Tyrvännön poikien jäljillä 2004
Tyrväntöläiskomppania jatkosodassa 1941-44
18.6.2004
Vuoden 2004 retki jatkosodan ajan Tyrvännön komppanian eli 3./I/JR44:n jäljille Laatokan Karjalaan oli jatkoa edellisen vuoden bussiretkelle. Tällä kertaa edelliseen matkaan verrattuna oli muutamia tärkeitä eroja: käytössä oli uutta tietoa sekä huomattavasti tarkempia arkistolähteitä ja karttoja, autona oli maastoauto kömpelön bussin sijaan ja matkassa vain pieni kiinnostuneiden joukko. Niinpä kun kesällä 2003 retki ei päässyt useille tapahtumapaikoille tai kävi hieman sivussa olleissa kohteissa, nyt oli mahdollisuus jäljittää komppanian jatkosodan taival aivan tarkalleen ja käydä myös vaikeakulkuisissa tai paljon aikaa vaativissa paikoissa. Erittäin arvokkaana apuna oli komppanian veteraani Heikki Lemola.
Kesän 2004 matkan jälkeen tärkeistä tyrväntöläiskomppanian sotavuosien kohteista on vain muutama tarkistamatta paikan päällä ja lähes kaikista on jo varma tai hyvin todennäköinen tieto. Tästä kiitos lankeaa edellisen talven ahkeralle arkistotutkimukselle. Samalla 2004 retki valmisteli seuraavan vuoden bussimatkaa, jolloin 2005 mukaan lähtijät pääsevät tutustumaan varmistuneisiin ja tarkentuneisiin tapahtumapaikkoihin. Erittäin tärkeitä löytöjä olivat pitkän asemasotavaiheen jäljet Syvärin rannassa, Nietjärven vastahyökkäyksen sekä kohtalokkaan Suurmäen taistelun eli 1944 Rautamäen hyökkäyksen maastojen paikantaminen. Retket tuottavat myös aineistoa Erkki Ulamon kokoamaan ja Tyrväntö-seuran julkaisemaan tyrväntöläiskomppanian historiaan vuoden 2005 puolella.
Tyrvännön pojat jatkosodassa
Niin sanotun hämäläisdivisioonan eli 5. divisioonan Jalkaväkirykmentti 44:n I pataljoonan 3. komppania perustettiin Lepaalla 17.6. 1941. Koska sen 194 miehen vahvuudesta suurin osa oli Tyrvännön miehiä, sitä on epävirallisesti kutsuttu tyrväntöläiskomppaniaksi. Komppania ylitti välirauhan rajan 10.7. ja hyökkäsi Maaselän Kannaksella suunnilleen reittiä Korpiselkä - Ristikangas - Tolvajärvi - Muanto - Pitkäranta. Taisteluita ei komppania juuri käynyt mutta marssivauhti erämaiden läpi oli hurja. Ensimmäiset tyrväntöläiset kaatuivat hyökkäyksessä Tulemajoen yli vihollisen selustaan ja Salmiin.
Tyrväntöläiskomppania ylitti vanhan rajan 24.7.1941 ja jatkoi Vitelen kautta kohti Tuulosta. Tuuloksen taistelujen jälkeen pataljoona irtautui muusta rykmentistä ja suuntasi kohti Nurmoilaa. Hyökkäys sinne oli etenemisvaiheen verisimpiä. Kiivain taistelupaikka oli Nurmoilan hautausmaanmäki, jossa herruus vaihtui useampaan kertaan. Yksi vuoden mustimpia päiviä oli myös Hoilammin alueen taistelu syyskuun alussa. Aamuvarhaisen hyökkäyksen aikana muun muassa komppanian päällikkö Vuoksenturja haavoittui kuolettavasti.
Tyrväntöläiset etenivät hyökkäysvaiheen aikana Aunuksen kautta Syvärin rantaan ja joen ylikin. Komppania saapui Munkalanpurolle lokakuussa 1941 ja pääsi palaamaan Syvärin toiselta puolelta tammikuussa 1942. Pitkän asemasotavaiheen komppania vietti enimmäkseen Syvärin rannalla Pirkinitsan lohkolla Lotinanpellon pohjoispuolella. Aika kului vartiossa sekä asemia ja huoltoteitä parannellessa. Komppania siirtyi reserviin toukokuussa 1944, sitä ennen se oli viettänyt paikalla 17 kuukautta menettäen asemasodassa 19 miestä kaatuneina ja 50 haavoittuneina. Joitakuita oli myös kadonnut.
Suurhyökkäyksen alkaessa Syvärillä 21.6.1944 tyrväntöläiskomppania ei ollut etulinjassa vaan kevyeksi osastoksi muutettuna levossa taempana Sahanmäessä. Viivytystaisteluja käyden osasto peräytyi juhannuksen alla Saarimäkeen ja Pisiin. Se kaivautui asemiin Tuulosjoen rantaan, mutta joutui taas peräytymään viivytystaisteluja käyden. Pataljoona kärsi raskaita tappioita 29.6. epäonnistuneessa hyökkäyksessä Suurmäkeen. Hyökkäys meni sekaisin, kun tyrväntöläiset saivat ylleen oman tykistön lyhyeksi jääneen tulen. Suurmäen tappion jälkeen komppania perääntyi heinäkuun alussa Koveron sillanpääasemaan ja edelleen metsien ja soiden läpi Uuksun-Salmin tielle. Sieltä se vetäytyi Nietjärvelle valmisteltuun u-asemaan Pitkärannan pohjoispuolelle. Nietjärven rajuissa torjuntataisteluissa suomalaisten onnistui vihdoin pysäyttää vihollisen hyökkäys. Jatkuvan tulen alla ilma oli täynnä hiekkaa ja sirpaleita ja tappiot olivat suuria. Heinäkuun lopulla hyökkäys viimein vaimeni, ja u-asemassa oli melko rauhallista syyskuun aselepoon asti. Komppania siirtyi uuden rajan taakse ja se kotiutettiin 19.11.1944 Lepaan puutarhaopistolla.
|
| |
|
| |
|
| |
|
| |
|
|
13.6.2004 Lepaa-Särkisalmi-Sortavala
14.6.2004 Sortavala-Korpiselkä-Tolvajärvi-Pitkäranta
15.6.2004 Pitkäranta-Nietjärvi-Salmi-Suurmäki-Nurmoila-Aunus
16.6.2004 Aunus-Syvärinkaupunki-Lotinanpelto-Pirkinitsa-Mäkriä-Saarimäki-Pisi-Alavoinen-Nurmoila-Aunus
17.6.2004 Aunus-Tuulos-Vitele-Läskelä-Lepaa
Retkipäiväkirja
Tyrvännön poikien jäljillä 2005
Tyrvännön pojat jatkosodassa -retki 2003
Tyrvännön poikien jäljillä Laatokan Karjalassa -näyttely
Tyrvännön poikien jäljillä 2006
Kuvia Tyrvännöstä
Heikki Lemola soti tyrväntöläiskomppaniassa