Vieraana Tuulilinnun kylässä
Kuvataideopettaja Riitta Virtanen johdattaa lapsia taiteeseen, taitoihin ja aikaan 9000 auringonkiertoa-leirillä

13.6.2002
Hämeenlinnan lasten ja nuorten kuvataidekoulu järjestää taiteen ja historian leirejä Lusissa Tuulilinnun kylässä. 9000 auringonkiertoa alkoi 1980-luvulla Lastentapahtuman työpajoista, ja se on kasvanut paitsi Tuulilinnun kyläksi myös näyttelyiksi, seminaareiksi, eri alojen koulutukseksi, kokeiluksi ja kansainväliseksi yhteistyöksi. Aika on kuvataidekoulun taidekasvatuksen keskeisiä teemoja. Lusin leireillä lapset saavat mm. tutkia vanhoja työ- ja elintapoja.
Tuulilinnun kylään pääsee vain Lukon ohi. Lukon luona pitää osata oikeat sanat, jotta pääsee oikeaan Tuulilinnun maailmaan. Vastaan tulee kuvataideopettaja Riitta Virtanen, joka pyytää tulijoita odottamaan, kunnes heidät on puettu oikein. Leirillä eletään ja ollaan kylän sääntöjen mukaan. Kun tulija on saanut sopivan roolin ja asun, pääsee tutustumaan taloon ja talonväkeen, vaeltajien leiriin, loitsijoihin tai kalastajien pyydyksiin. Joka puolella on puuhaa.
Vastaanottajan varma ja lämmin kädenpuristus toivottaa tervetulleeksi.
|
Tällä leirillä on kuusi ryhmää: Vaeltajat ovat metsästäjiä, jotka tutkivat ja tuntevat kaikki lähimaastot. Maanväki on tarinankertojia, laulajia ja käsityön taitajia. Talonväki hoitaa talon ja talouden. Loitsijat tekevät loitsuja, tuntevat asioiden järjestyksen ja oikeat sanat. Kalastajat tekevät pyydyksiä ja käyvät kalassa. Pyytäjät käyvät myös kalassa, ja he ovat taitavimpia kalan laittajia.
Viikon teemana on vesi. Leiri on saanut uuden veneen, ja Lusinlahdelle on valmistunut vanhan mallin mukainen liistekatista. Leiriläiset ovat valmistaneet onkia, verkon ja pitkän siiman. Veteen liittyy myös monenlaisia uskomuksia. Vene liittyy viikon tarinaankin. Jokaisella leirillä on oma tarinansa, jonka myötä eletään.
Ahti-niminen poika oli lähtenyt kylästä vuosia sitten. Hänellä oli mukanaan puikkarin puolikas, toinen puoli jäi Tuuli-neidolle. Rantaan saapuu veneellä mies kolmen vieraan naisen kanssa. Hän kertoo olevansa Ahti, ja hänellä on mukanaan vanha puolikas puikkari. Kylä sai siis uusia asukkaita. Ahti taitaa kalastuksen, ja opettaa muillekin kalakeinot. Leiri ei voi olla huomaamatta Ahdin ja hänen mukanaan olleen Vellamon orastavaa rakkautta. Lapset eivät leirin puolivälissä vielä tiedä, että pian on eron aika. Ahti ja Vellamo lähtevät rakentamaan veden taa omaa elämäänsä. Vene siis jatkaa matkaa. Mutta seuraavalla leirillä tarina taas jatkuu.
Myös Tuulilinnun kylällä on tarinansa. Tarun mukaan asukkaat ovat tulleet Lusinlahden takaa Tyrvännönniemen puolelta perustamaan omaa kyläänsä. Pikku hiljaa ovat syntyneet kodat, laavut, talo, pellot, eläinten aitaukset, ahjo, savipaja, pyhät paikat, polut, jopa kalmisto.
9000 auringonkiertoa tuli Lusiin vuonna 1994. Leirin rakentaminen alkoi umpimetsässä puiden raivauksella. Käytössä on 6 hehtaarin alue Vanajaveden rannassa. Taloa on jouduttu rakentamaan useampaankin otteeseen, sille on haettu edullista paikkaa, ja ilkivaltaakin Lusissa on ollut. Riitta Virtasen mukaan Lusiin on haluttu rakentaa pienoiskoossa rautakauden hämäläinen kylä, kääppineen, kuppikivineen kaikkineen.
Syvää kunnioitusta tuntien tutkin kylää, ympäristöä ja elämää siellä.
Mieli tekee koskettaa kaikkea näkemäänsä. Halu tuntea kokemansa todeksi kaikkien aistien voimalla kasvaa, mitä syvemmälle pääsee.
|
Tällä viikolla kuvataidekoulun vakinaisista työntekijöistä leirillä ovat Riitta Virtasen lisäksi Mervi Suomalainen ja Vilja Tamminen. Muut ovat Tuulilinnun ystäviä, talkoolaisia ja palkattuja, mukana oman kiinnostuksen takia. He ovat talven kursseilla koulutuksen saaneita ohjaajia: taiteilijoita, pedagogeja, näyttelijöitä, kuvataideopettajia, mukaan on tulossa myös arkeologi. Lapset ovat leirillä maanantaista perjantaihin.
Riitta Virtasen mukaan jokainen lapsi saa oman roolin. Työtä ei voi tehdä eikä siihen eläytyä ilman roolia. Jokaisella on oma ryhmänsä, joka on turvallinen lähipiiri. Ryhmän ja roolin kautta jokainen on osa kylää, ja jokaisella on oma tehtävänsä. Lapsille halutaan tehdä tutuiksi luonto ja käden taidot.
Leiriläiset saavat kokeilla erilaisia muinaistekniikoita, ja oivaltaa asioita itse tekemällä. Riitta sanoo, että käsin tehdessä myös ajattelee paljon enemmän, se synnyttää elämysten lisäksi ajatuksia. 9000 auringonkiertoa haluaa tarjota edes välähdyksiä esihistoriallisen ajan elämästä ja maailmankuvasta. Siihen kuuluvat mm. luonnon kunnioittaminen ja uskomukset; maahiset ja haltiat.
Kuvataidekoulu on saanut paljon kiitosta 9000 auringonkierrostaan. Se on myös johtanut kansainvälisiin yhteistyöprojekteihin. Tanskan Lejren muinaiskylän kanssa on ollut vierailuvaihtoa ja koulutusyhteistyötä. Parhaillaan viritellään yhteistyötä Petroskoin vastaavan leiritoiminnan kanssa. Muita kumppaneita ovat mm. Suomen ja Viron muinaistaiteen seurat.
Yksi Riitan mielestä kiinnostava kehittämiskohde olisi kokeellinen arkeologia. Osin on jo ehditty kokeillakin mm. pronssivalua, erilaisia keramiikkatekniikoita, lankojen tekoa, nahan eri työvaiheita, järvimalmin käsittelyä ja takomista.
Kylä. Sen elämänmeno imaisee mukaansa: |
Lusin Tuulilinnun kylässä on valtavan vahva tunnelma. Osin se tietenkin johtuu siitä katseltavan paljoudesta, jota monen vuoden toiminta on paikalle jättänyt: itse talo, muut rakennukset tai rakennelmat, monet tulet ja nuotiopaikat, pajuaitaukset, kulttipaikat ja -esineet, saviastiat, työpaikat ja -kalut, vaeltajien lintupaisti, joka kypsyy vartaassaan, lampaat jne. Osin vaikuttaa luonto, vesi, Lusinlahti rehevine rantalehtoineen ja ympäröivät tiheät metsät. Osin tunne tulee loputtomasta toiminnasta, jota on joka puolella kylää.
Mutta kävijälle vahvin elämys saattaa syntyä myös oivalluksesta, että Tuulilinnun kylä elää rautakautta todellisessa rautakauden maisemassa. Ikivanha Vanajaveden rantaviiva kivikkoineen on ilmiselvästi nähtävissä. Joka puolella ympäri kylää ja sen alueella on lasten kivirakennelmien lisäksi aitoja muinaisia röykkiöitä ja raunioita. Kiviraunio, jonka päällä istuen Maanväki laulaa laulujaan, saattaa olla rautakauden lusilaisten hautaröykkiö.
Riitta Virtanen sanoo, että kuvataidekoululaisilla on hyvin läheinen suhde Lusiin. He tuntevat lähes joka puun, rannan kynäjalavat on koluttu tarkkaan. Kaikilla poluilla on tietenkin omat nimensä. Polkujen lukot ovat Ukonlukko, Pojanlukko, Akanlukko ja Neidonlukko.
Kiviröykkiöitä tarkkaillessa miettii väkisinkin niiden omaa tarinaa. |
Vahvaa tunteenomaista suhdetta Lusiin kuvaa myös se talkoomäärä, jonka kuvataidekoulun väki on Lusissa vapaa-ajalla tehnyt. Leirin rakentaminen ja kylän elämä on ollut jatkuvaa käytännön koulutusta myös ohjaajille itselleen. 9000 auringonkiertoa on oppimista, tutkimista ja kokeilua. Leirissä käy jatkuvasti historiaan ja luontoon liittyviä vieraita, muita opettajia ja taidekasvattajia. Siellä on annettu koulutusta myös päiväkotiväelle. Riitta Virtanen haluaisi vielä lisätä koulutus- ja leiritarjontaa. Elämyksellisille leirikouluille olisi jatkuvasti kysyntää.
Vierailupäivän kohokohta on juhla, jossa uusi vene saa nimen. Valmistelut ovat olleet huolellisia; vaeltajat ovat tehneet linnun sulista siivet, jotka vene saa kaulaansa, loitsijat ovat opetelleet oikeat loitsut ja valmistaneet kukkakoristeet…
Kumistimen kutsusta kaikki kokoontuvat rantaan veneen ympärille. Jokainen ottaa osaa nimen valintaan. Kukin laskee vuorollaan ajatuksissaan kiertävään pussiin sen nimen, jonka veneelle haluaisi. Sen jälkeen loitsijat avaavat pussin, ja sieltä löytyy oikein nimi. Käsi kädessä piiri lausuu loitsut, veneen nimen kolmeen kertaan, kumartaa veneelle kolmeen kertaan, ja vaeltajat voivat laskea sen onnekkaille vesille.
Olkoon nimesi Välke!
Veneen vihkimysrituaaliin osallistujien odotusta hehkuvat kasvot ja kirkkaat katseet, puhuvat omaa kieltään.
Kaikki päättyy aikanaan. Tämän retken loppuun saattaminen tuntuu äkkiä perin haikealta. Lähes surumieliseltä. |
Kuvia leiriltä 12.6.2002
Talvinen 9000 auringonkiertoa -leiri
Kuvataidekoulu: 9000 auringonkiertoa