Hilkka Nikkanen
Pohjois-Tyrvännön Martat 60 vuotta
Suomen juhliessa tänä vuonna 90-vuotista itsenäisyyttään Pohjois-Tyrvännön Martat juhlii 60-vuotista taivaltaan. Kun Suomi julistautui itsenäiseksi, Karjalassa Vuoksenjärven rantamilla asuvat naiset lyöttäytyivät samoihin aikoihin yhteen järjestäytymällä Noisniemen Marttakerhon nimellä. Silloisista toimintakertomuksista saamme lukea, että toiminta oli ollut monipuolista ja vilkasta.
Toiminnan katkaisi talvisota 1939. Välirauhan aikana Noisniemen Martat palasi Karjalaan ja aloitti toiminnan tammikuussa 1942. Päiväkirjassa on sanat: ”Jälleen rakkaaseen Karjalaan, omien kotiliesiemme ääreen kokoontuneina, monien kärsimysten ja kokemusten rikastuttamina, päätti Noisniemen Marttakerho aloittaa toiminnan.”
Muuttaessaan jälleen olosuhteiden pakosta Karjalasta uusille sijoille yhdistyksen kotipaikaksi tuli Tyrväntö. Tuolloin elettiin sotien jälkeistä kiireistä jälleenrakentamisen aikaa. Olojen tasaannuttua, Noisniemen Martat pohti kerhonsa jatkomahdollisuuksia uudessa ympäristössä. Vihdoin marraskuun 9. päivänä 1947 pidettiin perustava kokous 12 hengen voimalla ja päätettiin jatkaa Noisniemen Marttakerhon nimellä. Puheenjohtajaksi valittiin Anna Loponen, joka toimi puheenjohtajana 20 vuotta. Tutustuttiin uudelleen sääntöihin, valittiin kerholle johtokunta ja toimihenkilöt. Näin sai marttatyö Tyrvännössä alkunsa.
Ensimmäisen vuosikertomuksen laatija kirjoitti jälkipolville luettavaksi: ”Toimintamme on kuluneena vuonna ollut vähäistä, mutta emme voi unohtaa kiitollisuuttamme Kohtaloitten Kaitsijaa kohtaan, joka on antanut meidän rajaseudun Marttojen jatkaa työtä uudella kotipaikalla, uusien kotien hyväksi, joka on antanut työllemme kestävän pohjan, uskollisia työntekijöitä sekä elvyttävän siunauksen.”
Kolmen vuoden kuluttua 1950 joulukuun 20. päivänä pidetyssä kokouksessa nimi Vuokselan Noisniemen Marttakerho päätettiin yksimielisesti muuttaa nimeksi Pohjois-Tyrvännön Marttayhdistys. Suurin merkitys oli sillä, että näin saatiin yhteiseen toimintaan seudun kaikki naiset. Martat ovat siten toimineet yhteyksien sitojina ja sillan rakentajina karjalaisten ja kanta-asukkaiden välillä. Nimen muutos oli asiallista muistakin syistä. Vuonna 1952 lakkasivat siirtomarttojen piiriliitot. Tuolloin Noisniemen Marttakerho eli Pohjois-Tyrvännön Marttayhdistys, kuten muutkin Hämeessä toimivat karjalaiset marttayhdistykset, liitettiin Etelä-Hämeen Marttapiiriliittoon. Yhdistyksessämme jäsenmäärä kasvoi tasaisesti ja oli parhaimmillaan yli 90. Enää ei ollut karjalaisia ja hämäläisiä naisia, oli vain Pohjois-Tyrvännön Marttoja, joiden yhteinen kotiseutu oli Tyrväntö. Maaperä oli muutenkin otollinen yhdistyksen perustamiselle Pohjois-Tyrväntöön, paikkakunnalla kun ei ollut mitään yhdistystoimintaa naisille. Nimi on säilynyt samana, vaikka Tyrväntö myöhemmin liitettiin Hattulaan ja sitten osa vanhaa Tyrväntöä Valkeakoskeen.
Pohjois-Tyrvännön Marttayhdistys on 60-vuotisen olemassaolonsa aikana toiminut erittäin ahkerasti, antamatta periksi yhtenäkään vuonna. Yhdistyksen toiminta on ollut ponnistelua sodanjälkeisistä puutteen ja epävarmuuden vuosista nykyisiin rauhan ja hyvinvoinnin vuosiin. Alkuaikoina toiminta oli enimmäkseen kurssi- ja talkootoimintaa. Käytiin talkoissa, kun joku tarvitsi apua vaikka viljapellolla. Myös matonkude-, villankarstaus- ja kehräystalkoot sekä tallukkakurssit olivat suosittuja.
Nykyinen toiminta on muuttunut ajan virtausten mukaan. Yhteistoiminta on vilkasta muiden paikkakunnalla toimivien yhdistysten kanssa, joita ovat Tyrvännön Urheilijat, Haukilan kyläyhdistys ja seurakunta.
Pohjois-Tyrvännön Marttayhdistyksen vireästä toiminnasta kertovat monet tapahtumat, kuten Kivennavan pitäjäjuhlien muonitus Hämeenlinnassa 1954, Inflaatioiltamat, jotka 1970-luvulla keräsivät ennätysyleisön, yli 200 henkeä, ohjelmallinen kevätjuhla muotinäytöksineen, joissa Martat olivat mannekiineina, sitten perinneilta keväällä. Muita tapahtumia ovat olleet Järvelässä 1973 järjestetyt Pitkäniänpidot, Lepaan opistolla 1979Tyrvännön seurakunnan lopettajaisjuhla, jonne leivoimme kaikki tarjottavat ja jossa tarjoilimme. Samana vuonna meiltä tilattiin hämäläinen pitopöytä koko Hämettä käsittävälle perinneseminaarilaisjoukolle. Lastenjuhla koululla keräsi yli sata juhlijaa 1982. Järjestimme kahvituksen Haukilan koulun 100-vuotisjuhlaan 1985. Kevätkimara oli 1986, samana vuonna teimme jouluaterian urheiluseuralaisille ja vietimme naistenpäivää vieraina Sääksmäen ja Valkeakosken Martat. Mielenkiintoinen oli Moottoririeha Iittalassa, johon saimme kutsun.
Olemme vuodesta 1980 lähtien kahvittaneet Kauneimmat joululaulut -tapahtuman, jonka tulot menevät lähetystyölle. Olemme osallistuneet myös lähetyslounaan järjestelyihin ja sadonkorjuujumalanpalveluksiin koristamalla kirkon, olemalla mukana kulkueessa ja lukemalla päivän tekstin. Olemme myös keränneet yhteisvastuukeräystä. Kinkerien kahvitukset ovat langenneet luonnostaan martoille.
Paitsi seurakunnan niin myös Tyrvännön Urheilijoiden kanssa yhteistyö sujuu hyvin, onhan moni martta myös urheiluseuran jäsen. On muonitettu urheiluseuran talkooporukkaa, pidetty yhteisiä laskiaisriehoja, joissa on kilpailuja urheiluseura vastaan martat. Nykyään toimii yhteistyö myös vastaperustetun Haukilan kyläyhdistyksen kanssa. On myös kilpailtu: on mm. järjestetty hiihtokilpailuja useampana vuonna sekä osallistuttu piirin kirjoituskilpailuihin hyvällä menestyksellä. Emäntä-lehden asiamieskilpailussa olemme saaneet matkan Lontooseen, Gotlantiin ja kolme kertaa Haikkoon. Emäntä-lehteä on yhdistykseemme tullut parhaillaan toistasataa.
Retkiä olemme tehneet ympäri Suomea linja-autolla ja joskus olemme tilanneet laivan Martan- päivänä risteilyä varten. Joka syksy olemme tehneet retken kylpylään perheen pienimpien kanssa, jotka olemme muutenkin ottaneet hyvin huomioon. Vuosittain on järjestetty pikkukokkikurssi, maaherran kutsut ja lastenjuhlia, joissa lapset ovat olleet pääosassa. Oman leimansa toimintaamme ovat antaneet myös näyttelyt, kuten vanhojen pukujen ja työtapojen näyttely sekä valokuvanäyttely. Olemme osallistuneet myös katettujen pöytien näyttelyyn Myllysaaren museossa Valkeakoskella. Jokakesäinen pyöräretki on ollut suosittu. Viime vuonna se suuntautui Retulansaaren Ylikartanon museoon.
Tärkeään Mama-toimintaan osallistuimme aikoinaan sataprosenttisesti. Teimme talkoilla vaatteita Afrikan lapsille. Unohtaa ei voi Marttakuoroa, joka esiintyi kirkoissa ja erilaisissa juhlatilaisuuksissa johtajanaan Saimi Laaksonen. Rahaston kartuttamiseksi olemme pitäneet myyjäisiä, myyneet juhlissamme arpoja, keränneet aiempina vuosina lumppuja ja paperia. Lumppukronikalla olemme voittaneetkin ensimmäisen palkinnon piiriliiton kirjoituskilpailussa. Tärkeä tulonlähde on monipuolinen ruoka- ja kahvikalusto kahvinkeittimineen, joita vuokraamme pientä korvausta vastaan. Meiltä saa vuokrata myös kangaspuita.
Tänä päivänä yhdistyksemme arkinen työ on keskittynyt kaksi kertaa kuukaudessa pidettävään kokoukseen. Kokoonnumme jonkin teeman ympärille vuorollaan kunkin kotiin. Järjestämme edelleen ruokataloudesta, puutarhanhoidosta ja kodinhoidosta kursseja sekä ensiapu- ja askartelukursseja. Toimintaan on tullut mukaan uusia aiheita. Opettelemme pankki- ja liikeasioita, liikennetietoutta ja jopa autonhuoltoa. Teemme lisäksi retkiä teattereihin ja konsertteihin ja panostamme muutenkin kulttuuriin.
Meillä on kahvimartta, kalustomartta, ympäristömartta ja tiedotusmartta. Martan-päivä on vuosittain tärkeä päivä. Jos emme silloin ole retkellä, saunomme ja uimme, ongimme ja heitämme kilpaa tikkaa, paistamme makkaraa ja kahvittelemme jonkun mökillä. Näin olemme tutustuneet ja tutustumme toisten arkipäivään, opimme naapureilta ja tuemme toisiamme pyrkimyksissä yhteisiin tavoitteisiin.
Yhdistyksemme toiminta ei mielestämme ole ollut mitenkään erityistä. Emme ole saavuttaneet suuria, mutta kun nyt 60 vuoden jälkeen katsoo tehtyä työtä yhteen koottuna, se tuntuu meistä paljolta ja suurimerkitykselliseltä. Miten tuohon kaikkeen on ehditty, kun kukaan ei tunne omalta osaltaan tehneensä suuria? Selityksenä ovat uskollinen kantajoukko ja yksimielisyys. Niiden seurauksena Pohjois-Tyrvännön Marttayhdistys on tänäkin päivänä vireä yhdistys, joka osaa iloita menneistä vuosista ja niiden vuosien mittaan kirkastuvista muistoista. Sen tähden se haluaa juhlia 60-vuotista olemassaoloaan, mutta samalla katsoa myös eteenpäin, sillä nyt saavutettu merkkipylväs velvoittaa jatkamaan työtä kotien onneksi ja yhteisen asuinpaikkamme hyväksi. Muissa yhteyksissä puhutaan paljon maanpuolustustyöstä, vallankin nyt Suomen itsenäisyyden juhlavuonna. Me martat teemme huomaamatonta maanpuolustustyötä kodeissa. Kun meiltä martoilta kysytään, mitä on itsenäisyys ja suomalaisuus, me vastaamme: ”Itsenäisyys on kodeissamme turvallisuutta, joka kasvattaa vastuuntuntoa maan tulevaisuudesta. Suomalaisuus on työn kunnioittamista.”
Juhlimme 60-vuotista taivalta ”perhepiirissä” ja toivomme uusia jäseniä joukkoomme, jotta voimme taas kymmenen vuoden kuluttua juhlia yhdistystämme ja Marttatyötä. – Nykyisin puheenjohtajana toimii opettaja Ulla Perhola. – Kuvat kirjoittajan kuvakokoelmasta.
Martat on kansalaisjärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia sekä kotitalouden arvostusta. Marttoja on Suomessa lähes 45 000. Jokainen martta kuuluu jäsenenä marttayhdistykseen, joita on koko maassa noin 1 300. Marttayhdistykset kuuluvat piireihin, jotka vastaavat alueellisesta marttatoiminnasta. Marttapiirejä on 16. Pohjois-Tyrvännön Marttayhdistys kuuluu Etelä-Hämeen Martat ry.:een. Valtakunnallinen keskusjärjestö on Marttaliitto ry. Järjestön julkaisema lehti on vuoden 2007 alusta ollut Martat. Verkko-osoite on www.martat.fi.
Tyrvännön Joulu 2007
Tyrvännön Joululehdet