Kuvia Tyrvännöstä
Perinnemaisemia
14.2.2003
Vaikka maatalouden ja maaseudun rakennemuutos muuttaa nopeasti perinteisiä hämäläisnäkymiä, Tyrvännössä on säilynyt monin paikoin viehättäviä perinnemaisemia. Toisaalta samaan aikaan perinnemaisemien arvostus on nousussa, ja niiden hoitoon on saatavissa tukea ja opastusta.
Kun talot ovat luopuneet karjan ja muiden eläinten pidosta, ovat samalla paljon hävinneet kedot ja niityt. Pieniä peltotilkkuja ei kannata enää viljellä, eikä joutomailta entiseen tapaan kerätä polttopuuta. Nykypellot ovat suuria yhtenäisiä salaojitettuja aukeita. Maisemat myös kasvavat umpeen, pusikoitumisen vuoksi mm. näkymät Vanajavedelle ovat käyneet vähiin.
Outi Talvian selvityksessä Kanta-Hämeen perinnemaisemat Tyrvännöstä on mukana 6 kohdetta: Retulansaaresta valtakunnallisesti arvokkaat Alikartanon ja Ylikartanon laitumet, Monaalan maakunnallisesti arvokkaat laitumet, paikallisesti arvokkaat Jänismäen keto ja Lahdentaan niitty sekä Harjulan metsälaidun Lahdentakana.
Alikartanon ja Ylikartanon laitumien arvoon vaikuttavat niiden ainutlaatuisuus, edustava kasvillisuus, muinaisjäännökset, maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot sekä niiden laajuus. Uhanalaisia kasvilajeja ovat mm. hakarasara, jänönapila, kynäjalava, vuorijalava ja peltorusojuuri. Retulansaari on Suomen merkittävimpiä perinnemaisema-alueita. Arvokkaita laitumia on Myllymäen lisäksi Kiattarankalliolla ja Peltoidussa. Kiattarankallio on saaren paras perinnebiotooppi ja maakunnan edustavin ketoalue. Muuten laitumet ovat jonkin verran rehevöityneet. Maisemallisesti kauneimpia ovat Myllymäen katajikot.
Monaalan laitumet nostaa maakunnallisesti arvokkaiksi niiden edustavuus, laajuus, kulttuurihistoriallinen arvo ja vanha puusto. Monaalassa on kuten Retulansaaressakin metsälaidunta, niittyjä, ketoa ja hakamaita. Rantaniittyjen reunustamat metsälaitumet ovat maakunnan kiinnostavimpia perinnebiotooppikokonaisuuksia. Terva- ja harmaaleppävaltaiset metsälaitumet ovat hyvin reheviä. Kartanon maat ovat kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus vanhoine rakennuksineen.
Lahdentakana Jänismäen keto on arvokas keto- ja niittykasvillisuutensa ansiosta. Mäkeä laidunnettiin viimeksi 1955. Perimätiedon mukaan mäen laella olivat ennen viereisen sahan rakentamista tuomarinkivet. Lahdentaan niityllä ei ole ollut karjaa sitten 1970-luvun, ja alue on jo heinittynyt. Harjulassa on laidunnettu pitkään lehtomaista kuusikkoa, ja se on arvokas juuri metsälaitumena.
Näiden lisäksi hienoja perinteisiä maalais- ja viljelymaisemia on myös mm. Suontakana, Suotaalan kylässä ja Antialassa, Haukilassa, Lepaalla, Mälkiäisissä ja Anomaassa. Lahdentaan Riihipihaa, Jänismäen niittyjä ja Pulkin katajikkoa uhkaavat umpeenkasvu ja heinittyminen.
 Retulansaari, Myllymäki
|
 Retulansaari, Myllymäki
| |
 Retulansaari, Kiattarankallio
|
 Suontaka
| |
 Suontaka
|
 Suontaka
| |
 Suotaalanlahti
|
 Suotaala
| |
 Lentämäki
|
 Mälkiäinen, Neroonniemi
| |
 Lepaa, Parolanhaka
|
 Lahdentaka, Jänismäki
|
Kuvia Retulansaaresta
Kuvia Antialasta
Monaalan muinais- ja perinnemaisemaa
Pulkin pylväskatajia
Tyrvännön kukkia, kevät
Tyrvännön kukkia, lehto ja ranta
Tyrvännön kukkia, niitty ja metsä
Rakennusperinto.fi
Hämeen Liitto: Kuppikivi - kulttuuriympäristöjen sivut
Vanajaveden kapeikon kulttuurimaisema