Lahdentaka on ollut hämäläisten asuinpaikka jo kaukana muinaisuudessa. Tästä kertovat Lahdentaan kartanon mailla olevat miekanhiontakivi ja jäljet polttokenttäkalmistosta. Lahdentaan talonpoikaiskylä sijaitsi nykyisen kartanon ja sen puutarhan kohdalla. Keskiajan lopulla kylään kuului 9 tilaa. Keskiajalta Lahdentaan maanomistajista tunnetaan mm. Kort Svante, joka sai maansa rälssiksi 1449, sekä lautamies Lauri vuodelta 1457. Varsinainen kartano muodostui 1600-luvulla Turun linnan käskynhaltijan ja Lepaan kartanonherran Tomas Beurraeuksen 1627 saamista kahdeksasta lahjoitustilasta. Säterivapauden Lahdentaka sai 1646. Beurraeus asui Lepaalla, ja rälssitalonpojat hoitivat Lahdentakaa ja Mäenpään säterirusthollia. Oikea asumakartano Lahdentaan säteristä tuli vasta 1600-luvun lopulla. Uudistusmielinen sotaneuvos Otto Ernst Boije perusti 1760-luvulla kartanoon pellavakehräämön ja kehruukoulun (1762-1776). Ne tarjosivat aivan uusia oppi- ja työmahdollisuuksia Tyrvännön naisille ja tytöille. Kartanon suuren eteläpuolisen puiston vanhimmat osat lienevät myös maaherra Boijen aikaansaannosta. Hänen muita uudistuksiaan kartanossa olivat sarkaojitus ja perunanviljelyn aloittaminen. Mäenpään säteriratsutila yhdistettiin Lahdentakaan 1760, Mäenpää oli ollut Lepaan lampuotitilana 1500-luvulla ja Lahdentaan lampuotina jo 1600-luvulla.

Seuraava omistaja kapteeni Bengt Axel Boije rakennutti kartanon nykyisen päärakennuksen. Alunperin mansadrikattoinen punamullattu rakennus valmistui 1787, siinä tiedetään olleen parikymmentä huonetta ja kaksi suurta salia. Päärakennus sai nykyisen uusrenesanssityylisen ulkoasunsa ja päätyynsä korkean tornin 1880-luvulla. Seuraavassa suuressa korjausvaiheessa 1925 kaksikerroksiseen rakennukseen lisättiin yksikerroksinen keittiösiipi, sisäosia muutettiin, torni purettiin ja tehtiin parantolarakennus. Komeat sisätilat ovat turmeltuneet useissa remonteissa, lisäsiipi on purettu 2002. Toinen pihapiirin asuinrakennus Pehtoorintalo on vuodelta 1815, tien vastakkaisella puolella on 1800-luvun väentupa. Porttilan komeat hirsirakennukset ovat 1800-luvulta, Porttila oli sen ajan tyypillinen työväenasumus. Männistö on vanha Lopen päärakennus Suotaalasta. Kartanon taloudellisen toimeliaisuuden ansiosta ympäristöön nousi aikojen myötä lukuisia asuin-, talous- ja tuotantorakennuksia. Lahdentaka työllisti 1800-luvun lopulla tilojen ja torppien väkeä yli 3800 työpäivän verran, lisänä olivat 10 muonamiestä ja 6 renkiä.

Gustav Idestamin aikana kartano kehitti etenkin karjanhoitoa, tuolloin kartanoa kutsuttiin nimellä Kristinehov. Idestamien poika Knut Fredrik (s. 1838) oli maan paperiteollisuuden uranuurtaja ja Nokia Oy:n perustaja. Hän myös aloitti paperin ja selluloosan viennin ulkomaille. Suomen pankin johtaja, senaattori Albert Nykopp hoiti Lahdentakaa muiden töidensä ohella, tuolloin Suontaan kylä joutui vähitellen Lahdentaan haltuun. 1800-1900-lukujen vaihteessa Lahdentakaa omistivat Standertskjöldit ja Hallamaa. Jalasten aikana talossa toimi 1920-luvulta 1930-luvun lopulle parantola, ja kartano oli lähes 30 vuoden ajan myös metsäyhtiöiden omistaman Hämeen metsätyönjohtajakoulun ammatillisena oppilaitoksena 1956-1982. Kartanon pitkän rappiokauden jälkeen 2000-luvulla on alkanut rakennusten ja puiston peruskunnostus.

Boije-suvun ajan Lahdentakana oli oma puutarhuri, tällöin alkoi myös suuren puiston rakentaminen. Sen vanhat korkeat puut näkyvät maisemassa kauas. Puiston keskiakselina on kartanosta järvelle johtava kujanne, jonka ympärillä kiertää muita polkuja. Rannassa on paviljonki. Parantola-aikana puisto oli yleisenä virkistysalueena. Siellä mm. kasvaa Suomen suurin euroopankuusi, lajistoon kuuluvat puistolehmus, vuorijalava, kynäjalava, tammi, kanadantuija, lehtikuusi ja sembramänty. Pensastossa kasvavat herukat, lehtokuusama ja pähkinäpensas. Tien varressa oleva Vainomänty on perimätiedon mukaan ollut vanha rangaistuspaikka, mutta siihen liittyy myös vaino- ja pakotarinoita.

Lahdentaan vanhimpia torppia ovat olleet mm. Tokeensuu, Lentämäki, Manni, Liitinen, Lähteenkorva, Sulkio ja Herala. Suurtilan aika päättyi paitsi torppien riitaisaan itsenäistymiseen myös Käkyen ja Heralan tilojen lohkaisemiseen 1920-luvulla. Tien varressa olevan Porttilan komea päärakennus on Suotaalasta siirretty Lopen entinen pytinki 1800-luvulta. Männistön tilan jugend-rakennus on 1900-luvun alusta. Hugo Hallamaa rakennutti 1922 Käkyen huvilan ja irrotti sen kartanosta omaksi tilakseen. Rakennusaineena on harvinainen turvetiili. Tokeensuun punamullattu asuinrakennus on 1800-luvulta, joidenkin tietojen mukaan vanhimmat osat olisivat 1700-luvulta.

Lahdentaan koulu oli Tyrvännön vanhin koulu ja on edelleen Hattulan vanhin koulurakennus. Koulu perustettiin ja opetus alkoi 1871, aluksi Lahdentaan mäellä kartanon vanhassa sotilastorpassa ja Suotaalan Anttilassa. Koulun vanhin osa valmistui 1874, juuri tuon sotilastorpan aineksista. Klassisistisen asunsa se sai 1925 Toivo Survosen suunnittelemassa korjauksessa. Lähes 100 vuotta jatkunut koulutyö Lahdentakana päättyi suvivirteen keväällä 1971, pian Tyrvännön Hattulaan liittämisen jälkeen. Survonen suunnitteli myös Lentämäessä olevan 1925 valmistuneen Tyrvännön pappilan.

Riihipihan niitty ja Jänismäki ovat paikallisesti arvokkaita perinnebiotooppeja. Niillä kasvaa mm. keltamataraa, mäkikauraa, ketoneilikkaa, kangasajuruohoa, mäkitervakkoa, lampaannataa, ahomansikkaa, huopakeltanoa, särmäkuismaa, metsäruusua, pukinpartaa, kalliokieloa, aholeinikkiä, kevättaskuruohoa, mäkikauraa ja häränsilmää. Pulkin pylväskatajikko Lahdentakana on suojelukohde. Entisellä laidunmaalla kasvaa satoja pylväs- ja pensaskatajia. Viereinen metsäsaareke on luonnoltaan rikas ja arvokas. Luontotyypit vaihtelevat tuoreesta kangasmetsästä saniaislehtooon. Pulkin alueen puuvartisia kasveja ovat mm. tuomi, lehtikuusi, raita, lehtokuusama, koiranheisi, kiiltopaju, herukat ja harmaalepät. Muita kasveja ovat mm. käenkaali, vuokot, kevätlinnunherne, mäkilehtoluste, maahumala, kielo, ukko- ja ahomansikka, kaiheorvokki, metsäkurjenpolvi, jänönsara, peuran-, kissan- ja kurjenkello, päivänkakkara, suo-ohdake, viitakastikka, purtojuuri, suokeltto ja suo-orvokki. Metsälampareissa kasvaa edustava kostean paikan lajisto.

Kuvia Lahdentakaa
Lahdentaan kartano
Lahdentaan rakennusten jäljillä
Lahdentaan turvetalot
Tyrvännön vaiheita: Lahdentaka
Kartanoita
Lahdentaka vuoden 1693 maakirjakartassa
Mäenpää vuoden 1691 maakirjakartassa

Kirkkovalkaman miekanhiontakivi
Kartanon kellarit
Puutarhan paviljonki
Kehruukoulun mahdollinen raunio
Vanhoja kivijalkoja Lahdentakana

Tyrväntö-verkko