Tyrvännön Joulu 2004 |  |
Erkki Ulamo
Urheileva Tyrväntö
Pieni Tyrvännön pitäjä koki melkoisen muutoksen 1940-luvulla sotien jälkeen. Asukasluku oli ollut 1930-luvun lopussa reilu 1 500. Mutta vuoden 1948 väestönlaskennan mukaan se oli jo 2 168. Asukaslukua nosti karjalaisen siirtoväen sijoittuminen tähän kartanoiden pitäjään. Heitä tuli pysyvästi asumaan kuntaan yli 600 henkeä, pääosin Vuokselasta ja Kivennavalta. Elämä vireytyi uusien tulijoiden myötä, perustettiin laulukuoroja, tanhuporukoita ja urheilutoiminta sai uuden sykkeen. Tulijoiden tuoma yhdistystoiminta helpotti myös yhteyksien syntymistä kantaväestöön. Hyvänä esimerkkinä on Vuokselan Noisniemen kylän marttayhdistys, joka jatkoi toimintaansa Haukilassa. Sen jäseneksi liittyi myös vanhoja paikkakuntalaisia. Vuonna 1950 se muutti nimensä Pohjois-Tyrvännön Martoiksi ja on edelleen toimivana entisen Tyrvännön pitkäaikaisimpia yhdistyksiä. Urheilua oli harrastettu kyllä aikaisemminkin seudulla, lehtitietojen mukaan 1900-luvun alusta lähtien.
Terveysliitto toimii
Vuonna 1908 perustettiin Tyrvännön terveysliitto -niminen yhdistys. Se halusi olla nimenomaan kaikkia yhteiskuntapiirejä yhdistävä tekijä. Sen taustavoimina oli sekä työväenyhdistyksiä että porvarillisen puolen järjestöjä. Liitto järjesti terveysasioita ja terveydenhoitoa koskevia luentoja ja muita tilaisuuksia. Liikunta terveyden osana kuului myös ohjelmaan.
Joitakin poimintoja toiminnasta: 6.7.1908 lehti-ilmoitus: "Tyrvännön terveysliitto toimii urheilujuhlan Retulan niemessä elok. 16. pnä klo 3 i.p. Ohjelma: Tervehdyspuhe, esitelmä urheilusta ja leikistä (opettaja K. Jäntti) kilpailua viisiottelussa: kuulantyöntö, korkeushyppy, keihäänheitto, juoksu ja soutu. Opastus nuorisoleikissä ja kansantanssissa. Sis.pääsy 25 ja 15 p Terveysliitto. Lehti-ilmoitus 9.3.1916: "Tyrvännön terveysliiton hiihtokilpailut pidetään sunnuntaina t.k. 12. pnä klo ½3. Kokoonnutaan Suotaalan laivalaiturin luokse, Toimikunta.
Urheilu oli osa työväenliikettä
Hämäläiseen tapaan 1900-luvun alun Tyrväntö oli todellinen luokkayhteiskunta. Neljä kartanoa, Suontaka, Lepaa, Lahdentaka ja Haukila omistivat suurimman osan pitäjän maa-alueesta. Tyrväntöläisten enemmistö oli tuossa vaiheessa tilattomia: maatyöläisiä, itsellisiä ja torppareita. Valtakunnallisesti nouseva työväenliike ryhtyi vaatimaan yhteiskunnallisia uudistuksia ja tasa-arvoa. Pitäjän valtaväestö koki tämän julistuksen omakseen ja järjestyi työväenliikkeeksi 1905-1906 työväenyhdistysten kautta. Urheilu kuului yhdistysten toimintaan erilaisina tapahtumina.
Joitakin alkuajan urheilutapahtumia lehti-ilmoituksista: 17.3.1910 ilmoitus: "Tyrvännön ty Koitto toimii pitäjää käsittävät hiihtokilpailut Marianpäivänä. Hiihto alkaa klo 8 a.p. ja lopuksi iltama Haukilan Yhdenvyöllä. Huvitoimikunta. Ilmoitus 1916: "Kesäurheilujuhlat toimii Tyrvännön ty 11 p. heinäkuuta Suotaalan torpalla alkaen klo 2 p:llä. Urheilussa on miehillä 5-ottelu: kuula, keihäs, disko (nykyään kiekonheitto), pituushyppy ja 100 mtr juoksu. Naisille 3-ottelu: kuulantyöntö, vauhditon pituushyppy ja notkuvalla riu`ulla kävely, pikkupojille ja tytöille munajuoksua sekä useampaa yksityisurheilua, 3 km juoksu miehille y.m. Huvitoimikunta".
Monia kisoja käytiin Mälkiäisissä Tyrvännön ty Koiton järjestäminä joko talolla tai Vartin ladolla. Suotaalan työväentalolla Kirkkoahon laidassa kokoonnuttiin monesti kisailemaan. Ohjelmaan kuului kesäisin usein pyöräkilpailuja, ja Retulan otteluissa oli yhtenä lajina soutu. Suotaalan työväentalo, joka 60 vuoden ajan oli keskeinen vaikuttaja tyrväntöläisessä kulttuurissa, purettiin 1968.
Liikuntaa suojeluskunnissa
Tyrvännön suojeluskunnan ja lottien toiminnassa urheilu oli keskeisellä sijalla. Harjoitukset ja kilpailut kuuluivat sotilaskoulutukseen fyysisen kunnon ja ampumataidon kohottajina. Keväisin oli ammunnan mestaruuskilpailut, talvella kisattiin ampumahiihdossa sekä 20 kilometrin murtomaahiihdossa. Tyrvännön Lotta Svärd -paikallisosasto järjesti myös hiihtokilpailuja. Varsinkin jäsenistön prosenttihiihdossa oltiin piirin parhaita. Suojeluskuntalaiset suunnistivat, sitä kutsuttiin partiokilpailuksi. Se käsitti suunnistusta sekä etäisyyden ja välimatkan arviointia. Joka kesä oli myös yleisurheilun viisiottelu ja maastojuoksu.
"Tahko" Pihkalan suojeluskunnille kehittämä peli, pesäpallo, oli paikkakunnalla voimissaan 1930-luvulla. Tyrvännön joukkue oli piirin parhaita 1930-luvun puolessavälissä. Tuolloin Lepaan opiston oppilaana ollut Kalle Suoja oli todellinen pesäpalloekspertti. Hän toimi lukkarina. Poikaosaston ja pikkulottien toimintaan kuului myös urheilu. Samoin maamiesseuran ravikilpailujen yhteydessä oli joka talvi kilometrin pituinen suojeluskunnan järjestämä hiihtolaukkakisa. Vuonna 1933 Lepaalle Annalantien varteen valmistui ampumapirtti ampumaratoineen, ja ammunnassa tyrväntöläisten taso nousi merkittävästi. Pirtti siirtyi erinäisten vaiheiden kautta siirtokarjalaisperheelle suojeluskuntien lakkauttamisen jälkeen. Se on tänäänkin pystyssä.
Urheiluseurat syntyvät
Pohjois-Tyrvännössä toimi rekisteröimätön urheiluseura Kontio jo viime vuosisadan alkupuolella. Se järjesti muun muassa Monaalan kentällä kolmiotteluita, joissa oli lajeina kuulantyöntö, pyöräily ja hirrenheitto. Heitettävä hirsi oli 4-metrinen, ja se piti heittää pään kautta pystyssä. Pyörälenkki oli melko mittava. Se kulki Retulan ja Palssarin kautta Laitikkalaan ja edelleen takaisin Monaalaan. Seuran puuhamies oli Monaalan työnjohtaja Tuominen. - 1930-luvulla toimi myös Anomaan urheilijat lähinnä kesänviettäjien keskuudessa.
Vuonna 1935 Viljo Tallisen aloitteesta perustettiin Tyrvännön urheilijat ry. Alkuajan toimijoita olivat puheenjohtaja Reino Taponen ja sihteeri Viljo Tallinen. Muut johtokunnan jäsenet olivat Vilho Seppälä, Osmo Toukonen, Einari Tallinen sekä Oiva Taponen. Ennen sotia urheilukilpailuissa oli varsin vähän osanottajia, eipä juuri muita kuin johtokunnan jäsenet. Katsojia kyllä riitti, sillä kulmakunnan väki kerääntyi kisoja katsomaan. Seura järjesti yleisurheilukilpailuja ja hiihtokisoja. Kyläotteluita pidettiin Ritvalaa ja Alvettulaa vastaan. Hiihtomiehistä keskeisiä olivat Viljo Tallinen ja Osmo Toukonen. Yleisurheilussa jylläsivät Reino Taponen, Oiva Taponen ja Vilho Seppälä. Sotien aikana toiminta oli hiljaista, kuitenkin vuonna 1942 järjestettiin hiihtokilpailut. Sodan jälkeen 1946 heräteltiin seura uudelleen toimintaan, puheenjohtajaksi tuli Toivo Vaittinen.
Urheilutoiminta oli paljolti samanlaista kuin ennen sotia, mutta hiihdossa tulivat naiset esiin: Elvi Nikkanen ja Monaalan kartanon palveluksessa olleet Oksasen sisarukset. Uutena lajina tuli pyöräily, Arvo Pöytäkivi, Heikki Sandsten sekä Juhani ja Matti Kartano olivat pyörämiehiä. Pyöräilyssäkin kilvoiteltiin Ritvalaa vastaan ja kesäjuhlien yleisökilpailuna ajettiin Haukilan lenkki. Sodan jälkeen seuran toiminnassa oli Tyrvännön aikana kaksi keskeistä henkilöä, puheenjohtajana Onni Seppänen oli 11 vuotta ja sihteerinä toimi Pentti Loponen.
Hiihto on kautta aikojen ollut seuran vahvin laji. Siinä kunnostautuivat Heimo Vaittinen, Paavo Anttila, Keijo Karvanen, Olavi Lukkaroinen, Unto Pohjolainen ja nuori Raimo Pietilä. Tyrväntöläinen naishiihto lepäsi seuran varassa. Pöytäkiven sisarukset, Kaarina Jokinen ja Kerttu Pohjolainen olivat nimiä. Yleisurheilussakin pärjättiin, nimiä olivat Eero ja Jussi Seppälä, Viljo Nikkanen, Heikki Sappinen ja Arvi Ahomaa. Seuran varojen hankinnassa oli Uskilan tanssilava tärkeä. Lava avattiin kesällä 1957 ja parhaina iltoina myyttiin yli 500 lippua. Tyrvännön Urheilijoiden toiminta kattaa Tyrvännön neljä pohjoisinta kylää: Tykölän, Mälkiäisten, Uskilan, Monaalan ja osin Retulankin. Seura on ainoa, joka tänäänkin toimii vanhassa Tyrvännössä.
Tyrvännön Tahti sai alkunsa Suotaalan sosialidemokraattisen nuoriso-osaston yhtenä toimintamuotona 1.12.1946. Seura liittyi TUL:oon ja sen toimialueeksi tuli koko Tyrvännön pitäjä, vaikkakin toiminta keskittyi lähinnä Suotaalan, Lahdentaan, Lusin ja Retulan kyliin. Seuran puheenjohtajaksi valittiin Eino Färm ja sihteeriksi Hannes Aronen. Johtokunnan muodostivat Sulo Pietilä Lusista, Reino Saarinen ja Juho Huhtala Retulasta sekä Esko Tuomola Suotaalasta. Seuran pitkäaikaisia toimijoita ovat olleet puheenjohtaja Esko Ruohonen ja sihteeri Aira Vuorimaa sekä eri tehtävissä Maire Pietilä (myöhemmin Ruohonen), Martti Lahtinen, Eino Färm, Esko Tuomola ja Juhani Vuorimaa. Seura on osallistunut merkittävästi TUL:n Hämeen piirin ja liiton valtakunnalliseen toimintaan. Työväentalo Suotaalassa ja Lahdentaan koulu muodostivat kokoontumispaikat ja niiden ympäristö urheilulliset puitteet.
Seuran toimintamuotoja ovat hiihto, yleisurheilu ja 1950-luvun vaihteen tienoilla nyrkkeily. Silloinen Häme-kaupan myymälänhoitaja Martti Koskinen oli nyrkkeilyinnostuksen luoja. Tahdin toimintaan on kuulunut myös kulttuuriharrastus ainoana urheiluseurana Tyrvännössä. Tahdin hiihtäjistä mainittakoon Toivo Pietilä, joka sotareisussa oli jo parhaita urheilijoita pataljoonassaan, sekä nuorten sarjoissa hiihtänyt Paavo Färm. Yleisurheilussa olivat Pentti Järvinen, joka aluksi edusti Tyrvännön Urheilijoita, Sulo Pietilä, korkeushyppääjät Juhani Vuorimaa ja Arvo Aronen, Paavo Färm sekä nuortensarjalainen Juhani Tarkka Lusista. Seuralla oli urheilussa myös yhteistyötä Parolan Visan kanssa. - Seuran toiminta alkoi hiipua 1960-luvun lopulla, eikä toimintaa enää ole.
Lepaan Kunto perustettiin keväällä 1947. Aluksi suunniteltiin, että seura olisi Tyrvännön Urheilijoiden alaosasto, mutta päädyttiin kuitenkin itsenäiseen seuraan. Seuroina Urheilijat ja Kunto kuuluivat SUL:n Hämeen piirin kautta SVUL:oon. Kunnon perustajia olivat Vilho Raatikainen, Heikki Lemola, Vilho Pekkanen, Sauli Kosonen ja Uuno Räty. Pitkäaikaisia seuran puuhamiehiä ovat olleet Vilho Pekkanen, Heikki Lemola ja Kauko Hyvärinen. Kunto toimi Lepaan, Suontaan ja osin Lahdentaan kylien alueella. Se keskittyi toiminnassaan hiihtoon ja yleisurheiluun.
Yleisurheilussa Kunto oli 1950-luvun pitäjän seurojen kesken paras, kun taas hiihdon parhain seura oli Tyrvännön Urheilijat laajan hiihtoporukkansa ansiosta. Seuran sisällä lentopallo oli tärkeä. Varsinaiseen sarjatoimintaan ei osallistuttu, mutta seurasta kasvoi monta sarjapelaajaa muihin seuroihin. Taitavimpana mainitaan Matti Suokas, joka edusti Suomea kymmenissä maaotteluissa. Hiihtäjistä parhaita olivat Aarne Junttila, Pekka Toivonen ja nuorten sarjoissa 1960-luvulla Heikki Suominen. Yleisurheilijoita olivat Matti Vuorinen, Aarre Timonen, Sulo ja Kauko Monto, Raimo Kiuru, Erkki Järvensivu, Aarne Junttila, Matti Suokas, Esa Netola sekä nuorten sarjoissa Ahti Leinonen, Pekka Suokas ja Pekka Paussu. Seura kisasi yleisurheilussa Vanajan Paukkua ja Lepaan toverikunnan joukkueita vastaan voittaen, mutta joskus myös häviten.
Kunto ja Tahti kävivät liittojensa suurjuhlilla useammankin kerran. Vuoden 1956 SVUL:n Suurkisat Helsingissä olivat Lepaan poikien todellinen näyte. Helsingin olympialaiset näkyivät myös tyrväntöläisseuroissa. Muun muassa Lepaan Kunnon metsätalkoiden arvotuksi voittajaksi tuli Heikki Lemola, mutta Heikin perhesyiden vuoksi matkaan pääsi Heikki Pekkanen. Lepaan urheilukentän rakentaminen innosti monia seuralaisia 1950-luvun alussa. Talkootunteja kertyi parhaalle yli sata. Seuran toiminta hiipui 1970-luvulla.
Loppiaisena 1949 perustettiin keskiseen Tyrväntöön lähinnä TUL:n alaisen Tahdin vastapainoksi Tyrvännön Katajaiset. Puuhamiehenä oli Heikki Hannukkala. Seuran toiminta hiljeni hyvin nopeasti.
Muita toimijoita
Kansakoulujen liikunnallinen työ oli Tyrvännössä merkittävä. Kouluilla harrastettiin monia urheilulajeja, mutta talvinen hiihtokilpailu oli kohokohta. Sotien jälkeen Lepaan koulun johtajaksi tuli urheilumies Uuno Räty. Hän sai aikaan koulujen välisen kilpailutoiminnan. Talviset hiihdot järjestettiin vuorovuosin viidellä Tyrvännön koululla. Koulujen paremmuus ratkaistiin poikien ja tyttöjen sarjojen keskiajoilla, voittaja oli useimmiten Haukila.
Lepaan kentän valmistuttua 1952 tuli yleisurheilu mukaan. Siinä voittaja oli yleensä Lepaa. Kansakoulupiirin kilpailuihin osallistuttiin aktiivisesti ja mitaleitakin saatiin. Lepaan opiston toverikunnan urheilutoiminta näkyi ja varsinkin viestihiihdot1950 ja 1951 kokosivat monia joukkueita Tyrvännöstä ja Hattulasta. Miesten sarjan voitti molempina vuosina Pekolan Isku, mutta naisten voiton korjasi toisena vuonna Tyrvännön Urheilijat Pöytäkiven sisarusten ansiosta. Pienimuotoista urheilutoimintaa oli myös Mannerheimliitossa ja maatalouskerhossa.
Urheilulautakunta Tyrväntöön
Vuoden 1947 vaalien jälkeen Tyrvännön kunnallishallintoon tuli uusi lautakunta, urheilulautakunta. Alkuun pääseminen oli vaikeaa, oli kädenvääntöä urheilukenttien rakentamisesta ja seuroissa oltiin tyytymättömiä. Tyrvännön Tahti meni pisimmälle. Seuran yleisessä vuosikokouksessa 27.3.1949 päätettiin lähettää kirje kunnanhallitukselle, että kunta ei maksaisi vuoden 1949 pitäjän hiihtomestaruuskilpailujen palkintoja, koska kilpailut oli järjestetty epäasiallisesti. Urheilulautakunnan kokoonpanoakin tulisi muuttaa.
Tyrvännön kunnan mestaruuskilpailut hiihdossa ja yleisurheilussa alkoivat 1949. Pitäjän urheiluseurat järjestivät kilpailut vuorovuosin. Hiihdon ensimmäiset mestaruudet ratkottiin Lepaan Kunnon järjestämissä kisoissa 27.3.1949 Suontaan Mattilassa. Sen jälkeen mestaruuksia on ratkottu melkein kaikissa Tyrvännön suurimmissa kylissä. Kilpailut päättyivät 1970 viestihiihtoihin. Sarjoja kisoissa oli miehille, naisille, ikämiehille, pojille alle 18-, 15- ja 12-vuotiaat sekä tytöille alle 15-vuotiaat. Lisäksi oli seurojen välinen pistekilpailu, jonka useimmin voitti Tyrvännön Urheilijat. Osanottajia oli 1950-luvulla runsaasti, esimerkiksi 16.2.1953 Tahdin järjestämissä kisoissa Lusin koululla oli 70 osanottajaa. Keskeiseksi hahmoksi kisoissa on noussut Kunnon Aarne Junttila, muita useammin mestaruuden voittaneita ovat muun muassa Urheilijoiden Liisa Pöytäkivi, Olavi Lukkaroinen ja Raimo Pietilä, Lepaan Kunnon Pekka Toivonen ja Heikki Suominen sekä Tahdin Toivo Pietilä.
Yleisurheilussa kisat alkoivat 11.8.1949 Tahdin järjestämänä Lepaan puutarhaopiston kentällä. Seurat järjestivät kisat vuorottain. Aluksi kisat järjestettiin Lepaan opiston kentällä ja kerran Mälkiäisten Kariniemessä. Vuodesta 1952 ne pidettiin Lepaan kentällä. Kun Haukilan kenttä valmistui 1950-luvun lopussa, kilpailut pidettiin muutaman kerran sielläkin. Kisat päättyivät 1969. Kisoissa kilpailtiin kuudessa eri sarjassa ja seurojen välisessä 4 x 100 metrin viestinjuoksussa. Miesten yleisessä sarjassa kilpailulajeina olivat 100, 400 ja 1500 metrin juoksut, pituus, korkeus, kuula, kiekko ja keihäs. Ikämiehille, 18- ja 15-vuotiaille pojille, naisille ja alle 15-vuotiaille tytöille oli kolmiottelu. Sen lajit olivat 60 tai 100 metrin juoksu, pituus ja kuula. Alle 12-vuotiaat pojat juoksivat 300 metrin juoksun. Parhaina vuosina kilpailuissa oli lähes sata osanottajaa. Useita mestaruuksia voittaneita ovat olleet muun muassa Kunnon Matti Vuorinen 100 metrillä, Kauko ja Sulo Monto 400 ja 1500 metrillä, Erkki Järvensivu 1500 metrillä, Aarre Timonen heittolajeissa, Raimo Kiuru pikajuoksuissa, Matti Suokas pikajuoksuissa ja pituudessa sekä Esa Netola korkeudessa, Tahdin Sulo Pietilä useissa eri lajeissa, Pentti Järvinen heittolajeissa, etenkin keihäässä, nuortensarjalaiset Paavo Färm ja Juhani Tarkka, Urheilijoiden kuulantyöntäjä Eero Seppälä ja korkeushyppääjä Heikki Sappinen. Viestin voittivat useimmin Lepaan Kunnon pikajuoksijat, samoin Kunto voitti usein seurojen välisen pistekilpailun.
Kunnan ensimmäisen urheilukentän rakennustyöt alkoivat Lepaalla 1949 Lepaan opiston opettajan Väinö Lehtosen johdolla, mutta varsinainen kentän rakentaja oli Antero Pankakoski. Kenttä valmistui ja sen vihkiäiset pidettiin sunnuntaina 24.8.1952 kunnan mestaruuskilpailujen yhteydessä. Kenttä oli radaltaan 300 metrin 4-ratainen kenttä ja maalisuoraltaan 6-ratainen, mikä mahdollisti 110 metrin aitajuoksun. Kentällä oli kaikkien lajien hyppy- ja heittopaikat. Haukilan kenttä piti aluksi rakentaa Rättiän kallion itäpuolelle, jonne oli varattu hehtaarin tontti. Paikka oli sopimaton, siitä luovuttiin ja kenttä rakennettiin Haukilan kartanolta koulun vierestä ostetulle tontille 1950-luvun loppupuolella.
Mitä tänään?
Urheiluseuroista toimii enää Tyrvännön Urheilijat komeine urheilutaloineen. Lepaan kenttä on menettänyt ilmeensä, kun juoksuratoja ei enää ole. Jääkiekkokaukalot sentään valoineen loistavat Lepaan ja Haukilan kylien talvessa ja Parolan Visan tytöt voittavat piirin mestaruuksia jalkapallossa Lepaan kentän nurmella.
Tyrvännön Joulu 2004
Tyrvännön Joululehdet