Tyrvännön alueen esihistoriallisia kohteita

Kun tutkii kivikauden eri keraamisten kulttuurien löytökarttoja, Tyrväntö jää eräänlaiseksi valkoiseksi alueeksi eri keramiikkatyylien väliin. Ehkä täällä törmäsivät toisiinsa itäinen ja rannikkoseutujen naapureiden läntinen kulttuuri.
Asutus on hakeutunut aluksi Vanajaveden rannan moreenimäille. Vanajaveden laakso on ilmeisesti saanut osansa Viron kautta tulleesta pronssikauden uudisasutuksesta. Samaan aikaan Varsinais-Suomi ja Satakunnan seutu saivat asukkaita Ruotsin suunnasta. Suomi, Häme ja Karjala alkoivat hahmottua omina heimoinaan. Viljelyn taito lienee tullut tänne pronssikaudella. Siitepölyanalyysit kertovat peltoviljelystä Tyrvännössä viimeistään 400-luvulla. Uudesta metallin käsittelyn taidosta kertoo Kansallismuseossa oleva Retulansaaresta löytynyt tinaupokas. Pronssikauden kotipihassa olivat jo koira, lehmä, sika, lammas ja vuohi.
Pääosa Vanajanlaakson asutuksesta on saattanut tulla nykyisen Satakunnan kautta ylävirtaan Kokemäenjoen vesistöä pitkin. Nimien samanlaisuus houkuttelee arvailemaan, että Tyrväntö sai asutusta Tyrväältä. Asukkaita saattoi tulla seudulle myös Kannaksen suunnalta 300-500-luvuilla. Lappalaiskulttuurista saattaa olla merkkejä vielä 1000-luvulla - mikäli Ruskeenkärjen hauta on lappalaispariskunnan hauta, kuten jotkut tutkijat ovat olettaneet. Lappalaisiin viittaa myös tarina Vanajaniemessä Lapinämmänkiven alle jääneestä lappalaisnoidasta. Osa kiertopyyntikulttuurissa eläneestä kansasta on suomalaistunut, osa vetäytynyt aina pohjoisemmaksi uusien tulijoiden tieltä. Tyrväntö on lapinrauniokarttojen mukaan rautakauden lappalaisalueen eteläreunaa, lapinrauniota on jäljellä Mälkiäisten Neroonniemessä ja Monittulassa. Tuluskivet kertovat pysyvää viljelyasutusta edeltäneestä erä- ja kaskikaudesta, jolloin uudet tulijat etsivät elinsijaa.
Rautakautisia esinelöytöjä on runsaasti. Niistä komeimpia on Suontaan kartanon mailta esiin kaivettu loistomiekka, aikansa vallan ja rikkauden symboli. Loistomiekan taru on sitäkin kiehtovampi, koska se saattoi olla naisen haudassa. Kiinteinä muinaismuistoina alueelta löytyy mm. asuinpaikkojen jäänteitä, kääppiä eli hautakumpuja, polttokenttäkalmistoja, kuppikiviä, erilaisia röykkiöitä ja miekanhiontakiviä. Jotkut rakennelmat on tulkittu kivetyiksi muinaisteiksi. Tutkimattomia röykkiöitä ja kiviraunioita on paljon. Samoin tiedetään monien muinaismuistojen tuhoutuneen rakentamisen ja peltojen raivauksen myötä.
Retulansaaren laaja kalmisto on valtakunnallisesti merkittävin seudun muinaismuistoalue. Tyrvännön tutkituimmat muinaiskohteet ovat Suotaalasta Antialan hautarauniot vanhemmalta kansainvaellusajalta, Suotaalan Katinkivenpellon hautaröykkiöt, Retulansaaren suuri keskisen rautakauden kalmisto, Lepaan Hinnonmäen viikinkiajan polttokalmisto ja Vihdinvirran rantamilla oleva Ahtasenmaan eli Pekkasen nuoremman kansainvaellusajan hautaraunio. Aivan lähistöllä ovat Vesunnin Mustalaismäen viikinkiajan kalmisto ja Tenholan viikinkiajan hautarauniot ja -röykkiöt. Antialan löytöjä ovat mm. rautakirveet ja helat, pronssisoljet ja vadin kappaleet sekä luurasian palat. Hinnonmäeltä on saatu talteen pronssisia solkia, rannerengas ja kaulakoru, sekä miekkoja, putkikirves ja keihäänkärkiä. Myllymäen runsaiden löytöjen joukossa on mm. keihäänkärkiä, kirveitä, solkia, värttinänpyörän kappale, kilven kupuroita ja saviastian paloja.
Miekanhiontakivet ovat sydänhämäläinen ja tyrväntöläinen erikoisuus. Vaikka niitä on runsaasti esim. Gotlannin saarella, Suomessa miekanhiontakiviä on vain muutama: kolme Tyrvännössä ja kaksi Lammilla. Retulansaaresta ja Lopelta on myös tietoja kadonneista miekanhiontakivistä. Tutkijat eivät ole selvittäneet niiden arvoitusta, mutta tuskin niitä on käytetty miekan teroittamiseen. Luultavasti ne liittyvät uskomuksiin, uhreihin ja taikoihin, ehkä pellon ja veden antimiin, tai sepän töihin ja taitoihin. Monesti niiden lähellä on metallin käsittelyn jäänteitä. Yllä on Lahdentaan Kirkkovalkaman suuri miekanhiontakivi.
Eräiden arvelujen mukaan Hinnonmäki on seudun vanhinta asutusaluetta. Harmi kyllä, tehokkaan raivauksen jäljiltä muinaiset asuin- ja hautapaikat ovat tuhoutuneet. Erityisen hieno kohde on Retulansaaren Myllymäen alue, jossa rautakauden röykkiöitä on parisataa. Uhrikiviä on useita. Siellä on myös ainutlaatuinen kuppikivi, jossa kupit on hakattu uhrikiveen Otavan ja Pohjantähden muotoon. Myös Antialanniemessä leijuu vahva historian henki. Antialasta löytyy Tyrvännön vanhin kalmisto noin 400-luvulta. Korkeuskäyrien seuraaminen paljastaa, että Vajanaveden ollessa rautakaudella n. 3 metriä nykyistä korkeammalla, Antialanniemi oli joukko saaria.
Nykyuskomuksen mukaan Tyrvännön kaikki hyvät peltomaat 82,5m mpy korkeuskäyrän yläpuolella olivat viljeltyjä jo rautakaudella. Tuolloin syntyivät myös vanhimmat kylät, mm. Suontaka, Lepaa, Suotaala ja Retula. Kyliä tai asutusta oli myös Uskelassa, Mälkiäisissä, Lahdentakana, Monaalassa, Ahtasemassa ja Mäenpäässä. Teistä jo rautakaudella lienevät syntyneet Vesunnan ja Lepaan kautta Suotaalaan tuleva tie, tiet Suontaasta Lehijärvelle ja Tenholaan sekä Uskelasta Monaalaan, Ilmoilaan ja Sääksmäelle. Myös tie Hämeenlinnasta Pirkanmaalle ja Pohjanmaalle Tyrvännön itäreunaa pitkin on hyvin vanha. Erätuotteitaan alueen asukkaat kävivät ehkä kauppaamassa aluksi Porvoonjoen suulla, ja tuon kauppapaikan hävittyä sekä Uskelanjoen suun satamassa (n. 700 asti) että Aurajoen suulla. Kukaan ei tiedä missä oli kronikoiden "hämäläisten satama". Tyrväntöläisten turvapaikkoina lienevät olleet Tenholan linnavuori Vanajaveden länsipuolella ja Vanajaveden saaret.
Kristinusko tuli seudulle todennäköisesti jo ennen tanskalaisten ja ruotsalaisten ristiretkiä, mahdollisesti idästä. Luultavasti Hämeessä kävi kiertäviä munkkeja. Skandinaavien retket 1100-1200-luvuilla vakiinnuttivat viimeistään kristillisen vaikutuksen Tyrvännössä. Viimeiset merkit pakanallisista hautaustavoista ovat 1100-luvulta, ja 1200-luvulla Tyrvännössä saattoi jo olla seurakunta sekä Lepaalla kirkko. Perimätiedon mukaan kirkko on rakennettu muinaisen Lepaan uhrilehdon paikalle, mäelle joka oli tärkeä yhteinen kokoontumis- ja seremoniapaikka. Vasta 1700-luvun lopussa Tyrvännön kirkko siirrettiin Suotaalaan. Läheisestä Hattulan Pyhän ristin kirkosta tuli koko keskiajan Hämeen keskuskirkko. Keskiajalla Tyrväntö oli Hattulan emäseurakunnan kappeliseurakunta.
Hämeessä leipä on tullut pellosta ja rikkaus erämaista. Pyynti suuntautui ilmeisesti lähimetsiin ja Pälkäneen-Kangasalan kautta kohti erämaita. Tyrvännöllä on ollut pitkään siellä vanhoja omistuksia. Tyrväntöläisten erämaita oli mm. Pielaveden, Keiteleen, Konneveden, Rautalammen ja Hankasalmen seuduilla.
Yksi sisämaan kiinnostavimpia muinaisia asuinpaikkoja on Kangasalan Sarsa, jossa on yhtäjaksoisen asumisen merkkejä ja asuinpaikkoja kivikaudelta saakka. Sarsa oli osa Tyrvännönmaata, tyrväntöläisten ikivanhaa eräomistusta. Sarsankoski on aikanaan ollut erittäin arvokas omistus kalastus- ja myllypaikkana. Mikä mahtoi olla sarsalaisten ja tyrväntöläisten suhde?
Hämeen rautakausi on ollut vaurasta mutta rauhatonta aikaa. Hämeestä taistelivat itä ja länsi. Novgorodilaisten pitkään jatkuneiden ryöstöretkien ja hämäläisten vastahyökkäysten jälkeen Hattulan ja Tyrvännön itäiset rajat saattoivat olla rauhanteossa muotoutuneet Ruotsin ja Novgorodin (sekä Karjalan) vaikutusvallan rajat. Onko Tyrvännön ja Hauhon rajoilla oleva Hämeskivi kaiverrusmerkkeineen vanha idän ja lännen raja ennen Pähkinäsaaren rauhan (1323) rajoja? Se saattoi olla myös raja, kun Turun ja Viipurin linnanherrat keskiajalla jakoivat Suomen hallinnon keskenään.
Tyrvännön kylistä Anomaa, Lusi ja Parola saattoivat syntyä varhaiskeskiajalla, kun vanhat kylät kävivät ahtaiksi. Monittula on ehkä sydänkeskiajalta ja Vanajanniemi, Tuomisto sekä Tykölä myöhäiskeskiajalta. Jos pakanuuden ajasta ja rautakaudesta kertovat eniten hauta-antimet, kalmistot ja uhrikivet, alkavasta keskiajasta taas kertovat kirkot ja muotoutuvan uuden luokan aateliston kartanot. Valtaosa Tyrvännöstä on ollut osa keskiaikaista Kulsialan hallintopitäjää, joka taas oli osa muinaista Suur-Sääksmäkeä. Tuolloin Kulsialaan kuuluivat myöhemmän Tyrvännön pohjois- ja itäosien lisäksi mm. vanhat vauraat kylät Laitikkala, Ilmoila ja Ikkala. Vanhin maininta Kulsialan pitäjästä on vuodelta 1405.
Tyrväntö-verkko suosittelee käyntiä Hämeen linnan näyttelyssä Terra Tavestorum - hämäläisten maa. Tyrvännön kivikautisista löydöistä siellä ovat esillä mm. vasarakirves ja liuskerenkaan puolikas. Nuoremmalta roomalaisajalta (200-400) on Suotaalan Anttilasta löytynyt rannerengas ja merovingiajalta (550-800) Lepaalta löytynyt Yliskyläntyyppinen keihäänkärki sekä joukko kilvenkupuroita Retulansaaren kalmistoista. Esillä on myös Ruskeenkärjen 900-1000-lukujen vaihteen hautalöydön pariskunnan runsas esineistö sekä rautakautinen pieni rannerengas lapsen haudasta Retulansaaresta. Eri elinkeinoja ja elämän alueita näyttelyssä esittelevien teemojen esineistä Tyrvännön löytöjä ovat mm. muinainen värttinänpyörä ja pystykangaspuiden paino Retulansaaresta, tuluskivi Suontakaa, harppuuna ja "taikakiviä" Retulansaaresta sekä damaskoidulla tekstillä koristeltu miekan osa Hinnonmäestä. Esillä on myös Tenholan linnavuorelta tehtyjä viikinkiajan löytöjä, mm. saviastian paloja, veitsiä, hioinkiviä, nuolenkärkiä ja rannerenkaiden katkelmia.
Muinaislöytöjä Terra Tavestorum-näyttelyssä
Kuvia muinaisjäännöksistä
Retulansaari
Retulansaaren esihistoriaa
Antiala
Tenholan linnavuori
Tarinoiden kohteita
Tyrväntöläinen aikajana
Kuvia 9000 auringonkiertoa -leiriltä Lusissa
Kangasalan Sarsa ja Tyrvännönmaa
Raunioita ja röykkiöitä
Lahdentaan hiomalaaka
Vanha rantaviiva
Kuvasarja Retulansaaren Myllymäeltä
Kivikauden hiomakivi Lahdentakana
Anttilan miekanhiontakivi
Lahdentaan miekanhiontakivi
Illaakivi Mälkiäisissä
Kuppikivi Suontakaa
Hinnonmäen epäselviä röykkiöitä
Röykkiö Nerooniemessä
Vanajaniemen kiviröykkiöitä
Jouni Taivainen: Poimintoja Tyrvännöstä - Rautakauden - keskiajan asutushistoriallisia tutkimuksia