Uskela ja Haukila
Vanha jo rautakaudella asuttu Uskelan kylä oli alunperin lähes samalla paikkalla, jossa nyt on Haukilan kartano. Vanhin kylän tunnettu asukas löytyy vuodelta 1405, hän oli Magnus Vsskelest. Uskela oli Tyrväntö/Kulsialan suurimpia kyliä, keskiajan lopulla Suotaalan kanssa pitäjän suurin. Tuolloin Uskelassa oli 13 tilaa ja laajat suuria. Uskelan merkityksestä kertoo myös se, että 1500-luvun alussa hallintopitäjäkäräjät pidettiin aina Suotaalassa ja Uskelassa. Suurimmat tilat olivat Knuutila, Haukila, Uotila ja Mäntälä. Vuonna 1624 Mikko Klemetinpojan tila oli koko Hämeen suurimpia peltoalaltaan ja karjamäärältään. Nyky-Haukilasta tunnetaan kaksi rautakauden asuinpaikkaa tai kalmistoa.
Haukilan vanhin tunnettu omistaja on Pekka Juhaninpoika vuosina 1539-54. Isoviha koetteli ankarasti Uskelaa ja esim. Haukila oli 1713 autiona ja muuttui kruununtilaksi. Simon Gardiemeister oli kuollut ja leski paennut Ruotsiin. Heidän poikansa palasi tilalle 12 vuoden sotavankeuden jälkeen ja sai tilan kruununrusthollarina hoitoonsa. Haukila oli kruununtilana vielä 1777 isojakokirjassa. Viimeinen Gardiemeister-niminen omistaja kuoli 1829, tuolloin perintötilaan oli liitetty jo Knuutila. Tilan perijättären nai laamanni Nils Johan Idman, Hatanpään kartanon, Tykölän, Mäntälän ja moneen muun suuren tilan omistaja. Ostettuaan Uotilan Idman omisti koko Uskilan, ja entistä kylää ryhdyttiin kutsumaan Haukilan kartanoksi. Vuonna 1876 Haukilan peri lääketieteen tohtori Axel Holmberg, jonka jälkeen kartano on ollut suvulla useamman polven ajan. Kartano perusti höyrymeijerin 1800-luvun lopulla, sen voita meni paljon Pietariin. 1900-luvun alussa Haukilassa oli meijerin lisäksi mm. tiiliruukki. Viime vuosisadan karjan, sikalan ja broilerikanalan pito on vaihtunut viljanviljelyyn. Haukilan kartanossa on komea rakennuskanta ja kartanomiljöö tuulimyllyineen, sen mailla on myös hienoja peltomaisemia ja perinnenäkymiä.
Uskilan torppia ovat olleet mm. Kyttälä, Halli, Eerola, Oikisto, Juva, Rekola, Vähä-Kyttälä, Suppa, Huhmaristo, Kaipola, Kelho, Murto, Pitkäsilta, Kirjava ja Liekosilta. Haukilan kartanolla oli vuonna 1888 kaikkiaan 22 torppaa, lisäksi tilalla oli 10 muonamiestä, 5 renkiä ja karjanhoitajia. 1900-luvun alussa kartanossa oli pehtoori, konttoristi, seppä, meijerska apulaisineen ja koneenkäyttäjineen, hevosvouti, jalkavouti, mieskarjakko, kirvesmies, metsänvartija, 32 muonamiestä, 5 renkiä, 11 piikaa navetassa ja meijerissä sekä 3 sisäpiikaa. Karjaa oli 132 lypsävää, lisäksi 33 emakkoa ja 37 hevosta. Tunnettuja käsityöläissukuja olivat Sandstenien seppäsuku sekä Nymanien ja Vinbergien suutarisuvut. Siirtoväelle lohkaistiin sotien jälkeen Haukilasta yli 40 tilaa.
Uskela on ollut myös pohjoisen Tyrvännön liikenteen solmupaikka. Hämeenlinnasta ja Hauholta tuleva eteläinen tie on haarautunut siellä Sääksmäelle, Laitikkalaan ja Mälkiäisiin. Edelleen toimiva Haukilan koulu on perustettu 1892. Haukilan terveystalo valmistui 1948 osittain Tyrvännön ruotsalaisen ystävyyskunnan lahjoittamin varoin lähelle koulua. Uskilan kylän asutus on myöhemmin keskittynyt Luukonperän pohjoispäähän ja Haukilan kartanosta sekä vanhasta kyläpaikasta katsoen lahden vastarannalle.
Kuvia Haukilasta
Haukilan kartano
Kuvia "peräpitäjästä"
Tyrvännön kartanoita
Uskela vuoden 1751 pitäjänkartassa
Uskela Krigsarkivetin rekognosointikartassa
