n. 1030

Kristillisiä vaikutteita Suontaan haudoissa

n. 1150

Tanskalaiset ristiretkellä sisämaassa

1229

Piispa Tuomas saa paavilta luvan ottaa kirkon käyttöön hämäläisten pyhäköt ja uhripaikat

n. 1250

Vanhan perimätiedon mukaan Tyrvännössä kirkko ja seurakunta

1330-luku

Tyrväntö mahdollisesti osaksi Hattulan suurseurakuntaa

1386

Mystinen vuosiluku Lepaan kivisakastin ovessa

1405

Vanhin tunnettu maininta Kulsialan kappeliseurakunnasta

1445

Sakastin päädyssä ollut vuosiluku saattaa viitata sen valmistumisvuoteen

1455

Vanhin tunnettu maininta Tyrvännön kappelista, kultaseppä Sven perää saataviaan Tyrvännön kappelilta

1558

Tyrvännön kirkkohopeita kruunulle, ainakin suuri kullattu ehtoollisleivän säilytysrasia

1562

Suotaalan Olavi Erkinpoika saa ainoana tyrväntöläisenä syytteen noituudesta

1565

Tietoja kirkon rakennustyöstä Lepaalla

1593

Mathias Philippi mainitaan Tyrvännön kappalaisena

1632

Ensimmäinen tunnettu Tyrvännön oma kappalainen, Eerik Särki

1642

Suomenkielinen raamattu, yhtenä suomentajana Yrjö Matinpoika Siukolasta

1654

Mikkola Suotaalassa kappalaisen virkatalona

1669

Vanhin säilynyt rippikirja

1676

Kappalainen Michel Rubellius (Särki)

1686

Tyrvännön talonpojan pyytävät kirjelmällä omaa kirkkoherraa

1689

Anders Boije lahjoittaa kirkkoon kullatun kalkin

1692

Siukolan Henrik saa maksun uuden kellotapulin teosta

1693

Linnanpäällikkö Anders Bergiltä kirkkoon messinkinen kynttilänhaara, joka on edelleen Tyrvännön kirkon saarnastuolin vieressä
Kellotapuliin rautaa, pultteja ja saranat

1700

Anders Berg on lahjoittanut kirkkoon uuden saarnastuolin, tekijä on todennäköisesti puuseppä Matts Bijstock Hattulasta
Maaherra antaa luvan siirtää kirkon rakennustyötä katovuosien takia

1704

Yksi kolmesta kirkonkellosta halkeaa ja valetaan uudelleen, valajana Ambrosius Ternant Turusta

1709

Ternant tekee Tyrväntöön toisenkin kirkonkellon, ja puuseppä Bijstock uudet kellojen telineet

1719

Seurakunta saa kehotuksen kirkon korjaamiseen kappalainen Mikael Rubelliuksen hautasaarnan yhteydessä

1720-luku

Lepaan uuden kirkon rakentaminen alulle

1723

Kappalainen Henricus Brunnius

1726

Kappalainen Gabriel Palander, Palander-pappissuku Tyrväntöön

1729

Lepaan uusi puukirkko valmis, mestarina Hattulan lukkari Henrik Oikolin

1730-luku

Maaherra Stierncrantzin suuri lahjoitus, mm. silkkikasukka ja kastemalja

1733

Sakaristoon uusi paanukatto

1734

Kirkon sisustustöitä, puuseppä Joseph Drufva

1735

Saarnastuolin kaiteeseen nelilasinen tiimalasi

1736

Kirkon ensimmäinen lasipullo viinin säilytykseen

1747

Kirkkoon uudet penkit

1750

Uusi musta hopeakaluunainen kilpikasukka, kuoriaitaan rippikello

1752

Kappalainen Abraham Palander

1753

Kirkon paanukaton tervaus

1754

Kirkkotarhan aitaan uusi porttihuone

1757

Sotaneuvos Boije ostaa kuorin vierestä perhehaudaksi ns. Anomaan haudan

1759

Tyrvännön kappelikirkon penkkijärjestys

1767

Hautaaminen päättyy pahan hajun takia kirkon lattian alle, paitsi muurihautoihin

1770

Päätös uuden kirkon rakentamisesta Puisniemeen

1779

Päätös Lepaan kirkon ja kellotapulin viimeisestä kunnostamisesta
Johan Leander johtaa seinien, kivijalan ja katon korjauksia 3 vuoden ajan

1781

Kappalainen David Johan Elfvenberg

1787

Kirkossa ainakin Retulan, Monaalan ja Lahdentaan muurihaudat

1791

Kappalainen Abraham Fredrik Palander

1794

Kirkon ikkunoiden korjaus

1797

Kustaa IV Aadolf hyväksyy uuden kirkon piirustukset
Kirkonkokous muuttaa rakennuspaikan Puisniemestä Suotaalan Huorituksenmälle

1798

Uuden kirkon rakentaminen Suotaalaan alkaa

1799

Ensimmäiset jumalanpalvelukset uudessa kirkossa
Vanhan kirkon purkaminen

1800

Tyrvännön uusi kirkko valmistuu

1803

Uuden kirkon ja kirkkomaan vihkiminen

1807

Kivisakasti "vanhan eukon asumuksena"

1812

Vapaaherratar Ulrica Boije ja vapaaherra Pehr Stjerncrantz saavat luvan aidata osan Lepaan kirkkotarhasta hautausmaaksi

1827

Seurakuntalaiset todistavat Lepaan sakariston kuuluvat Stjernsundin haltijoille

1830-luku

Kiviaidan tiiliportti

1887

Muinaistieteellinen retkikunta toteaa Lepaan hautausmaan olevan Suomen parhaiten hoidettu

1889

Karl Packalen haudataan Lepaalle, viimeinen hautaus tälle hautausmaalle

1909

Valtio ottaa sakastin ja hautausmaan hoitoonsa

1979

Kivisakaristoon uusi paanukatto