Suotaala
Suotaala löytyy ensimmäsen kerran asiakirjoista 1483. Vuonna 1539 kylässä tiedetään olleen 10 asuttua tilaa. Myöhemmin tilaluku vakiintui erilaisten vaihteluiden jälkeen monen vuosisadan ajaksi kahdeksaan: Heikkilä, Laurila, Siukola, Mattila, Loppi, Innala, Hannukkala ja Anttila. Talot olivat vauraita jo 1600-1700-luvuilla. Vanhaan kyläkeskukseen ovat jääneet Mattila, Anttila ja Heikkilä.
Kylä oli aikanaan tiivis nykyisen Mattilan ja Anttilan kohdalla ollut raittikylä, mutta isojaon seuraksena suurin osa taloista siirrettiin muualle. Alkuperäisen raittikylän taloista lähettyvillä ovat edelleen mm. Laurila ja Hannukkala. Siukola joutui muuttamaan kauimmas, Lusinselän toiselle puolelle. Kirkonmäki oli alkujaan nimeltään Huoritunmäki. Siellä oli tilattomien, mm. käsityöläisten ja muonaväen mökkejä, sen asutus laajeni etenkin 1800-luvulla. Suotaalassa oli seppiä, puuseppiä, räätäleitä, suutareita ja muurareita, jopa pistooliseppä.
Tyrväntöläiset erosivat Hattulan lainajyvästöstä ja rakensivat omansa Suotaalaan 1850-52. Kuutiomaisen makasiinin suunnittelivat E.B. Lohrmann ja C.A. Edelfelt. Kunta luovutti rakennuksen museoksi Tyrväntö-Seuralle 1959. Itsenäisen Tyrvännön kunnan aikana pitäjän keskus rakentui Suotaalaan: sinne nousi jo aikanaan 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa Tyrvännön kirkko, ja 1900-luvulla kuntakeskukseen mm. funktionalistiset kunnalliskoti sekä kunnantupa pankkikonttoreineen (1942, arkkitehti Martti Paalanen) ja seurantalo (1908). Seurantalo oli aiemmin mm. raittius-, puhelinosuuskunnan ja maamiesseuran talona.
Aikanaan raitin varressa oli myös Tyrvännön kappalaisen virkatalo Mikkola, joka sittemmin siirrettiin Lentämäenniemeen. Kappalaiset ovat asuneet tiettävästi siellä 1700-luvulta asti. Nykyisen klassisistisen rakennuksen, entisen pappilan, suunnitteli Toivo Survonen ja se valmistui 1925. Pappilana nyt yksityisasuntona oleva rakennus toimi 1960-luvulle asti. Vihtori Paavolainen avasi Tyrvännön ensimmäisen kaupan Suotaalassa 1889. Vanhemmat ihmiset muistavat itse vaikkapa Mattilan kaupan tai autoilija Eino Kosken autotallin. Tyrvännön tunnetuin oma poliisi Jalmari Järvinen asui viljamakasiinin takana olevassa talossa. Suotaalan Yhtiömeijeri oli Leppärannassa ja työväentalo lähellä Karhunpäänmäkeä.
Matkalla kohti nykyään usein Tyrvännöksi nimitettyä entistä kirkonkylää on viehättävä raitti, perinteinen vanhojen hämäläistalojen ja näiden karja- ja talousrakennusten välinen kuja, jota tien korottaminen ja levennyskään ei täysin turmellut. Mattilan rakennusryhmä on hyvä esimerkki 1800-luvun talonpoikaisesta rakentamisesta ja asumisesta. Tien varren peltoaukeilla on kauniita perinnemaisemia. Suotaalassa on edelleen kylän yhteisranta matonpesulaitureineen ja venevalkamineen.
Rautakauden Suotaalasta muistuttavat vanhat peltomaisemat, Katinkivenpellon ja Antialan hautakummut sekä erikoisuutena Anttilan mailla oleva miekanhiontakivi. Katinkivenpellolla laskettiin 1890-luvulla olleen kymmenkunta rautakauden röykkiötä, mutta niistä on jäljellä enää kuusi. Esinelöydöt ovat viikinki- ja ristiretkiajoilta. Perimätiedon mukaan Katinkivenpellolla on nähty aarnivalkeita. Antialan muinaisalueeseen liittyy selittämätön noin 50 metrin pituinen kivetty polku.
Suotaalanlahden rannan tervaleppälehto on paikallisesti arvokas suojelukohde. Siellä kasvaa myös uhanalaisia kynäjalavia. Lammassaaren jalopuumetsikössä on noin 600 runkomaista metsälehmusta. Antiala on yksi Tyrvännön arvokkaista luontokohteista lehtoineen, hakamaineen ja luhtineen.
Kuvia Suotaalasta
Antiala
Tyrvännön kirkko
Tyrvännön järvikalastusmuseo
Tyrvännön vaiheita: Suotaala
Suotaala vuoden 1751 pitäjänkartassa
Suotaala vuoden 1842 pitäjänkartassa
Suotaalan kyläkeskusta
Anttilan miekanhiontakivi
