Lusi on muodostunut kyläksi joko rautakauden lopulla tai varhaiskeskiajalla. Ensimmäinen maininta Lusista löytyy vuodelta 1484. Vuoden 1539 maakirjan mukaan kylässä oli tuolloin neljä asuttua tilaa ja keskiajan lopulla kuusi. Lusi kuului 1570-luvulla Lepaan läänityksiin, ja 1600-luvulla siellä oli Lahisten rälssimaata. Myös Lahdentaan omistajasuvuilla oli Lusissa omistuksia. Tyrväntöläiseen tapaan myös Lusissa kylä sai keskuksekseen kartanon. Kartanon päärakennuksen runkona lienee ollut Beurraeusten 1672 rakennuttama 4-kamarinen Pietilän asuinrakennus. Kylän suurimmat tilat olivat Jaakkola ja Pietilä. 1700-luvulla ne olivat kruununtiloina ajoittain yhdysviljelyksessä. Vuosisadan lopulla niitä ryhdyttiin kutsumaan Lusin kartanoksi, ehkä säätyläisomistajien vuoksi. Heitä olivat mm. parooni Otto Boije, kruununnimismies Gustav Levander sekä ritarit Svante Leijonmark ja Lorentz Ridderborg. Tarinan mukaan kuningas Kustaa III olisi vieraillut Lusissa ja piirtänyt nimikirjaimensa kartanon oveen joko 1775 tai 1787. Lusin kartano sai toisen kerroksen ja empireasun 1800-luvun alussa. Rannan puisto vanhoine vaahteroineen ja kirsikkapuineen saattaa olla jo 1700-luvulta. Myöhempiä omistajia olivat mm. Ingberg-suku sekä pietarilainen kauppias Josef Leverin. Hänen testamenttinsa pohjalta kartanon sai Tyrvännön kunta, joka 1930 jakoi sen pienemmiksi tiloiksi ja myi myös päärakennuksen.

Talojen nimet Jaakkola, Eskola, Pietilä, Heikkilä ja Mikkola olivat käytössä jo 1700-luvun alussa. Suurin tila Jaakkola oli vuosikymmeniä Palanderin pappisuvulla. Isojako toteutettiin 1770 ja täydennettiin 1883. Viime aikoina kylämaisema on voimakkaasti muuttunut, kun peltoviljely on vähentynyt. Työväentalon lähistöllä on vanhaa asutusta, ja Lusin entinen koulurakennus on edelleen olemassa. Näyttäviä rakennuksia ovat mm. Alitalo ja Pietilä sekä 1928 valmistunut Heikkilän päärakennus. Lusissa ovat toimineet myös Hämeenlinnan kaupungin omistama Katajaniemen leirikeskus ja Kuvataidekoulun Tuulilinnun kylä, 9000 auringonkiertoa-hankkeen taiteen ja historian leiri. Mikkolan tila siirtyi kaupungille 1928, Olavi Sahlberg suunnitteli 1956 valmistuneet uudisrakennukset. Hämeenlinnan kaupunki myi Katajaniemen yksityisille ostajille vuonna 2005, jolloin heille maiden ja rakennusten ohella siirtyi myös Tuulilinnun kylä rautakauden taloineen.

 

Monittula on keskiajalla takamaalle perustettu uudiskylä, siitäkin vanhin maininta on vuodelta 1484. 1500-luvulla Monittula kuului Lepaan Kaarina-rouvalle ja 1600-luvulla se oli Harvialan rälssinä. Isonvihan jälkeen Monittula oli menettänyt säterioikeutensa ja oli kahtia jaettuna kruununtilana. 1800-luvun alussa anomaalaiset omistivat ne, Ylitalo nykyisen Kuusivaaran ja Alitalo nykyisen Äijälän. Tilat siirtyivät nykyisille suvuille 1800-luvun lopussa. Äijälän navetta on vuodelta 1927 ja päärakennus 1935. Äijälästä on tietoja Tyrvännössä harvinaisista lapinraunioista.

Kuvia Lusista
Lusin kartano
Tyrvännön vaiheita: Lusi
Lusi vuoden 1702 maakirjakartassa
Monittula vuoden 1708 maakirjakartassa
Kuvia Tuulilinnun kylästä
Lusi ansaitsisi arkeologisen inventoinnin

Tyrväntö-verkko