Kuvia Tyrvännöstä
Monaala
Monaala löytyy asiakirjoista ensi kerran 1458, 1500-luvulla kylässä oli 8 talonpoikaistilaa. Monaalassa oli majatalo jo 1600-luvulla, 1620-luvulla sitä piti Perttu Martinpoika. Se lienee ollut nykyisen Huunan paikalla, missä oli kestikievari vielä 1800-luvulla. Monaalan kartanon kantatila eli Kartanon ratsutila yhdistettiin useammasta pienemmästä tilasta 1600-luvulla. Ensin kantatilaan liitettiin 1628 osa naapuritilasta, ja 1631 puolet Mattilan ratsumiestilasta. Pitkäaikainen omistajasuku oli Bockin suku 1684-1805. Isonvihan aika koetteli ankarasti Monaalaa, mutta tilat vaurastuivat 1700-luvun loppuun mennessä. Vuonna 1816 kartano siirtyi talonpoikaissuvulle, ja ostettiin perintötilaksi vuosina 1818-20. 1850-luvulla Monaalaan yhdistyi puolet Jussilan ratsutilasta ja neljännes Huunasta. Vuosina 1761-1858 kartano oli jaettuna milloion kahteen, milloin kolmeen osaan. Iisakki Matinpojan poika Adolf Caven oli valtiopäivämies ja nykyisen kartanon luoja. Päärakennus on Caven-suvun ajalta 1870-luvulta, ja satulakattoinen kuisti 1929 uudistuksesta. Toinen asuinrakennus on vuodelta 1934. Navetta valmistui 1861, ja päreseinäinen kuivausriihi on 1800-luvulta. Vuonna 1926 rakennetun tiilisen tallin ja vesitornin suunnitteli Toivo Survonen. Tien varrella on alustalaismökkejä ja arvokkaita perinnemaisemia.
 Monaalantie
|
 Monaalan kartanomaisemaa
| |
 Kartanon päärakennus
|
 Raitti Monaalassa
| |
 Laidunten perinnemaisemaa
|
 Laidunten perinnemaisemaa
| |
 Rautakauden kääppiä
|
 Monaalaa Uskilanlahden takaa
|
Monaalan kartano
Monaala vuoden 1695 maakirjakartassa
Monaala vuoden 1735 maakirjakartassa
Kuvia Tyrvännöstä
