Tyrvännön Joulu 1997
Jouni Taivainen: ESIHISTORIASSA NYKYISYYDEN JUURET
Neljätoista kylää
Tyrvännössä oli myöhäisellä keskiajalla 14 kylää. Jotkut kylät, kuten Vanajanniemi, Tuomisto, Monittula ja Tykölä, olivat vain yksitaloisia. Suurimpia olivat Uskila ja Suotaala; molemmissa oli 13 taloa. Muut kylät asettuivat kooltaan näiden välimaastoon. Yhteensä koko Tyrvännön taloluku oli 75.
Kylien nimet olivat meidän päiviimme asti säilyneet samoina, ja Tyrvännön vanhimmasta karttamateriaalista 1600-luvun lopulta ja 1700-luvulta nähdään, että ainakin tuolloin kylät sijaitsivat pääosin samoilla paikoilla kuin nykyäänkin.
Vanhasta karttamateriaalista nähdään myös, että lähes kaikki raivattavissa oleva maa oli jo otettu käyttöön pelloksi, niityksi tai laitumeksi. Talot sijaitsivat rykelmänä tai lähellä toisiaan loivilla mailla ja kumpareilla. Pellot olivat ryhmittyneenä talojen ympärillä. Niityt ja laitumet saattoivat sen sijaan olla kaukanakin taloista. Tällainen järjestelmällinen maankäyttö on varmasti vaatinut jo pitkän ajallisen kehityksen. Täten on oletettavaa, että kylät ovat sijainneet samoilla sijoillaan jo vuosisatoja aikaisemminkin, siis ainakin jo keskiajan lopulla.
Rautakautista asutusta
Useiden kylien alueella on ollut asutusta kuitenkin jo rautakaudella. Merkille pantava seikka on, että useimpien kylien alueilla sijaitsevat rautakautiset kalmistot ovat varsin lähellä nykyisiä kylämäkiä, joskus jopa aivan niiden vieressä, kuten esim. Lepaalla, Suontakana, Suotaalassa ja Retulassa. Nämä rautakautiset muistot todistavat kylien alueella olleen kiinteää asutusta jo muinaishämäläisellä ajalla.
Nykyisen tietämyksen mukaan Tyrvännön rautakautisen asutuksen alkupiste on Antialassa. Sinne tai aivan lähistölle saapui noin 1500 vuotta sitten joukko ihmisiä, jotka elinkeinoinaan harrastivat metsästystä, kalastusta ja maanviljelyä. Seuraavien vuosisatojen kuluessa asutus laajeni ja voimistui siten, että rautakauden lopulla n. 700 vuotta sitten asutusta oli lisäksi Retulansaaressa, Lepaan-Lahdentaan-Suon-aan alueella sekä pohjois-Tyrvännössä Mälkiäisten-Uskilan-Monaalan alueella.
Asutus hakeutui jo alusta asti sellaisiin paikkoihin, joissa oli mahdollisuus maanviljelyyn. Tyrvännön alue Vanajaveden rantamilla kuuluu juuri tällaiseen alueeseen. Täällä oli paljon kevyesti muokattavia humuspitoisia savikoita, jotka rautakautisin maanmuokkausmenetelmin olivat raivattavissa pelloiksi. Koko Suomen tunnettu rautakautinen asutus on viimeaikaisten tutkimusten mukaan levittäytynyt juuri tällaisille helposti muokattaville alueille. Maanviljelyksen vaikutus asumisen kiinteytymiseen on varsin itsestään selvä asia, mutta lisäksi arkeologiset ja luonnontieteelliset todisteet tämän asian puolesta ovat painavia. Ensinnäkin jo aivan varhaisimmista rautakautisista kalmistoista tunnetaan maanviljelyyn liittyvää esineistöä kuten sirppejä ja jauhinkiviä. Lisäksi siitepölyanalyyseillä on saatu sellaisia tuloksia, jotka tukevat arkeologista löytömateriaalia. Tyrvännön kannalta mielenkiintoinen tulos kertoo, että Hattulan Armijärven pohjasedimenteistä saadun siitepölyanalyysin mukaan jatkuva viljanviljely olisi aloitettu alueella n. 500-600 jKr. eli samoihin aikoihin kun ensimmäiset kalmistot ilmaantuvat alueelle.
Rautakauden tyrväntöläinen rakensi siis talonsa maanviljelyn kannalta soveliaaseen paikkaan. Luultavasti hän osasi kasvillisuuden perusteella valita oikean paikan. Jos hän oli maanviljelijä, niin tuli hänen taitaa myös kalastuksen ja metsästyksen niksit. Vanajavesi oli kala-aitta ja kulkuväylä kaukaisiinkin erämaihin. Lisäksi se oli tärkeä kauppareitti länteen.
Keskiaikaisia asutuspisteitä
Vähitellen Tyrvännön alueelle Vanajaveden rantamille syntyi siis yhä uusia asutuspisteitä. Väkiluvun kasvun myötä maanviljelyksen merkitys kasvoi. Tämä johti lopulta siihen, että kaikki maa varhaisimpien asutuspisteiden ympärillä oli otettu käyttöön. Syntyi paineita uusien alueiden valtaamiseen. Kätevämmin se kävi niin, että uudistaloja syntyi emäkylien takamaille. Tällaisia kyliä näyttäisivät olevan Lusi, Anomaa, Monittula, Tuomisto ja Vanajanniemi. Nämäkin kylät ovat syntyneet ainakin viimeistään keskiajalla, mutta on mahdollista , että joku niistä juontaa juurensa jo rautakauden puolelta.
Tyrvännön kylät kohoavat vuosisataisilla ja vuosituhantisilla paikoillaan. Nykyinen ilme on pitkällisen kehityksen tulos; se on vaatinut ainakin 50 sukupolven työn. Millähän nimellä nuo varhaiset tyrväntöläiset mahtoivat itseään kutsua, millaista mahtoi olla heidän puheensa? Emme tiedä. Ainoat merkit, jotka he itsestään jättivät, ovat tämä päivä ja pelloilta tai mäen kumpareilta silloin tällöin löytyvät muinaiset esineet tai haudat.
Tyrvännön keskiaikaiset kylät ja rautakautiset kalmistot tai asuinpakat