riittää
pääsylipuksi kiinnostus tyrväntöläiseen elämään ennen ja nyt.
Ilmoitamme tilaisuuksista jäsenkirjeillä ja ilmoitustauluilla. Näitä sivuja
täydennämme pitkin vuotta. Tervetuloa mukaan!
Vanajavesi kärsii raskaasta typpikuormituksesta ja sinilevistä
Vanajaveden tilan kunnostaminen tyydyttävästä hyväksi kestää parikymmentä vuotta. EU:n tavoite nostaa järvien tila hyväksi vuoteen 2015 mennessä ei toteudu Vanajavedellä. Pahin kuormittaja on maatalous, runsaasti ravinteita tulee myös luonnonhuuhtouman mukana. Fosforitilanne on hyvä, mutta typpikuormituksesta pitäisi saada melkein puolet pois. Runsaat sinileväesiintymät ovat jokakesäinen riesa. Tyypiltään Vanajavesi on suuri humusjärvi, eikä sitä ole tarkoituskaan kunnostaa kirkkaaksi vähäravinteiseksi vesistöksi. Kokonaisuutena arvioiden Vanajanselän tila on tyydyttävä, mutta ylävirrassa Miemalanselkä - Lepaanvirta välillä vain välttävä. Hämeen ympäristökeskus ja Tyrväntö-Seura järjestivät Hämeenlinnan seudun vesistöjen vesienhoidon suunnittelusta luento- ja keskustelutilaisuuden Ylikartanossa 25.11.2008. Tilaisuudessa nousi esiin tarve perustaa Vanajaveden suojeluyhdistys tai vesistön etua ajava säätiö, joka voisi toteuttaa erilaisia Vanajavettä tervehdyttäviä hoitotoimenpiteitä.
Vanajaveden tila paranee hitaasti
Tyrväntöläinen kulttuurihistoria säilyy myös hautausmaalla
Hattulan seurakunta on aloittanut Tyrvännön kirkkoa ympäröivän puuston harvennuksen. Tavoitteena on palauttaa entisenlainen näköyhteys kirkon ja Vanajaveden välille. Toiveena on koko kirkon ympäristön ja niemen kärjen siistiminen. Seurakunnan entisen puutarhurin Esa Kylläisen mukaan Tyrvännön hautausmaa on siisti ja hyvin hoidettu. Hän toivoo seurakunnan kunnioittavan tyrväntöläistä kulttuuriperintöä ja säilyttävän hautausmaan vanhan osan ilmeen kivineen ja muistomerkkeineen.
Tyrväntö-Seuran hautausmaakävely 29.7.2008
Professori Seppo Myllyniemi kertoi Kaarle Vaulon elämästä Tyrväntö-piirissä 12.2.2008
Sisällissodassa surmattu Ylikartanon vävy, kansakouluntarkastaja Kaarle Vihtori Vaulo oli ristiriitainen persoona. Hän oli avioitunut Ylikartanon tyttären Aliina Rantasen kanssa 1898 ja muutti perheineen Retulansaareen saatuaan paikan Hämeenlinnan piirin tarkastajana 1915. Aika Ylikartanossa jäi kuitenkin lyhyeksi. K.V. Vaulo ei ollut asuinvuosinaan talon isäntä, vaan isännyyttä piti appi Kalle Rantanen.
Toisaalta Vaulo oli sivistynyt ja oppinut, toisaalta hänen tiedetään olleen kärkevä ja riitaan taipuvainen. Poliittisesti hän oli muuttunut tiukasta perustuslaillisesta maltilliseksi sosialistiksi, mutta on vaikea tietää hänen poliittista kantaansa itsenäistymisen jälkeen ja sisällissodan aikana. Viimeiset aikansa sairaalloinen Vaulo kirjoitti ja luki Ylikartanossa. Hänet ammuttiin kotonaan 21.4.1918, hiukan ennen punaisten vetäytymistä Tyrvännöstä.
Seppo Myllyniemi on tutkinut K.V. Vaulon vaiheita osana kirjansa ”Sodan monet kasvot – Sisällissota Hämeessä 1918” lukua ”K. V. Vaulo, vallankumoukseen pettynyt sosialisti”.
Seppo Myllyniemi ja "Ylikartano K.V. Vaulon aikana"
Pertti Uotila ja Vanajaveden kasvillisuus Tyrväntö-piirissä 20.11.2007
Rehevän vesistön kasvit valtaavat alaa Vanavedellä, tulokaslaji isosorsimo jatkaa leviämistään
Vanajaveden vesikasvitutkimus kertoo vanhan tiedon, että vesistö on rehevä ja vesi sameaa. Rehevän vesistön tyypilliset kasvit ovat viime vuosikymmenien aikana lisääntyneet, vastaavasti niukkaravinteisten järvien tyypilliset vesikavit ovat joko taantuneet tai hävinneet. Kasvillisuuteen vaikuttavat Vanajavedellä mm. vesistön säännöstely, veden laadun muutokset ja laidunnuksen päättyminen. Kasvillisuuden lisääntyminen rannassa ja rannan tuntumassa näkyy ilmakuvissa ja maisemassa; kasvillisuusvyöhykkeiden leveys on kasvanut. Selvä muutos on ruokomaisten kasvien lisääntyminen ja kelluslehtisten tuntuva väheneminen. Suurelta osin tämä johtuu isosorsimon jatkuvasta ja vääjäämättömästä leviämisestä. Tulokaskasvi syrjäyttää alkuperäislajit, tuottaa paljon huonosti maatuvaa kasvimassaa joka turpeena nostaa matalia rantoja maaksi, ja elintilakilvassa isosorsimolle jotenkin pärjää vain leveäosmankäämi. Rantaan kertyy maatuvaa massaa myös siksi, että entinen tulvien huuhteleva ja puhdistava vaikutus on loppunut.
Pertti Uotila ja Vanajaveden kasvillisuus Tyrväntö-piirissä 20.11.2007
Pentti Linkola kertoi Tyrväntö-piirissä linnuston muutoksista
Vanajanselän tyypillisiä ja runsaita lintulajeja ovat kalalokki, kalatiira, silkkiuikku ja muualla taantunut naurulokki. Naurulokkeja pesii järvellä noin 800 paria, kalalokkeja noin 400 paria, satoja tiirapareja ja yli 200 silkkiuikkuparia. Naurulokkeja ei 1950-luvulla ollut Vanajanselällä lainkaan, se on kuten nokikanakin siirtynyt pienten lintujärvien ruovikoista Vanajaveden rannoille. Runsaat 50 nokikanaparia on löytänyt uudenlaisen pesimäympäristön lisääntyvistä sorsimokasvustoista, naurulokit taas selän kareilta. Selkälokki on surullisen harvinainen, niiden noin 5-6 parin kanta on pudonnut kymmenesosaan parhaista vuosista, ja selkälokkia on Vanajanselällä vähemmän kuin merilokkeja. Kuikka ei tunnu Vanajaveden sameissa vesissä viihtyvän.
Tyrväntö-Seura pyysi Pentti Linkolan kertomaan Tyrväntö-piirien luentosarjaan Vanajanselän linnustosta, koska hän on pisimpään seurannut alueen lintulajeja ja tehnyt niistä tarkimmat muistiinpanot. Kalastaja Pentti Linkola esitteli 18 seuranta-alueeltaan lähes hävinnyttä lajia, uhkaavasti taantuneet lajit, uudet lajit ja voimakkaasti runsastuneet linnut. Hänen havaintoalueeltaan ovat vuosikymmenten kuluessa lähes tai kokonaan kadonneet mm. kottarainen, kuhankeittäjä, peltosirkku, törmäpääsky, kivitasku, kehrääjä, lapasorsa, mustakurkku-uikku, uuttukyyhky, käenpiika sekä muutto- ja tuulihaukat. Jo kivitaskujen ja kottaraisten harvinaistuminen on vienyt maisemasta tuhansia lintuja.
Pentti Linkola Tyrväntö-piirissä 16.10.2007
Rantakalapäivällinen 2007
Tyrvännön järvikalastusmuseon avajaiset 12.6.2004
Kuvia Tyrvännön järvikalastusmuseon avajaisista
Kotiseuturetki Lepaalla 24.7.2004
Rantakalailta 19.8.2006
Tyrväntö-Seuran kotisivu
Tyrvännön järvikalastusmuseo
Sivuhakemisto