Perimätieto ja vanhimmat kerrotut muistot alkavat Tyrvännössä esihistorialliselta ajalta, tutkittua tietoa on kivikaudelta asti. Kartanoihin liittyy paljon erilaisia muistoja, samoin vanhoihin kokoontumispaikkoihin ja vaikka Tyrvännön kirkkoihin. Niistä kertovat Tyrväntö-verkossa mm. sivut esihistoriallisia kohteita, tarinoiden kohteet, kartanoita ja Lepaa.

Jokaisella paikkakunnalla on myös nykyisten ihmisten muistissa oleva lähihistoriansa, joka merkityksettömän tuntuisena haihtuu nopeasti. Tyrvännössä muistikuvat ovat etenkin itsenäisen kunnan ajalta (1872-1970), jolloin nykyiset yksityisten ihmisten talot olivat julkisempia rakennuksia. Ne tarjosivat erilaisia palveluja ja niissä oli totuttu asioimaan.

Paikkakunnan pienet muistot kertovat yleisemmänkin tarinan: miten 1900-luvun alussa syntyi kaupunkeihin työpaikkoja ja Tyrvännön nuori väki lähti, miten torppien vapautuksen ja siirtolaistilojen muodostamisen jälkeen pienviljelys eli ja kuoli, miten maaseutu ikääntyi ja palvelut ovat kadonneet. Ja sivujuonteena myös miten Tyrväntö menetti itsenäisen kunnan elämisen edellytyksensä.

Vanha Kulsialan nimismiespitäjä lakkautettiin jo ennen kunnallishallinnon syntyä 1830. Tyrvännön kappeliseurakunnasta tuli oma kunta kunnallishallinnon tullessa voimaan 1872. Tyrväntö liitettiin Hattulaan 1.1.1971. Väen väheneminen, kuntien lisääntyvät velvoitteet ja maantieteellinen hajanaisuus kävivät itsenäiselle Tyrvännölle ylivoimaisiksi. Pohjoisin osa Tyrvännöstä liitettiin vielä Hattulasta Valkeakosken kaupunkiin 1978. Tyrvännön seurakunta palasi Hattulan seurakuntaan 1979.

Tällä sivulla jää mainitsematta monia rakennuksia, jotka olisivat ehkä kiinnostavampiakin. Tässä ei ole paikkakunnan tunnetuimpien henkilöiden kotitaloja tai huviloita, ei vanhoja sukutiloja tai kartanoiden rakennuksia, ei viinapolttimoa, leipomoita ja vielä vanhempia tiiliruukkia tai krouvia, eikä monia muita paikkoja. Mutta ehkä tämäkin antaa pienen kuvan Tyrvännön 1900-luvusta.

Funkistyylinen Tyrvännön kunnantalo valmistui 1942 Suotaalaan. Ennen oikeaa kunnantoimistoa kunnan asioita oli käyty hoitamassa eri talojen pirteissä. Talossa oli kunnantoimiston lisäksi mm. kunnanlääkärin vastaanotto ja terveysasema sekä Osuuspankin säästökassa.		Kunnalliskoti valmistui kunnantuvan viereen pian sen valmistumisen jälkeen. Kunnalliskodissa oli 13 paikkaa vanhuksille ja 8 sairaansijaa. Entinen vaivaistalo on nykyään yksityinen hoivakoti.
Tyrvännön raittiusseura rakennutti Raittiustalon Suotaalaan 1907. Myöhemmin se palveli Tyrvännön Puhelinyhdistyksen talona ja seurantalona. Nykyään se on Tervakosken Kalakillan tukikohta.		Lahdentaan koulu on vanhin Hattulan koulurakennuksista. Lahdentaan kartano lahjoitti tontin ja sotamiehenhuoneet koulua varten 1873, ja näistä syntyi Lahdentakaan koulu 1874. Koulutyö jatkui lähes 100 vuotta, suvivirteen keväällä 1971. Tällä hetkellä talossa toimii Tyrvännön Tietotupa.
Eino Kosken vanha autotalli on Suotaalassa. Legendaarinen Eino Koski ajoi "sekajunaksi" sanottua linja- ja kuorma-auton yhdistelmää päivittäin Hämeenlinnaan. Tyrväntöläisille oli kiusallista, että vaikka tiesi että auto kyllä kulki, ei koskaan tiennyt mihin kellonaikaan. Silloin kun Einolle sopi.		Mattilan kaupan talo on Suotaalan raitin eteläpäässä. Mattilan kauppaa sanottiin myös Tyrvännön tavarataloksi. Maalaiskaupassa piti siis olla aivan kaikkea. Kauppa kertoo myös, miten vanha vauras Mattila oli monessa mukana. 1930-luvulla lopettanut Paavolaisen kauppa oli Kosken autotallin tontilla.
Tässä talossa Lahdentaan koulun vieressä oli E-Hämeen osuuskauppa, myöhemmin 1990-luvulla Heinosen kauppa. Tuolloin Tyrvännönniemellä oli kaksi kauppaa. Ensin lopetti Heinonen, sitten myös kuuluisa kyläkauppa Hatunen Lepaalla. Hatusen kaupan tiloissa on nyt elintarvikekioski Pikkuakka.		Kartanoiden ympärille on noussut melkoinen määrä kaikenlaisia rakennuksia, jotka ovat olleet aikansa käytössä ja muuttaneet käyttötarkoitustaan. Lahdentaan asuintalo Kumpula oli rakenteeltaan harvinainen turveharkkotalo, Hallamaa rakennutti 3 turvetaloa tarkoituksena aloittaa laaja turvetiilen tuotanto.
Tyrvännön kirkonmäen juurella on vanha Säästöpankin talo. Tyrvännössä oli konttori siis Osuuspankilla ja Säästöpankilla. Lisäsiipenä myöhemmin 1964 valmistunut osa oli Tyrvännön kunnan viimeinen rakennuskohde, siihen tuli kunnan lainakirjasto.		Tyrvännön pappila oli aikanaan Suotaalassa, mutta erilaisten riitojen takia kappalaiselle rakennettiin 1700-luvulla pappila syrjemmälle Lentämäenniemeen. Nykyinen rakennus valmistui 1927, ja se jäi käytöstä 1960-luvulla, kun Lepaalle valmistui uusi pappila.

Kuvasarja entiseltä Lahdentaan sahalta
Tyrväntöläinen aikajana

Tyrväntö-verkko