Tyrvännön Joulu 2001 |  |
Eero Ojanen
Oliko Tenhola muinaisen pitäjän keskus?
I
Tenholan linnavuorelta avautuva näköala on tuttu monille. Kooltaan varsin pieni linnavuori onkin maisemallisesti yksi Suomen komeimmista.
Tenholasta näkee moneen suuntaan, monen pitäjän tai entisen pitäjän alueelle. Lähipiirissä ovat monet Vanajaveden kapeikon ikivanhat kylät ja kartanot, kauempana vastakkaisilla suunnilla erottuvat Rapolan ja Aulangon rautakautisten tai varhaiskeskiaikaisten linnavuorten profiilit. Itse asiassa koko ajatus useiden hämäläisten linnavuorten yhtenäisestä ketjusta, jos sellaista siis on ollut olemassa, avautuu ehkä parhaiten juuri Tenholan maisemassa.
Myös muinaisajan ihmisille tämän maiseman täytyi olla vaikuttava. Luultavasti se on heille ollut vielä vaikuttavampi kuin meille. Rautakauden ihminen ei päässyt lentokoneella yläilmoihin, hän ei voinut nähdä omia asuinseutujaan ylhäältä otetuista valokuvista eikä hänellä ollut karttoja ainakaan samassa merkityksessä kuin meillä. Ihminen oli varsin tukevasti sidottu maanpinnalle ja siihen, mitä hän itse saattoi nähdä.
Linnavuori olikin ainoa paikka, josta ihmiset näkivät alueensa kokonaisuutena. Sieltä saattoi nähdä yhtäaikaa lähistön eri kylät ja niiden sijainnin suhteessa toisiinsa. Avointa maisemaa oli tietysti Vanajaveden selälläkin, ja sielläkin näki kauas, mutta vuorelle tai korkealle mäelle kapuaminen antoi silti ainutlaatuisen näkökulman omaan ympäristöön.
Vuorilla tai korkeilla paikoilla onkin ollut erityinen sija ihmisten elämässä kaikkialla, missä näitä paikkoja ylipäänsä on. Vuorelle on mielellään kokoonnuttu yhteen, ja vuoret on usein mielletty jotenkin pyhiksi tai peräti jumalien asuttamiksi paikoiksi. Ovathan ne lähempänä taivasta ja siten jotain erilaista kuin pelkkä maan pinnalla tallaaminen.
Korkeat paikat ovat sopineet hyvin myös tärkeiden asioiden ratkaisemiseen. "Mäillä käräjät käydään" on nimenomaan Tyrvännöstä talletettu vanha sananparsi.
II
Muinaisilla hämäläisillä oli aivan ilmeisesti jonkinlainen pitäjälaitos jo rautakaudella, ennen Ruotsin vallan vakiintumista 1200-luvulta lähtien. Aivan varmaa tietoa hämäläisten muinaispitäjistä on kovin vähän, mutta ennen muuta professori Seppo Suvannon pitkälliset tutkimukset monissa Hämeen vanhoissa pitäjissä ovat auttaneet ratkaisevasti eteenpäin.
Muinaispitäjän eräänlainen ydin on ollut jakokuntalaitos, joka on vanhimpia yhteiskunnallisia järjestelyjä Suomessa. Jakokunnat ovat vieläkin olemassa yhteisten vesialueiden omistajina, ja tämä maanomistuksellinen tehtävä periytyy rautakaudelta saakka. Jakokunnat olivat alkuperäisiä kyliä, ja kun kylät jakautuivat useammiksi asutusyksiköksi, ne kuuluivat edelleen samaan jakokuntaan. Jakokunnalla oli yhteisiä, kauempana kylistä sijaitsevia metsä- ja niittyomistuksia, ja saman jakokunnan kylillä oli usein omistuksia toistensa sisällä. Toisaalta myös jakokuntia itseään on aikojen kuluessa jaettu ja rajoja muuteltu, eikä alkuperäisiä jakokuntia siksi ole helppo saada selville.
Vanhan Tyrvännön alueella voidaan kuitenkin hahmottaa neljä muinaista jakokuntaa: Lepaa ja Suontaka olivat yksi, Mäenpää-Lahdentaka-Anomaa toinen, Suotaala-Lusi-Retula-Monittula kolmas ja Uskila-Monaala-Mälkiäinen-Tykölä neljäs. Muinaispitäjät ovat tietysti voineet olla hyvinkin monenlaisia, mutta luultavammin myöhempi Tyrvännön alue oli muinaispitäjäksi kovin pieni, ja sen on täytynyt kuulua yhteen jonkin muun alueen kanssa.
Suvannon havaintojen mukaan monissa Hämeen pitäjissä, esimerkiksi Pälkäneellä ja Hauholla, on ollut kahdeksan alkuperäistä jakokuntaa ja näiden lisäksi tiettyjä yhteisiä alueita. Kalvolan historian I osassa (1992) Suvanto esittääkin, että Tyrväntö olisi jo hämäläisten itsenäisyyden aikana kuulunut yhteen Hattulan muinaisen ydinalueen, siis Vanajaveden varren kylien kanssa. Lehijärven ympäristön kylät ja Kalvola olisivat muodostaneet toisen muinaispitäjän, mutta nämä kaksi vierekkäistä, pitkänomaista pitäjää olisivat myös liittyneet läheisesti toisiinsa. Yhteinen keskuspaikka olisi ollut Tenhola.
Ajatus sopii hyvin muinaisiin ja myöhempiinkin rajoihin. Tenholan kylä on todellakin, myös maisemallisesti ja maastollisesti, oma paikkansa, joka ei ehkä kuulunut mihinkään jakokuntaan. Kun paikallishallinto Ruotsin vallan aikana muutettiin perinpohjin, tällainen vanha keskuspaikka saattoi joutua väliinputoajan asemaan. Tenholan kylä tai osia siitä on myöhemmin eri yhteyksissä kuulunut niin Kalvolan, Hattulan kuin Tyrvännönkin pitäjiin tai seurakuntiin. Saman kylän eri talot ovat maksaneet veronsa eri pitäjiin. Tämä ei sinänsä esimerkiksi keskiajalla tosin ollut mitenkään ainutlaatuista.
III
Tenholan asema kahden muinaispitäjän tai jonkinlaisen pienois"maakunnan" keskeisenä paikkana saattaa selkiytyä itse nimen kautta. Se tarkoitti silloin samaa kuin nytkin, mutta voimakkaammin: tenho on taikaa, voimaa, tehoamista, lumousta. Tenhola on luultavasti ollut muinaisen tietäjän, samaanien perillisen, asuinpaikka. Myös läntisellä Uudellamaalla sijaitseva Tenhola on mitä ilmeisimmin ollut rautakaudella ja keskiajan alussa jonkinlainen alueellinen keskuspaikka.
Linnavuori ei siis tarkoita vain sodankäyntiin tai puolustautumiseen liittyvää paikkaa. Sekin tehtävä monella linnavuorella on jossain vaiheessa ollut, mutta kaikkiin linnavuoreksi kutsuttuihin paikkoihin tämä rooli ei ehkä liity lainkaan.
Tenholan linnavuorelta on löydetty kiistattomia varustautumisen ja sotimisen jäänteitä monen vuosisadan ajalta niin rautakaudelta kuin keskiajankin puolelta. Sodankäynti lienee silti ollut vain ajoittaista, mutta itse linnavuorella ja sen lähiympäristöllä on koko ajan ollut jokin erityinen merkitys ympäristössään.
Muinaisajan ihmisellä ei karttoja ollut, mutta jos nyt piirtää ympyrän Tenholan linnavuori keskipisteenä, niin samalle kehälle jäävät Hattulan Katinalan, Tyrvännön Retulan ja Kalvolan Äimäjärven ympäristön tärkeät rautakautiset asuinpaikat. Ympyrän sisällä ovat useimmat muut näiden pitäjien ikivanhat kylät. Tämä on tietysti sattumaa, mutta kertoo Tenholan kyllä olleen varsin "luonnollinen" keskuspaikka tällä alueella.
Aukoton tämä ajatusketju ei ole, sillä todisteet kumpaisenkin hahmotellun muinaispitäjän olemassaolosta ovat tulkinnanvaraisia. Tyrvännön kohdalla on muistettava mahdollisuus, että keskiajalla ja myöhemminkin esiintyvä Kulsialan hallintopitäjä sittenkin palautuisi jo Ruotsin valtaa edeltävään aikaan. Siinä tapauksessa Tyrvännön alue olisi alkujaan kuulunut yhteen pohjoispuolen naapurikylien Laitikkalan ja Ilmoilan kanssa.
Tenholan linnavuoren maisemaa nämä epäilyt eivät silti muuta miksikään.
Tyrvännön Joulu 2001
Tyrvännön Joululehdet