Tyrväntö-verkon kuvia
Kangasalan Sarsa, Längelmä ja Tyrvännönmaa
1400-luvulta säilyneiden tietojen mukaan Kangasalla oli laaja tyrväntöläisten omistama alue, Tyrvännönmaa. Tyrvännön maahan kuului pitkälti Längelmäveden rantaa, Längelmäveden ja Vesijärven välistä pitkää kannasta sekä nykyisten Sarsan, Huutijärven, Vääksyn ja Joutsiniemen alueet. Tämä vanha, ilmeisesti rautakautinen omistus oli hyvin merkittävä, koska Sarsassa olivat tuolloin hyvin arvokkaat kalastus- ja myllykosket. Tyrvännönmaa lienee alkanut Kaivannon kanavan paikkeilta. Tyrvännön maa ja vesi ulottui nykykäsityksen mukaan pohjoiseen Ponsaan ja Orivedelle saakka. Keskiajan hallintopitäjäjaossa Längelmä (Tyrvännönmaa) oli yksi Kulsialan neljänneksistä, vaikkakin irrallaan muusta pitäjästä. Rautakauden lopulla ja keskiajan alussa seutu oli tyrväntöläisille tärkeä, sieltä saatiin paitsi turkiksia myös etenkin haukia ja lohta kalaverojen maksuun. Vuoden 1552 eräluettelossa kulsialaisilla oli Längelmässä 22 eräomistusta, 1576 Längelmän neljännes erosi Kulsialasta ja liittyi Pälkäneeseen.
Sarsa on Suomen hienoimpia tunnettuja kivikauden asuinpaikkoja ja eräs sisämaan tärkeimmistä. Alue on ollut asuttu ainakin 5000 vuoden ajan. Sarsan uoman ympäriltä tunnetaan yli 20 esihistoriallista asuinpaikkaa. Paikka on myös antanut nimensä Sarsan keramiikkana tunnetulle tekstiilikeramiikalle. Rautakaudelle tultaessa asutus näyttää hävinneen. Sarsan muinaismuistoalueella on asuinpakkojen jäännösten lisäksi nähtävissä vanhoja rantaterasseja.
Luonnonolosuhteet olivat otolliset metsästykselle ja kalastukselle 1600-luvun alkuun saakka. Siihen asti Längelmäveden ja Vesijärven vedet olivat laskeneet Roineeseen Sarsansalmen ja Sarsankosken kautta. Längelmavesi puhkaisi itselleen uuden uoman Iharinkosken kohdalla vuonna 1604, ja Sarsa lähes kuivui. Kansanperinteen mukaan luonnonmullistuksessa "ilkeä Iharinkoski saatti Sarsan vaivaiseksi". Vanhasta vesiväylästä ovat muistona Vääksynjoki, Pohtiolampi sekä katkelmat Sarsankoskea.
 Längelmävettä Kaivannon kanavalta
|
 Sääksikeskus Pohtiolammen rannalla
| |
 Sarsan rantapenkereen muinaismuistoaluetta
|
 Kivikautinen kotaliesi Sarsassa n. 4500 vuoden takaa
| |
 Rantaterasseja Sarsassa
|
 Muinaisia asuinpaikkoja
| |
 Kuivunutta Sarsankosken pohjaa
|
 Nykyistä Sarsanuomaa
| |
 Vääksynjoki lähtee Vesijärvestä
|
 Vääksyn kartanon maisemaa
| |
 Muinaista Tyrvännön maata ja vettä Kangasalla
|
 Liekö Matinsaaressa lapinraunio
| |
 Längelmäveden rantamaisemaa
|
 Vanha Ponsantie, tie Kangasalta Orivedelle halkoo Tyrvännön maan. Eräalue ulottui Sarsasta Ponsaan.
|
Sarsa ry
Elävä pronssikausi, Sarsa
Kangasalan kunta