Tyrvännön Joulu 2000

Lauri Putkonen

Tyylikkäitä rakennuksia Tyrvännössä

Tyrväntöläinen rakennuskulttuuri tarjoaa monipuolisen näköalan suomalaiseen arkkitehtuurihistoriaan. Seuraavassa rajoitun tarkastelemaan klassismin vaikutusta Vanajaveden rantojen rakennuksiin.

Arkkitehtuurissa klassismilla ymmärretään yleisesti antiikin vaikutteiden, lähinnä harmonian, symmetrian ja ornamenttien omaksumista eri aikojen rakentamisessa. Antiikin vaikutus länsimaiseen arkkitehtuuriin on ollut katkeamaton, vaikkakin yleisesti katsotaan vasta renessanssiajan taiteilijoiden 1400-luvulla löytäneen uudestaan antiikin arkkitehtuurin opit. Roomalainen Vitruvius oli renessanssin arkkitehtuuriteoreetikoiden Leon Battista Albertin ja Andrea Palladion ehtymätön esikuva. Mutta ulottuivatko Vitruviuksen opit myös syvälle Hämeeseen?

Kansanomaisessa rakentamisessa on nähty eräitä antiikkiin viittaavia rakennusmuotoja. Esimerkiksi kaikkialla aiemmin yleistä otsallista hirsiaittaa voidaan tulkita antiikin temppelistä kehittyneenä hyötyrakennuksena. Kun vielä muistetaan, että antiikin Kreikan kivirakennusten muodoissa on luettavissa muistumia varhaisemmin käytössä olleesta puurakentamisesta, ei vertailu tunnu kovinkaan perusteettomalta vaikka ilmiölle voidaan toki löytää strukturalistisetkin perustelut. Talonpoikaisrakennuksissa 1800-luvun alussa yleistyneissä avokuisteissa, joita on kutsuttu myös renessanssikuisteiksi, on harjakattoa usein kannattamassa pyöreät antiikin kapiteeleihin päättyvät puupylväät. Kansanrakentajat omaksuivat nämä klassismin muodot kirkkojen, kartanoiden ja kaupunkitalojen arkkitehtuurista.

Tyrvännön vanha puukirkko ilmentää hyvin 1700-luvun pyrkimyksiä soveltaa kiviarkkitehtuurin muotoja puurakentamiseen. Kuninkaallisella asetuksella oli päämääräksi asetettu, että kaikki valtakunnan uudet kirkot tulee rakentaa kivestä. Suomen kohdalla tästä jouduttiin luonnollisista syistä tinkimään. Eräjärveläinen kirkonrakentaja Matti Åkerblom, Pärnän Matti, laati 1795 suunnitelmat puukirkoksi, jotka lähetettiin Tukholmaan hyväksyttäviksi. Ruotsin yli-intendentinvirastosta ne saatiin takaisin 1797 tarkastettuina ja korjattuina. Malliltaan kirkko on sisäviisteinen, tasavartinen ristikirkko, jonka länsisakaraan liittyy kahdeksankulmainen kellotorni. Åkerblomin omaksuma arkkitehtuuri kertoo kansanmestarin kyvystä soveltaa renessanssin ajalta periytyvää keskeiskirkkomuotoa pohjoiseen hirsiarkkitehtuuriin. Aiemmin Åkerblom oli rakentanut mm. Ruoveden, Pihlajaveden, Kuoreveden. Kurun ja Teiskon puukirkot. Tyrvännön kirkon muotoa on muutettu vuoden 1902 korjauksessa. Kellotorni, sisätilat ja ulkovuoraus uusittiin tässä arkkitehti H. R. Helinin suunnittelemassa korjauksessa ja klassismin detaljit vaihtuivat 1900-luvun alun jugend-vaikutteiseen asuun.

Myös toinen Tyrvännön kustavilaisen ajan merkkirakennus, Lahdentaan kartanon päärakennus on myöhemmissä korjauksissa menettänyt alkuperäiset klassismin tunnusmerkkinsä. Suomen suurimpiin puukartanoihin lukeutuva kaksikerroksinen päärakennus valmistui 1787 vapaa-herra Bengt Axel Boijen ollessa kartanon haltijana. Alkuperäisessä asussaan se oli mansardikattoinen, ja karun yksinkertaiset julkisivut olivat punamullatut. Seinäpintaa jakoivat kapeat pilasterit. Nykyinen, rikkaasti puuleikkauksin jäsennelty uusrenessanssi-tyylinen ulkoasu on 1880-luvulla suoritetusta korjauksesta. Samassa yhteydessä rakennuksen päätyyn lisättiin korkea näkötorni, joka vuorostaan purettiin 1920-luvulla epämuodikkaana. Lahdentaan rakennushistoria kertookin havainnollisesti kuinka nopeasti arkkitehtuurin tyylit koettiin vanhentuneiksi.

Vuoden 1809 jälkeen klassismi vahvisti asemiaan suomalaisessa arkkitehtuurissa. Jo Ruotsin vallan aikana uusklassismi oli omaksuttu virallisessa arkkitehtuurissa. Näkyvimpänä saavutuksena tältä kaudelta Hämeessä on tietenkin Hämeenlinnan kivikirkko Rooman Pantheonin pohjoinen toisinto. Venäjän vallan alkuvuosikymmeninä Hämeen-linna rakennettiin tiukan klassismin hengessä. Uuden esivallan vuoksi tyylisuunnasta käytetään nimitystä empire, vaikka olennaista eroa aiempaan klassismiin ei ehkä olekaan. Tyrvännössä aikakautta edustaa mm. Lusin kartanon päärakennus. Sen hirsirunko saattaa periytyä peräti 1600-luvun lopulta. Rakennus korotettiin 1800-luvun alkupuolella kaksikerroksiseksi ja se sai empire-tyylisen ulkoasun. Leveä, uurrettu vaakaponttivuoraus ja matala aumakatto ovat tuon ajan selviä tunnusmerkkejä.


Käkyen komea päärakennus valmistui 1922. Rakennusaineena käytettiin turpeesta puristettuja harkkoja. Korkea mansardikatto ja massoittelu viittaavat vielä jugendkauteen, mutta pilasterikoristelu ja pylväiden kannattama parvekealtaani ovat selvästi klassisismin aiheita.

Suomen 1900-luvun alun arkkitehtuuriin vaikutti kansallisromantiikaksi kutsuttu suuntaus, jonka vaikutukset tyrväntöläiseen rakennuskulttuuriin jäivät varsin marginaalisiksi. Kansallisromantiikka sulautui paljolti ajan kansainväliseen jugendin, art nouveaun, muotokieleen, joka täällä pohjoisessa sai oman, usein puuhun sovitetun murteensa. Arkkitehti Henrik Reinhold Helin oli ajan näkyvin suunnittelija Hämeenlinnassa ja sen ympäristössä. Tyrvännön kirkon muutoksen lisäksi hän suunnitteli mm. Lepaan puutarhaopiston rakennuksia sekä tyylipuhtaan Tenholan kartanon päärakennuksen. Helinin suunnittelemissa rakennuksissa ei juurikaan ole klassismin aiheita. Sen sijaan Hugo Hallamaan 1922 rakennuttamassa Käkyen päärakennuksessa on havaittavissa siirtymä jugendin muodoista taas takaisin klassismiin. Vastaitsenäistyneen Suomen arkkitehtuurissa klassismi, 20-luvun klassismi, muodostui valtatyyliksi. Kokonaisia kaupunginosia, kouluja ja virastoja rakennettiin valkean klassismin hengessä aina pitkälle 1930-luvulle saakka.

Tyrvännön Heralan tila erotettiin Lahdentaan kartanosta 1928. Maanmittausinsinööri H.P. Kulhia osti tilan 1936 ja uusi sen rakennukset. Hän siirrätti 1937 paikalle Aulangon vanhan, tosin vasta 1928 rakennetun ravintolarakennuksen. Tämä arkkitehti Martti Välikankaan suunnittelema suuri puutalo on säilyttänyt klassisistisen asunsa joskin pääjulkisivun komea kolonnadirivistö on siirrossa hieman supistunut. Martti Välikangas luetaan aikakautensa merkittävimpiin suunnittelijoihin, mm. Helsingin Käpylän puutarha-kaupunki on hänen kynästään.

Lepaan puutarhaopistoa kohtasi 1934 tuhoisa tulipalo, minkä seurauksena opiston keskeiset rakennukset jouduttiin uudisrakentamaan. Rakennushallitus teetti suunnitelmat arkkitehti Jalmari Peltosella. Peltonen antoi uusille opistorakennuksille tiukan klassisistisen asun. Silmiinpistävänä piirteenä on korkean aumakaton lievästi kaartuva muoto, joka tunnetaan ns. hollantilaisen kattona. Tämä kattomuoto on johdettavissa Pohjois-Italian myöhäisrenessanssista ja erityisesti Andrea Palladiosta Alankomaiden kautta Tukholman 1600-luvun palatsiarkkitehtuuriin. Suomessa toteutettiin suurvalta-ajalla, 1600-luvun keskivaiheilla, Askaisten Louhisaaren kartano ja Pernajan Suur-Sarvilahden kartano näiden esikuvien mukaan. Peltonen halusi tyylivalinnallaan selvästikin korostaa Lepaan kartanon historiallista merkitystä antamalla opiston rakennuksille Louhisaaren kartanon muodot. Peltosen viehtymys suurvalta-ajan klassismin muotoihin näkyy myös selkeästi 1920-luvulla rakennetulla Helsingin Torkkelinmäen asuntoalueella, jonne hän piirsi vastaavanlaisia rakennuksia.

Klassismi on kaikkina aikoina osoittautunut pysyväksi arkkitehtuurin kielen alkukodiksi, josta aika ajoin otetaan etäisyyttä, mutta jonne taas palataan. Välillä viittaukset Kreikan ja Rooman rakennustaiteeseen ovat selvempiä, välillä viitteellisempiä. Vanajaveden rantamilla nämä aiheet synnyttävät luontevasti aina uusia assosiaatioita. Rautakauden asutuksen lukuisat jäljet muistuttavat meitä ajanlaskun alun Euroopasta ja Rooman paneurooppalaisesta herruudesta, jonka vaimeat vaikutukset ulottuivat tänne saakka. Arkkitehtuurissa tuo vaikutus on toteutunut viiveellä, mutta vääjäämättömänä läpi kahden vuosituhannen.


Juhani Peltonen antoi Lepaan puutarhaopiston rakennuksille asun, joka vie ajatukset suurvalta-ajan kartanoarkkitehtuuriin. Korkea hollantilaiskatto kätki sisäänsä suuren vesisäiliön.

Tyrvännön Joulu 2000
Tyrvännön Joululehdet


---

Tyrväntö-seuran kotisivu