Kuvia Tyrvännöstä

    Tyrväntö-Seuran hautausmaakävely 29.7.2008

    29.7.2008

    Tyrväntö-Seuran hautausmaakävelyn opas, entinen Hattulan seurakunnan puutarhuri Esa Kylliäinen on jättänyt itsekin jälkensä Tyrvännön hautausmaalle sen hoitajana ja uudempien osien suunnittelijana. Hän aloitti kierroksen Tyrvännön kirkon historiasta ja sen eri korjausvaiheista. Kirkon rakentaminen alkoi Ruotsin vallan aikana 1798, ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin seuraavan vuoden syksyllä, kirkko ja kirkkomaa vihittiin virallisesti 1803. Nopean rakennusvaiheen jälkeen kirkko on kokenut remontin toisensa jälkeen. Vuoden 1902 suuri kunnostus muutti sisäosat perusteellisesti, osin kirkon ulkoasunkin. Ensimmäinen paanukatto kesti vain noin 40 vuotta, ja sen purkuvaiheessa kattorakenteet olivat jo niin mädät, että katto osin sortui. Seinien ulkolaudoituksen kirkko sai vasta yli 30 vuotta valmistumisensa jälkeen. Lämmityslaitteet on uusittu kolmesti, ensin puukamiinoista öljyksi 1950-luvulla ja koko kirkon sähkölämmitykseksi 1980-luvulla. Tyrvännön seurakunta itsenäistyi 1930 ja liitettiin Hattulan seurakuntaan 1979.

    Nykyinen hautausmaa on Esa Kylliäisen mielestä siisti, mutta maisema on liian umpeutunut. Miksi rakentaa kaunis kirkko, jos se ei mihinkään näy, kysyi Kylliäinen. Seurakunta on aloittanut kirkonmäellä puuston harvennuksen siten että kirkon ja Vanajaveden välille syntyisi entiseen tapaan näköyhteys. Toiveena on koko kirkon ympäristön ja niemen kärjen avartaminen ja siistiminen pusikoista. Ylipäätään illan opas toivoi Hattulan kunnan satsaavan enemmän entiseen Tyrvännön kunnan alueeseen.

    Kirkon rakentamisen jälkeen mäellä ollut hautausmaa oli hyvin huono. Maa oli kivistä, ja haudat oli vaikea saada kyllin syviksi. Siksi hautojen päälle kasattiin maata kääpiksi. Kirkkomaa joutui hautauskieltoonkin, kun eläimet kaivelivat haudoista esiin ihmisjäänteitä ja luita. Ennen matalimman haudan syvyyden olisi tullut olla 180 cm, mutta Tyrvännön kirkolla kaivuutyö oli vaikeaa. Aluksi hautausmaan koko oli 10 kapanalaa, eli runsaat 10.500 neliötä. Myöhemmin sitä laajennettiin kaksi kapanalaa, jotta kirkon itäpuolelle saatiin paikat papeille, kanttoreille ja muille seurakunnan työntekijöille. Käynti hautausmaalle oli kahden puuportin kautta. Talvisodan sytyttyä sankarihautojen paikaksi valittiin arvokas ja näkyvä paikka suoraan kirkon pääoven edestä entisestä koivikosta. Paikka oli säästynyt vanhemmilta hautauksilta, koska pohja oli osin kallioista ja hankalaa maastoa. Aiemmin sankarihautoja ympäröivät kuusiaidat erottivat ne muusta hautausmaasta.

    Esa Kylliäinen oli huolissaan vanhojen hautamuistomerkkien ja niihin sisältyvän kulttuurihistorian säilymisestä, samoin siitä jättääkö nykyaika hautausmaille enää pysyviä arvoja ja muistoja. Hän toivoi Hattulan seurakunnan kunnioittavan Tyrvännön hautausmaan vanhaa puolta ja suojelevan sen vanhaa ilmettä hautoineen, reunakivineen ja muistomerkkeineen. Tyrvännön hautausmaasta löytyy hyvä mutta vaikeasti hankittava yhteenveto, Anu Toivosen kokoama ja Tampereen museoiden 2002 julkaisema Hattulan hautausmaainventointi, Pyhän Ristin kirkon kirkkomaa ja hautausmaa sekä Tyrvännön hautausmaa.


     

     

    Pystykivihautojen aluetta

    Lahdentaan kartanon Idestamien perhehaudat 1851-1872 ovat Tyrvännön kirkkomaan vanhimmat haudat.

     

     

    Retulaisten haudoissa jalustan tekstit ovat painuneet
    maan alle näkymättömiin.

    Monaalan kartanon Cavenien valurautaiset muistomerkit ovat aikanaan olleet hyvin arvokkaita.

    Heleniusten haudan nimet ja vuosiluvut kertovat entisajan
    ankarasta lapsikuolleisuudesta.

    Mälkiäisten Laurilan suvun hauta. Tarinan mukaan kettinkien tarkoitus oli pitää karja pois haudoilta.

    Kyläseppien takomia rautaristejä

    Ylikartanon työteliäiden Rantasen sisarusten vaatimaton hautakivi.

    Kauppias Leverin Lusista sai pystyttää vaimonsa
    muistolle kauniin enkelipatsaan poikkeusluvalla.

    Suotaalan Anttilan sukuhaudassa ovat mm. Linda Tannerin vanhemmat ja hänen sisariaan.

    Rantasten haudalla on vanhan ajan hautausmaan
    tunnelmaa.

    Mattilan suvun haudoissa on säilytetty vanha tapa haravoida hiekka koristeellisin kuvioin.

    Runolinnojen sukuhauta on yksi Tyrvännön
    hautausmaan näyttävimmistä ja suurimmista.

    Muualle haudattujen muistopaikka.

    Tyrvännön sankarihaudat

     

    Tyrvännön kirkko
    Kirkkotarha
    Tyrvännön sankarihaudat

    Tyrväntö-Seura
    Hattulan seurakunta

    Tyrväntö-verkko