Jaakko Juteini ja suomen kieli -seminaari 6.7.2003 Ylikartanossa
6.7.2003
Jaakko Juteini ja suomen kieli -seminaari oli osa Hattulassa vietettäviä suomen kielen 140-vuotisjuhlia ja samalla Ylikartanon uuden kulttuuritoiminnan avaus. Mukana oli nelisenkymmentä kulttuurin ystävää.
Kun Suomen Kulttuuriperinnön säätiö sai Retulansaaren Ylikartanon omistukseensa, hoitokunta lähti kehittämään sitä monipuoliseksi kulttuurin tapahtumapaikaksi. Juteini-seminaari oli ensimmäisiä kokeiluja, ja yleisön palaute vuolaan kiittävä.
Seminaari tarkasteli Hattulassa syntyneen suomen kielen esitaistelijan ja kirjallisuuden varhaisen klassikon Jaakko Juteinin (1781-1855) elämäntyötä, tuotantoa ja merkitytä eri näkökulmista. Alustajina olivat:
Runoilija Risto Ahti - Jaakko Juteinin runous
Professori Juhani Niemi - Juteinin kokonaiskuva kirjailijana
Tutkija Raija Majamaa - Juteini ja Lönnrot tietokirjailijoina
Filosofi Eero Ojanen - Juteini aatehistorian ja filosofian näkökulmasta.
Samalla seminaariin osallistujilla oli tilaisuus tutustua Ylikartanoon ja Retulansaaren kulttuurimaisemaan. Tilaisuuden avasi Eero Ojanen Ylikartanon hoitokunnan jäsenenä. Hän korosti sitä, miten hyvin juuri Juteini sopii Ylikartanon kulttuuritoiminnan avausseminaariksi. Valtiopäivämies Matti Retulaisen ajoista saakka Ylikartano vaali suomalaista ja talonpoikaista kulttuuria juuri Jaakko Juteinin henkeen. Juteinissa yhdistyvät paikan henkeen sopivasti paikallisuus, kansallisuus ja kansainvälisyys.
Jaakko Juteini oli monipuolinen kirjoittaja ja suomen kielen tienraivaaja. Häntä kannustivat rakkaus kansan omaan kieleen ja valistuksen aate.
Juteini syntyi vuonna 1781 Rahkoilassa Juutilan talossa Hattulassa. Koulunsa hän kävi Hämeenlinnassa, opiskeli Turussa ja teki elämäntyönsä Viipurissa. Hän ei ollut varsinainen ammattikirjailija, mutta tavattoman ahkera kirjoittaja ja häntä voidaan hyvin pitää Suomen ensimmäisenä kirjailijana. Tuotanto oli niin laaja ja monipuolinen, ettei vieläkään ole käsitystä siitä, mitä kaikkea Juteinin kynästä lähti. Hänet tunnetaan runoilijana, mutta hän kirjoitti myös proosaa, pienoisnäytelmiä, tutkielmia, aforismeja, suomen kieliopin, kasvatus- ja käytösoppaita sekä sananlaskukokoelmia, kaunokirjallisuudesta asiatekstiin ja pohdiskelevasta kritiikistä huumoriin. Juteinin Laulu Suomessa (Arvon mekin ansaitsemme) oli Maamme-laulun epävirallinen edeltäjä.
Jaakko Juteinin aktiivisin kausi oli 1810- ja 1820 -luvuilla, jo ennen kansallista nousua. Juteini oli osaltaan luomassa pohjaa 1800-luvun puolivälin nopealle kulttuuriselle nousulle ja kansalliselle kulttuurielämälle, ja hänen kirjoituksensa olivat kansan mieleen, jo päätellen niiden laajasta levikistä. Jaakko Juteini oli ennen kaikkea 1700-luvun valistusajan lapsi. Opettavaisuus ja opettajamaisuus olivat myös kirjoitusten rasite.
Henkilönä Jaakko Juteini vaikuttaa särmikkäältä. Hän oli yhteiskuntakriitikko ja älyn ja tiedon puolesta puhuja, mutta samalla myös romantikko. Hän viihtyi Viipurin monikulttuurisessa ilmapirissä vaikka puhuikin ihannoivasti talonpoikaisesta elämästä. Juteini kirjoitti jo tuohon aikaan rauhan ja suvaitsevuuden puolesta. Ja hän oli tiettävästi maan ensimmäinen eläinten oikeuksien puolustaja. Jaakko Juteini kuoli vuonna 1885 Viipurissa.
Ylikartanon kulttuuripaikka
Jaakko Juteini -seminaarin alustukset
Kuvia Jaakko Juteini -seminaarista
Larin-Kyöstin iltapäivä Ylikartanossa 29.8.2004