Kuvia Tyrvännöstä
Kirkkotarha
Kirkkotarhan raivaaminen alkoi vuonna 1802 ja se vihittiin käyttöön 6.2.1803. Vuonna 1826 10 kapanalan hautausmaan ympärillä oli kiviaita ja kaksi puista porttirakennusta. Piispantarkastuksessa 1845 seurakunta sai huomautuksen kirkkotarhan surkeasta kunnosta. Kunnostus ja laajennus alkoi vuona 1848. Hautausmaata on edelleen laajennettu länteen 1914 ja etelään 1962. Sankarihautausmaan suunnitteli 1940 puutarha-arkkitehti Ola Mannström. Urho Heinäsen veistämä sankaripatsas valmistui 1948.
 Hautausmaan vanhaa osaa
|
 Lahdentaan omistajan, vuorimestari Gustav Idestamin (1802-1851) perhehauta, hautausmaan vanhin muistomerkki
| |
 Näkymä kellotornista sankarihaudoille
|
 Sankaripatsas, Yrjö Heinänen, Hämeenlinna 1948
| |
 Vuonna 1918 kuolleiden punaisten muistomerkki ja hautoja
|
 Yksinkertainen rautaristi: Lemolan lampuoti Erik Emanuelinpoika Suontakaa
| |
 Rusthollari Heikki Alikartano Retulasta eli vuosina 1807-1835
|
 Marmorinen rukoileva enkeli koristaa Elisabeth Leverinin (1817-1867) muistomerkkiä
| |
 Retulan Ylikartanon rusthollari Matti Matinpoika (1817-1869)
ja hänen vaimonsa Kaisa Matintytär (1822-1868), Matti Retula oli valtiopäivämiehenä 1863 |
 Monaalan kartanon Cavenien valurautamuistomerkit, Adolf Caven oli vuoden 1867 valtiopäivämies
| |
 Mälkiäisten Laurilan perhehauta on kirkkomaan vanhimpia muistomerkkejä
|
 Kauhavalla lentoharjoituksessa 1934 kuolleen kersantti Heikki Marklundin muistomerkki
| |
 Hyrkstedtit olivat Tykölän kartanon omistajia
|
 Vuonna 1918 surmatun Ylikartanon Kaarle Vaulon hauta
| |
 Karjalaan jääneiden muistomerkki
|
 Tyrvännön viimeisen kanttorin Martti Kostian hauta
|
Tyrvännön kirkko
Ulkokuvia kirkosta
Sisäkuvia kirkosta
Tyrväntö-Seuran hautausmaakävely 29.7.2008
Tyrvännön sankarihaudat
1918 muistomerkki
Kirkon aarteita