Tyrvännön kirkko
Kun vanha kirkko oli käynyt pieneksi ja mennyt huonoon kuntoon, oli aika miettiä uuden kirkon rakentamista. Ensimmäinen päätös nykyisen kirkon rakentamisesta löytyy vuodelta 1770. Tyrväntöläiset halusivat uuden kirkon keskemmälle pitäjää, ja uudeksi paikaksi suunniteltiin Puisniemeä. Paikka olisi sinänsä ollut keskellä pitäjää ja upeasti korkealla harjulla Vanajaveden yllä, mutta sinne ei ollut kunnon tieyhteyttä. Paikaksi tuli lopulta Huoritunmäki (tai Huorituksenmäki) Suotaalassa, tarvittava ala erotettiin Heikkilän rusthollin maista.
Rakentajaksi valittiin kokenut kirkontekijä Matti Åkerblom. Hän laati 1795 piirustukset, jotka sitten hyväksytettiin Tukholmassa. Kuningas Kustaa IV Aadolf hyväksyi korjatun suunnitelman 1797, nämä konduktööri P.W. Palmrothin piirustukset noudattelivat alkuperäisiä suunnitelmia. Aiemmin seurakunta oli jo saanut kuninkaallisen luvan poiketa määräyksestä, jonka mukaan julkiset rakennukset oli rakennettava kivestä. Pieni ja köyhä seurakunta pyysi saada tehdä halvemman puukirkon. Kirkon rakentaminen alkoi vuonna 1798 ja seinät salvottiin seuraavana kesänä. Ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin vielä keskeneräisessä kirkossa syksyllä 1799. Kirkko valmistui vuonna 1800, Samuel Samuelsson Åkerros jatkoi sisätöitä vielä seuraavan vuoden. Virallisesti kirkko ja kirkkomaa vihittiin käyttöön 6.2.1803. Siten kirkonmäellä on käyty jo yli 200 vuotta. Kirkko on ollut ilmeisesti koko Tyrvännön historian suurin yhteinen ponnistus.
Kirkko on malliltaan sisäviisteinen tasavartinen ristikirkko. Saarnastuoli on kuorin pohjoisseinällä. Alkuperäiset ikkunat olivat suorakaiteen muotoiset ja katto paanuista. Sakaristo on itäristin alttariseinän takana. Länsipäässä on kellotorni, ja sen alaosaa on käytetty ns. pikkukirkkona. Rakennus on muuttanut vuosisatojen myötä ulkonäköään eri remonteissa. Kirkon lautaholvi oli 1800-luvulla nykyistä korkeampi. Vuonna 1902 arkkitehti H.R. Helinin johtama iso korjaus muutti sekä sisäosia että ulkoasua. Jugend-tyylisen sisustuksen ohessa kirkko sai lämmityksen ja kellotorni nykyisen muotonsa. Tyrväntöläiset muistelevat aikaa ennen lämmitystä: kirkkoon mennessä piti pyyhkiä tumpuilla kuura penkeistä, että pääsi istumaan. Sähköt kirkko sai 1950-luvun alussa. Kirkkosalia on osin uusittu 1947 Kauno Kallion ja 1992 Eero Raatikaisen suunnitelmien pohjalta
Vanhasta Lepaan kirkosta ovat peräisin mm. 1690-luvun saarnastuoli, kirkonkellot, vanhat alttaritaulut, saarnastuolia kannatellut Kristoforos, kattokruunu ja kirkon arkku. Ainoa kirkkoon hankittu uusi koristus oli Åkerrosin tekemä puukruunu. Nykyisen alttaritaulun on maalannut Emelie Boije Lepaalta hovimaalari Robert Ekmanin aiheen mukaan. Kirkon arvokkaimpia esineitä on ilmeisesti kotimaista työtä oleva Ristiinnaulittu-veistos vuoden 1500 tienoilta. Se on samalla ainoa Lepaan kirkosta säilynyt keskiajan esine. Urkuina ovat vuonna 1917 hankitut Kangasalan urkutehtaan 12-äänikertaiset urut.
Tyrvännön kirkon vuoden 1818 penkkijärjestys kuvaa hyvin sen ajan maalaisyhteiskuntaa ja sen tiukkaa hierarkiaa:
Kolme ensimmäistä penkkiriviä oli varattu Lepaan ja Lahdentaan kartanoiden herrasväelle, kihlakunnantuomari Gardiemeisterille ja laamanni Idmanille (jotka omistivat Haukilan ja Tykölän kartanot sekä osan Monaalan kartanosta) ja kappalaisen perheelle.
Neljännelle riville olivat oikeutettuja Anomaan kaksi taloa, Suotaalan Innala, Laurila ja Hannukkala, Retulankartanon kaksi taloa, sekä Lusin kartanon ja Mälkiäisten omistajat.
Viides rivi: Suotaalan Loppi, Suontaan Hollo, Pietilä ja Mikkola, Monaalan kartano ja Huuna, Mälkiäisten Parkkari ja Retulan Laurila.
Kolme seuraavaa riviä varattiin eri talojen isäntäväelle.
Rivit 9-13 olivat talojen pojille, tyttärille ja nuorelle väelle.
Riville 14 saivat asettua käsityöläiset.
Viisi viimeistä riviä olivat torppareille.
Palvelusväellä ja itsellisillä pikkutupalaisilla ei ollut nimettyjä penkkejä, he etsivät paikan lehteriltä tai viimeiseltä penkkiriviltä.
Penkkijärjestyksestä luovuttiin vuonna 1902.
Tyrväntö oli keskiajasta ja katolisen kirkon ajoista viime vuosisadan alkuun saakka Hattulan seurakunnan kappeliseurakunta. Päätös omasta itsenäisestä Tyrvännön seurakunnasta tehtiin 1906, mutta se toteutui vasta vuonna 1930. Seurakunnat yhdistettiin jälleen 1979, kahdeksan vuotta sen jälkeen kun Tyrvännön kunta oli liitetty Hattulaan.
Kirkon puhelinnumero kesällä (03) 6714641, tiedustelut ma-to 9-13 puh (03) 631 1540.
Kirkon vuosisadat
Ulkokuvia kirkosta
Sisäkuvia kirkosta
Kirkon aarteita
Kirkkotarha
Lepaan kivisakasti
Kuvia jouluaaton kirkkohetkestä 2002
Kuvia kirkon 200-vuotisjuhlamessusta 9.2.2003
Kuvia aattokirkosta 24.12.2004
Pääsiäisen iltakirkko 2008
Tyrväntö-Seuran hautausmaakävely 29.7.2008
Tyrvännön kirkkopyhä 2008
Ristiinnaulittu -krusifiksi
Näkymä kellotornin ikkunasta sankarihaudoille
Tyrvännön kirkon ovi 1700-luvun lopusta Retulansaaressa Ylikartanon viljamaksiinin ovena
Tyrvännön kappalaisen tilukset 1915
Tyrväntöläinen aikajana
Tyrvännön sankarihaudat
1918 muistomerkki
Suotaala