Tyrvännön järvikalastusmuseon avajaiset 12.6.2004
Entinen Tyrvännön kotiseutumuseo on uudistunut ja erikoistunut hämäläistä ja etenkin tyrväntöläistä kalastusta esitteleväksi järvikalastusmuseoksi. Takana on kolmen vuoden EU-rahoituksen turvin toteutettu kehittämishanke. Museota pitää yllä Tyrväntö-seura ja uuden näyttelyn pääsuunnittelija on Suomen kalastusmuseoyhdistyksen toiminnanjohtaja Ari Lappalainen. Uusi näyttely kertoo pyyntitekniikoiden, kalaveden sekä kalastuksen tietojen ja taitojen muutoksista. Mukana ovat myös itse kalastajat, heidän elinkeinonsa ja elämäntapansa, käsityksensä pyynnistä, kalavedestä ja sen muutoksista.
Kehittämishankkeen vetäjä, kotiseutuneuvos Erkki Ulamo muistutti avaussanoissaan, että Tyrväntö on ollut kartanoiden ja kalastajien pitäjä. Vanajavesi on pelastanut tyrväntöläiset moneen kertaan historian varrella. Vaikka nälkävuosina lavantauti tappoi paljon tyrväntöläisiä, ei pitäjässä kalastuksen ansiosta varsinaisesti kuoltu nälkään. Myös 1900-luvun laman aikana monet Tyrvännöstä kaupunkeihin töihin lähteneet palasivat kotiseuduilleen ja ryhtyivät henkensä pitimiksi kalastajiksi. Tärkein saaliskala on ollut tietenkin Vanajanselän kuha.
Museorakennus eli entinen Tyrvännön viljamakasiini on 1850-luvulta. Tyrväntöläiset olivat tyytymättömiä Hattulan lainajyvästön toimintaan ja Lahdentaan Idestam-suvun aloitteesta pitäjäläiset rakensivat oman makasiinin. Ensimmäinen tiili lyötiin 1850, ja museossa on vieläkin yksi ensimmäisistä tuolla vuosiluvulla leimatuista tiilistä. Sittemmin rakennus toimi mm. osuusliikkeen varastona. Vuonna 1959 Tyrvännön kunta luovutti viljamakasiinin Tyrväntö-seuralle museokäyttöä varten. Perustajista tärkein oli herrastuomari Aatto Mattila ja tärkeä tuki museoneuvos Arvo Kytölä. Vanhan näyttelyn entisiin siiloihin rakensi Verneri Valin.
Uuden näyttelyn esitteli sen suunnittelija Ari Lappalainen. Pääpaino on Vanajanselän kalastuksen kultakaudessa 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella. Aulassa voi tutustua Vanajaveden tärkeimpiin saaliskaloihin. Museon suurin sali esittelee tärkeimmät pyyntitekniikat ja kalastusmuotojen kirjon, kuten koukku-, sulku-, nuotta- ja verkkokalastuksen, unohtamatta 1900-luvun alkuun asti tärkeää ravustusta. Rapurutto tuhosi tämän kukoistaneen elinkeinon 1907. Muut huoneet esittelevät kalan käyttöä ja markkinointia, kalastajan taloutta, pyydyksien valmistusta ja kalavesien hallintoa. Museon yläkerrassa voi tutustua kalastajan tietotaitoon ja uskomuksiin. Pyytäjän apuna olivat kokemus, perimätieto ja neuvontatieto. Yläkerrassa voi myös kuunnella arkistoäänitteiltä vanhojen kalastajien kuten Uuno Koivulan ja Antton Färmin haastatteluja ja kertomuksia.
Näyttelyn esineistö on pääosin vanhoista Tyrvännön talonpoikais- ja kalastusmuseon kokoelmista, mutta sitä on osin täydennetty Suomen kalastusmuseoyhdistyksen esinein. Näin on myös jatkossa, museota on tarkoitus edelleen kehittää ja ajoittain vaihtaa esillä olevia kalastusvälineitä. Museo sai myös uusia merkittäviä lahjoituksia, kuten jo osin näytteillä oleva Färmin suvun lahjoitus. Edelleen suurimman salin seinää peittää tammelalaisen Pentti Hammarbergin suuri tyrväntöläisen kalastuksen historiaa kuvaava maalaus vuodelta 1962.
Yhtenä näyttelyn päähenkilönä on vuonna 1918 kuollut suotaalalainen suurkalastaja Kaarle Anttila, jolla oli pyynnissä jopa satoja verkkoja. Anttila oli paitsi intohimoinen kalastaja myös varhainen kalavesien ja kalakantojen hoitaja. Koska kaikkia pyydyksiä ei ehtinyt kokea yksin, apuna oli pari kalarenkiä. Hänen perunkirjassaan oli satojen verkkojen lisäksi myös useita veneitä ja nuottia. Anttila myös keräsi kalastukseen liittyviä museoesineitä, näistä pääosa on Kansallismuseon kokoelmissa. Onneksi Anttilan maine kiiri ympäri maata, siksi hänestä on otettu joitakin nyt näytteillä olevia 1800-luvun lopun valokuvia.
Avajaisten mieluinen uutinen oli, että Suomen kalastusmuseoyhdistyksen toiminnanjohtaja ja Suomen metsästysmuseon johtaja Ari Lappalainen on lupautunut myös Tyrvännön järvikalastusmuseon museonhoitajaksi.
Kuvia Tyrvännön järvikalastusmuseon avajaisista
Tyrvännön järvikalastusmuseo