Lusin alue ansaitsisi arkeologisen inventoinnin

    13.8.2002

    Hämeenlinnan kaupunginhallitus päätti 12.8.2002 kokouksessaan käyttää kaupungin etuosto-oikeutta Aulangon Heikkilän lomakylässä ja hankkia alueen kaupungin uudeksi leirikeskukseksi. Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuon mukaan Heikkilä korvaisi Hattulan Tyrvännössä olevan Lusin leirikeskuksen. Kaupunki ei ole tehnyt vielä Lusin Katajaniemen leirikeskuksen tulevaisuudesta mitään päätöksiä. Kaupunkia pelottavat Katajaniemen rakennusten kunnostuskustannukset, eikä kaupunki katso tarvitsevansa kahta aluetta samanlaiseen toimintaan.

    Lusin Katajaniemen tulevaisuus on kohtalonkysymys Hämeenlinnan kuvataidekoulun 9000 auringonkiertoa -leirille. Se on rakentunut niin kiinteästi Lusiin Vanajaveden rannalle. Kuvataidekoulun rehtorin Pekka Lehtimäen mukaan Lusissa on kiinni valtava määrä talkootyötä. Ja koska leirit ovat rakentuneet Lusissa syntyneille tarinoille, leiriä ei voida noin vain pystyttää muualla. Osa leirin henkeä ja tunnelmaa on ollut se, että se on ollut todennäköisellä aidolla rautakauden asuinpaikalla, aidossa muinaismaisemassa.

    Koska Lusin Katajaniemen tulevasta omistajasta ja käytöstä ei ole mitään tietoa, olisi erittäin tärkeää, että alueella saataisiin tehtyä arkeologinen ja kulttuurihistoriallinen inventointi. Lusissa tiedetään olleen yksi vanhan Tyrvännön alueen jo rautakaudella syntyneistä kylistä. Vanhasta asutus- ja kulttuurihistoriasta kertovat mm. alueen lukemattomat kiviröykkiöt. Näin voitaisiin suojella ne arvot, jotka saattavat jäädä tulevan rakentamisen ja muun maankäytön jalkoihin. Kylän vauraudesta kertoo myös sinne noussut Lusin kartano.

    Nykyään tiheää metsää kasvava alue on aikanaan selvästi ollut viljelty. Metsän pohja on ollut vanhoilla alkeellisilla menetelmillä helposti muokattavaa maata. Suurin osa kiviröykkiöistä on maanviljelyn ja ehkä kaskeamisen jälkiä, mutta olisi tutkittava, onko joukossa myös suojeltavia muinaismuistoja; hautakumpuja ja muita esihistoriallisen ajan raunioita. Myös Katajaniemen rakennusten ja luonnon arvoa olisi syytä pohtia.

    Jää 9000 auringonkiertoa alueelle tai ei, se ei poista tutkimuksen tarvetta. Olisi hyvä tallentaa tieto leirin aikana tehdyistä töistä, jotta mahdolliset muinaisjäännökset eivät tulevaisuudessa sotkeennu leirin rakennelmiin. Leirien aikana on kaivettu kuoppia, siirrelty kiviä, kasattu uusia röykkiöitä jne. Tutkimuksen myötä myös leirin olisi helpompi suunnitella tulevaa mahdollista Lusin toimintaansa niin, että muinaisrannan tuntumassa olevat alkuperäiset rakenteet säilyisivät mahdollisimman koskemattomina. Yksi ihanteellinen ratkaisu voisi olla, että 9000 auringonkiertoa säilyisi Lusissa, ja hankkeen myötä se voisi perehtyä asiantuntevasti myös oman lähiympäristönsä arkeologiaan.

    Sama tutkimustarve toki koskee muitakin vanhoja tyrväntöläiskyliä ja asuinpaikkoja. Edes rikkainta muinaismuistoaluetta, Retulansaarta ei ole tutkittu perusteellisesti.

    Kuvia Katajaniemen leirialueelta:

















    Lusi

    Tyrväntö-verkko