Tyrväntöläinen aikajana

n. 8000 eaa		Mannerjään reuna Tyrvännön kohdalla
n. 6290 eaa		Luinen lumenkaavin joutuu Lepaan virtaan
n. 5200 eaa		Vanajavesi puhkaisee uoman Kuokkalassa kohti nykyistä Kokemäenjokea
n. 2500 eaa		Piilosaaren hioinkivi käytössä
n. 1500 eaa		Viljan siitepölyä Retulansaaressa
n. 0		Vanajaveden pinta nykytasossa Satunnaisia viljan siitepölyjä
n. 200		Ensimmäiset soikeat tuluskivet
n. 550		Antialan vanhimmat hautakummut Jatkuvia viljan siitepölyjä
n. 600		Myllymäen suuri kalmisto käyttöön Suotaalan, Lepaan ja Ahtaseman vanhimmat hautakummut
n. 800		Tyrvännön vanhimmat kylät muotoutuvat nykyisille paikoilleen: Suontaka, Lepaa, Suotaala ja Retula
n. 1030		Suontaan loistomiekka joutuu hautaan Kristillisiä vaikutteita Suontaan haudoissa
1123		Vanhin tunnettu kronikka novgorodilaisten hyökkäyksestä hämäläisiä (jem) vastaan
n. 1150		Tanskalaiset ristiretkellä sisämaassa
1227		Novgorodilaiset hävittävät Hämettä ja ottavat suuren määrän vankeja
1229		Piispa Tuomas saa paavilta luvan ottaa kirkon käyttöön hämäläisten pyhäköt ja uhripaikat
1237		Hämäläisten kapina uusia vallanpitäjiä vastaan
n. 1249		Birger Jaarli Hämeessä
n. 1250		Vanhan perimätiedon mukaan Tyrvännössä kirkko ja seurakunta
1292		Venäläisten tuhoisa hyökkäys Hämeeseen
1330-luku		Tyrväntö mahdollisesti osaksi Hattulan suurseurakuntaa
1360		Vanhin Tyrväntöön liittyvä asiakirja, suontakalaisten omistaman Kangasalan Tyrvännönmaan rajankäynti satakuntalaisten kanssa
1386		Mystinen vuosiluku Lepaan kivisakastin ovessa
1396		Suontaan Niilo Olavinpoika ritariksi
1405		Vanhin tunnettu maininta Kulsialan kappeliseurakunnasta Maunu Uskelasta mainitaan asiakirjoissa
1429		Vanhin maininta Tyrvännön pitäjästä Martin Diekn myy tilansa Retulassa
1445		Sakastin päädyssä ollut vuosiluku saattaa viitata sen valmistumisvuoteen
1449		Kort Svarte saa Lahdentaan ja Mäenpään rälssiksi
1450		Lepaa mainitaan asiakirjoissa
1455		Vanhin tunnettu maininta Tyrvännön kappelista Rajankäynti Merven ja Suontaan välillä Tieto Valteen sillasta
1457		Mälkiäinen ja Monaala esiintyvät asiakirjoissa Tietoja Niilo Olavinpojan eräomistuksista Savossa
1460		Lepaa Olavi Tavastin perikunnalla
1473		Suontaka asiakirjoissa osana Tyrväntöä
1481		Lepaan omistaa Hannu Pietarinpoika
1483		Hannu Pietarinpoika solmimassa valtiollisia sopimuksia Vanhin maininta Suotaalasta
1484		Vanhin maininta Lusista, Anomaasta ja Monittulasta
1496		Venäläisten hyökkäys Hämeeseen saakka, tuhoja mm. Hattulan kirkossa
1504		Tieto Monaalan Rajalan sillasta
1508		Tyrvännön pitäjä saa sakot huonokuntoisten uiskojen takia
1527		Lepaan Björn Klaunpoika kuninkaan valtaneuvostoon
1539		Maakirjassa tarkkoja tietoja Kulsialasta, hallintopitäjässä on 5 neljänneskuntaa, 29 kylää ja 153 taloa. Neljännekset ovat Suotaalan, Uskilan Ikkalan, Laitikkalan ja Längelmän neljännes. Vanhin maininta Haukilan omistajasta, Pekka Juhaninpojasta Suotaalassa 10 talonpoikaa, Uskilassa 9 talonpoikaa
1550		Björn Klaunpoika lahjoittaa Hattulan Pyhän ristin kirkkoon luterilaisen saarnastuolin
1551		Valtaneuvos Björn Klaunpoika kuolee
1552		Eräluettelossa Kulsialalla 22 omistusta Längelmäen Tyrvännönmaalla
1555		Hannu Björninpoika Kustaa Vaasan hovimiehenä Suomessa
1558		Tyrvännön kirkkohopeat kruunulle Tykölä ensimmäisen kerran maakirjoissa uudistilana
1560		Lepaan liittäminen Hattulasta Tyrväntöön Pitäjässä 14 kylää ja 75 taloa
1562		Suotaalan Olavi Erkinpoika saa ainoana tyrväntöläisenä syytteen noituudesta
1563		Suontaan omistaa linnanvouti Anders Jönsson
1564		Kruunu lakkauttaa kalastusoikeudet eräseuduilla, eränkäynnin päättyminen juurruttaa hämäläiset pelloilleen Vanhin maininta Retulan Alikartanon omistajasta, Matti Heikinpojasta
1565		Tietoja kirkon rakennustyöstä Lepaalla
1566		Juhana Herttua Lepaalla, vanhin tieto kuninkaallisesta vierailusta Tyrvännössä
1570		Lepaan Hannu Björninpoika Tallinnan ja Liivinmaan käskynhaltijaksi
1572		Käskynhaltija Hannu Björninpoika kuolee, Lepaa Beurraeus-suvulle
1576		Längelmän neljännes Kulsialasta Pälkäneeseen, tilalle äimälän neljännes
1580		Lepaa-suvun aika Lepaalla päättyy
1612		Erkki Tasainen vapautuu sotavankeudesta kohentamaan Retulaa
1627		Tomas Beurraeus Lahdentaan kartanoon
1630		Pitäjässä 106 verotaloa ja 12 rälssitilaa
1632		Ensimmäinen tunnettu Tyrvännön oma kappalainen, Eerik Särki
1634		Mälkiäisten Martti Henrikinpoika valtiopäivillä Tyrväntöön sijoitettu 50 sotamiesperhettä Väkiluku ainakin 877 henkeä
1638		Gregorius Favorinus Suotaalasta jäseneksi raamatunsuomennoskomiteaan
1640		Pekka Skytt Suotaalan Hannukkalasta valtiopäivillä
1642		Suomenkielinen raamattu, yhtenä suomentajana Yrjö Matinpoika Siukolasta
1646		Lahdentaalle säterivapaus Vanhin maininta Retulansaaren Laurilasta
1650		Matti Yrjänänpoika Suotaalan Mattilasta valtiopäivillä
1651		Gregorius Favorinus Hattulan kirkkoherraksi
1654		Mikkola Suotaalassa kappalaisen virkatalona
1669		Vanhin säilynyt rippikirja
1672		Beurraeusten asuinrakennus Lusiin, tulevan Lusin kartanon runko
1675		Mälkiäisten Laurilan päärakennuksessa kaksi korsteenia
1682		Heikki Sipinpoika Siukolasta valtiopäivillä
1683		Hämeen linnan päällikkö Anders Berg saa Retulan Laurilan
1684		Tietoja Lahdentaan kartanon kahdesta suuresta asuinrakennuksesta ja rakennustyöstä Julius Bock Monaalan isännäksi
1686		Tyrvännön talonpojan pyytävät kirjelmällä omaa kirkkoherraa
1689		Haukila Gardiemeister-suvulle
1691		Alikartano linnanpäällikkö Anders Bergille
1692		Siukolan Henrik saa maksun uuden kellotapulin teosta
1696		Suuret kuolonvuodet Boije-suku Lahdentaan kartanoon
1697		Pitäjässä haudattiin 221 vainajaa
1700		Anders Berg on lahjoittanut kirkkoon uuden saarnastuolin
1704		Kirkonkello halkeaa ja valetaan uudelleen
1710		Gustaf Gadde Uskilasta valtiopäivillä
1713		Isoviha, venäläiset ryöstävät mm. Suontaan, Lepaan, Lahdentaan, Suotaalan ja Monaalan
1720-luku		Lepaan uuden kirkon rakentaminen alulle
1726		Palander-pappissuku Tyrväntöön Cedersparre yhdistää Tykölän tilat
1727		Lepaa Boije-suvulta maaherra Per Stierncrantzille, kartanon nimeksi Stjernsund
1729		Lepaan uusi puukirkko valmis, mestarina Hattulan lukkari Henrik Oikolin
1746		Heikki Anttila Suotaalasta valtiopäivillä
1750		Tyrvännössä 849 asukasta
1750-luku		Ensimmäiset tiedot Tyrvännön pitäjäkokouksista
1751		Säilynyt pitäjäkartta
1757		Tyrväntöläiset perkaamaan Kuokkalan koskea, Vanajaveden lasku alulle
1761		Otto Ernst Boije valtiopäivillä
1762		Suontaan kylän isojako Otto Ernst Boije perustaa Lahdentaan kehruukoulun
1764		Tyrvännön pitäjänmakasiini
1766		Tyrvännössä 1129 asukasta
1767		Lars Palanderin väitöskirja Kulsialan taloudellisista oloista
1769		1129 asukasta
1770		Päätös uuden kirkon rakentamisesta Suotaalaan Suotaalan ja Lusin isojako alkaa
1776		Otto Ernst Boije Kuopion lääänin maaherraksi, kehruukoulun sulkeminen
1779		Päätös Lepaan kirkon ja kellotapulin viimeisestä kunnostamisesta
1787		Nykyinen Lahdentaan päärakennus valmistuu
1796		Kulsiala-nimi viimeisen kerran Tyrvännön rinnakkaismuotona seurakunnan asiakirjoissa
1797		Kustaa IV Aadolf hyväksyy uuden kirkon piirustukset Kirkonkokous muuttaa rakennuspaikan Puisniemestä Suotaalan Huorituksenmälle
1798		Uuden kirkon rakentaminen Suotaalaan alkaa
1799		Ensimmäiset jumalanpalvelukset uudessa kirkossa
1803		Tyrvännön kirkon vihkiminen
1805		Tyrvännössä 1384 asukasta
1808		Suomen sota, Ruotsin vallan päättyminen
1816		Retulan kartano talonpoikaisomistukseen, saaren nykyisten talojen synty Monaalan kartano talonpoikaisomistukseen
1818		Tyrvännön kirkon penkkijärjestys
1822		Vaivaisruotujen uudelleenjako
1824		Hattulan ja Tyrvännön yhteisen lainajyvästön perustaminen
1827		Lepaan päärakennuksen laajennus
1828		Philipp Peter Heimbürger Lepaalle, Lepaan muutosten aikaa
1830		Kulsialan nimismiespitäjän lakkauttaminen Torppien määrä Tyrvännössä suurimmillaan, n. 80 torppaa
1831		Hallintopitäjät historiaan lääninhallinnon myötä Lahdentaka Boijeilta Idestam-suvulle
1837		Heimbürgerilta ensimmäinen lahjoitus kansakouluopetusta varten
1838		Hinnonmäen ensimmäiset muinaislöydöt Paperiteollisuuden uranuurtaja Knut Fredrik Idestam syntyy Lahdentakana
1839		Tyrväntöläiset eivät halua osallistua Hattulan uuden kirkon rakentamiseen
1840		Kulsiala-nimi esiintyy viimeisen kerran virallisessa asiakirjassa
1842		Mälkiäisten kylän palo
1845		Tyrväntö Ylisestä Sääksämäen kihlakunnasta Janakkalan tuomiokuntaan
1847		Tyrväntöläiset eroavat Hattulan lainajyvästösä
1851		Hyrkstedtien aika alkaa Tykölässä
1852		Lainajyvämakasiini valmistuu Suotaalaan
1853		Emilie Boije lahjoittaa kirkkoon maalaamansa alttaritaulun
1857		Kuokkalan kosken suuri perkaus, Vanajaveden pinnan lasku
1859		Alfred Caven yhdistää 3 tilaa Monaalan kartanoksi
1860		Seurakunta perustaa lainakirjaston
1863		Matti Retula valtiopäivämiehenä Ensimmäinen höyrylaiva Ilmarinen Tyrväntöön
1864		Lepaan salmen syvennys Matkustajalaivaliikenne eteläiseen Tyrväntöön alkaa
1867		Alfred Caven Monaalasta valtiopäivämiehenä Nälkävuodet ja kulkutautiepidemia Arpajaiset kansakoulun perustamiseksi
1868		Tyrvännön kunnan perustaminen, kuntakokoukset alkavat Carl Packalen ostaa Lepaan
1871		Majesteetin päätös kansakoulun perustamisesta Tyrväntöön, koulun avajaiset Suotaalan Anttilassa
1872		Hämeenlinna-Tampere-radan valmistuessa laivaliikenne kärsii ja maaliikenne vilkastuu Parolaan
1874		Lahdentaan koulurakennus valmistuu Vanajaniemen talvikestikievari loppuu
1875		Kiertokoulu aloittaa
1876		Haukila Idmaneilta Holmberg-suvulle
1878		Kunnan uusi kalastusasetus pyrkii estämään ryöstökalastusta
1880		Tyrvännön Työseura Kunta kokoaa taksoituksella veroja 620 markkaa
1881		Haukilan koulu aloittaa Monaalan kartanossa
1883		Huunan kievari lopettaa, uusi kievari Ratoon Torvisoittokunta aloittaa
1885		Säännöllinen matkustajalaivaliikenne Tyrvännönniemeen
1887		Suomen Muinaismuistoyhdistyksen retkikunta Tyrvännössä
1888		Suotaalan uusjako
1889		Vihtori Paavolainen avaa Tyrvännön ensimmäisen kaupan Suotaalassa
1890		Tyrvännössä 1724 asukasta
1891		Paavolainen aloittaa postin kuljetuksen Suotaalaan Tyrväntö palkkaa kätilön
1892		Haukilan koulu valmistuu Kirkkoon Hämeenlinnan kirkon vanhat urut Suotaalan yhtiömeijeri
1893		Silta Retulansaareen Tyrvännön vaivaishoidon ohjesääntö
1894		Vaivaistalo Rauhala Suotaalaan
1895		Kunta kokoaa taksoituksella veroja 4698 markkaa
1896		Tyrvännön raittiusseura
1898		Tyrvännön ensimmäiset arkeologiset kaivaukset Katinkivenpellolla ja Antialassa
1900		Mattilan kauppa Suotaalaan
1901		Tyrvännön telefoniosakeyhtiö
1902		Lepaa Suomen valtiolle Tyrvännön kirkon suurin remontti
1905		Suotaalan työväenyhdistys Retulan koulu aloittaa Rapurutto leviää Vanajaveteen, saaliit ja ansiot romahtavat Anomaan Alitalon tulipalo, kunnan alkuvaiheen paperit palavat
1906		Päätös itsenäisestä Tyrvännön seurakunnasta Ensimmäiset eduskuntavaalit, Tyrvännössä sosiaalidemokraatit saavat yli 60% äänistä Työväenyhdistykset Mälkiäisten Koitto ja Retulan Riento
1907		Raittiustalo valmistuu Suotaalaan
1909		Tyrvännön maamiesseuran perustaminen Kuntaan kiertävä sairaanhoitaja Suotaalan työväentalo Asetus puutarhaopiston perustamisesta
1910		Lepaan koulu valmistuu Tyrvännön Säästöpankin perustaminen Ensimmäiset opettajat ja puutarhurit palkataan Lepaan puutarhaopetusta varten
1912		Puutarhaopetus alkaa Lepaalla, ensimmäiset opiskelijat saapuvat Lepaan virran ruoppaus
1913		Suotaalan Yhtiömeijeri lopettaa
1914		Tyrvännön viimeinen vakituinen kappalainen Johan Helenius kuolee
1915		Standertskiöld myy Lahdentaan Hallamaalle Runonlaulaja Rajakorven Henna kuolee
1917		Yleinen kansalaiskokous poliittisesta tilanteesta Suojeluskunnan toiminta alkaa Suurlakko ja Suomen itsenäisyysjulistus
1918		Lepaan, Lahdentaan ja Suontaan torpparien ja työläisten kokous Vääränmännynmäellä Yli 100 tyrväntöläistä punakaartiin Tyrväntöön kunnallisvaltuuskunta Noin 70 tyrväntöläistä kuolee kansalaissodassa ja sen jälkiselvittelyissä Torpat itsenäistyvät Suontaassa Rosenlewien aika, kasvu suurkartanoksi
1919		Ensimmäinen Tyrvännön kunnanvaltuuston kokous Hinnonmäen koeaseman raivaus alkaa, muinaiset asuin- ja hautapaikat tuhoutuvat Lottien paikallisosaston perustaminen
1920		Kunta kokoaa taksoituksella veroja 139868 markkaa
1922		Lex Kallio muuttaa maanomistusta Käkyen päärakennus
1923		Puutarhakoulun perustaminen Lepaalle puutarhurikoulutusta varten
1925		Radon kestikievarin toiminta päättyy Tyrvännön laivaosakeyhtiö Kiertokoulut lopetetaan
1927		Uusi pappila, nykyinen Vanha pappila, valmistuu Lentämäenniemeen Kirkkoon peltikatto
1929		Laivaliikenne Tyrvännössä päättyy
1930		Tyrvännön seurakunta itsenäistyy, kirkkoherraksi Matti Mustonen Kunta saa Lusin kartanon ja hajottaa sen palasiksi Kunta kokoaa taksoituksella veroja 266183 markkaa
1932		Hallamaat ja Jalakset luopuvat Lahdentaasta, omistajiksi Perheentuvat Kaarlo Linkola löytää Tykölästä sammakonkellon
1934		Lepaan opistorakennuksen palo, uuden opiston valmistuminen Pälsi tutkii Antialaa Maamiesseuraan maatalousnaisosasto
1935		Lepaan uusi ruokalarakennus, nykyinen Toimisto valmistuu
1938		Aatto Mattila valittiin ensimmäiseksi kunnansihteeriksi
1939		Lahdentaan Parantola lopettaa toimintansa Tyrväntöläisiä JR 15 yksiköihin Karjalaisevakot saapuvat, paikkakunnalle tulee lähes 2000 uutta ihmistä talvisodan ajaksi Lastensairaala evakkoon Lepaalle Tyrvännön ensimmäinen sankarivainaja on Kalle Vaulo Ylikartanosta
1940		Talvisodan aikainen ilmavoimien lentokoulutuskeskus Suotaalaan Kunnanvaltuuston pj Esko Kannas kaatuu sodassa Pika-asutuslaki Kunta kokoaa taksoituksella veroja 356037 markkaa
1941		Peltokylän ensimmäinen siirtoväen talo 5D:n JR44:n I pataljoonan 3. komppania eli tyrväntöläiskomppania lähtee jatkosotaan
1942		Kunnantalo ja kunnalliskoti valmistuvat Himmler vierailee Suolahtien Petäyksessä Runsaasti täydennysmiehiä tyrväntöläiskomppaniaan
1944		Pääjoukkojen kotiutus, suojeluskunnan lakkauttaminen Siirtolaisten asuttaminen
1946		Martti Lahtinen kunnansihteeriksi
1947		Tyrvännön Säästöpankki liittyy Hämeenlinnan Vanhaan Säästöpankkiin
1948		Hämeenmaa VIII -kirja Tyrvännössä 2168 asukasta Äyräpää tunnistaa Kirkkovalkaman miekanhiontakiven muinaismuistoksi Haukilan terveystalo Lusin koulu
1949		Seurakunnan 500-vuotisjuhla
1950		Kunnanvaltuusto vaihtuu porvarienemmistöiseksi Kunta kokoaa taksoituksella veroja 9349755 markkaa
1951		Kankaanpään silta Lepaan uusi koulu valmistuu
1952		Ensimmäinen kunnanhallitus Lepaan koulun vihkiäiset ja Tyrvännön koululaitoksen 80-vuotisjuhla Tyrväntö-seuran perustaminen Lepaan urheilukenttä
1953		Lusin pienviljelijäyhdistys
1954		Hämeen Metsätyönjohtajakoulu Lahdentaan kartanoon EHOn kauppa valmistuu Lepaalle
1956		Hämeenlinnan kotitalouskoulu aloittaa Lepaalla
1957		Liikeliitto ostaa Petäyksen Suolahdilta Lepaan virran ruoppaus
1958		Lumenkaavin löytyy Lepaan virran ruoppauksessa
1959		Lepaan emäntäkoulu Viljamakasiini Tyrväntö-seuralle museota varten Kunta kokoaa taksoituksella veroja 19790734 markkaa
1960		Tyrväntö saa oman vaakunan, Gustaf von Numersin "Kuhat" Lepaalla 300 asukasta Lusin koulu suljetaan
1962		Vanajaveden säännöstely alkaa Lepaan virran siltasota kiivaimmillaan
1963		Osuuspankin liiketalo Lepaalle Kotiseutumuseo viljamakasiiniin
1964		Petäyksen kurssikeskus valmistuu Kirkon kellotapulissa avautuu kirkkomuseo
1965		Tyrvännössä 1821 asukasta Kunta kokoaa taksoituksella veroja 37665922 markkaa
1967		Tyrvännössä 1681 asukasta Kuntaliitoksesta asukaskysely Kirkkoon kuumailmalämmitys Retulansaaressa hautakummun avaus, löytönä mm. keihäänkärki n. vuodelta 600
1968		Tyrvännön vaiheita -kirja Suontaan loistomiekka löytyy Kunnansihteeri Martti Lahtinen eläkkeelle
1969		Kunnanvaltuusto esittää Tyrvännön liittämistä Hattulaan Puutarhateknikko- ja opettajakoulutukset alkavat Lepaalla
1970		Tyrvännössä 1603 asukasta
1971		1.1. Tyrväntö liitetään Hattulaan Lepaalle uusi pappila ja terveystalo Opetus päättyy Lahdentaan koulussa
1977		Valkeakosken paperitehtaille tiukemmat lupaehdot, Vanajaveden tila kääntyy parempaan
1978		Osa vanhaa Tyrväntöä liitetään Hattulasta Valkeakoskeen Tyrvännön viimeinen kirkkoherra Paavo Aropaltio eläkkeelle Puutarhatyöntekijöiden puutarhakoulu aloittaa Lepaalla
1979		Tyrvännön seurakunta liitetään Hattulan seurakuntaan
1982		Hämeen Metsätyönjohtajakoulu lopettaa
1983		Suotaala-Lahdentaka kyläyhdistyksen perustaminen Lepaan ala-asteen Koti- ja kouluyhdistys
1985		Hattulan arkeologinen inventointi, Anttilan ja Ristiinanhovin miekanhiontakivien "löytäminen"
1986		Kirkon viimeisin suuri korjaus, mm. uusi sähkölämmitys
1992		Kirkon ulkomaalaus nykyväriin Lepaa osaksi Hämeen väliaikaista ammattikorkeakoulua
1993		Ensimmäinen Tyrvännön Joulu -lehti
1994		9000 auringonkiertoa muuttaa Lusiin
1995		Lepaa osaksi vakinaistettua Hämeen ammattikorkeakoulua
1996		Hämeen ammatti-instituutin perustaminen, Lepaalla puutarhurikoulu osaksi instituuttia
1998		Lepaan ala-asteelle nettiyhteys ja tietokoneita Hatunen lopettaa kyläkaupan pidon Lepaalla
1999		Ylikartano Suomen Kulttuuriperinnön Säätiölle
2002		Tyrvännön Tietotupa ja Tyrväntö-verkko aukeavat Tyrvännön historia ilmestyy
2003		Pihka-keskus valmistuu Lepaalle Ylikartanon kulttuuritoiminta alkaa Tyrväntöläisten retki Karjalaan tyrväntöläiskomppanian jalanjäljissä
2004		Kauraansaaren kunnostus ja Touhusaaren avajaiset Tyrväntö-verkko siirtyy osaksi Ylikartanon kulttuuripaikan toimintaa Entinen kotiseutumuseo avautuu järvikalastuksen erikoismuseona
2005		Viimeinen auringonkiertoleiri Lusissa, Katajaniemen leirikeskuksen myynti yksityisille Lepaan Puutarhamuseo Viinitilan vintille Taistelu Lahdentaan koulusta päättyy, kyläyhdistys saa ostaa talon Ylikartanon tallin käyttöönotto toimintakeskuksena
2006		Pikkuakan uusi kyläkauppa Lepaalle Kylätalon avajaiset Suomalaiset alkuperäisrodut Retulansaareen
2007		Tyrvännön maa- ja kotitalousseura lopettaa toimintansa Häme-päivät Ylikartanossa Tyrväntö-verkko osaksi Tyrväntö-Seuran toimintaa Viimeinen Tyrvännön Joulu-lehti
2008		Ylikartanon toiminnan hiipuminen
2009		Ensimmäinen Tyrväntö -kotiseutulehti

Lepaan hävinnyt kirkko
Uuden kirkon vuosisadat

Tyrväntö-verkko